Tiedote: Ilmastotavoitteet ovat saavutettavissa vain liikennepolitiikan uudistuksella

Kempeleen uusi baana avattiin marraskuun alussa. Kuva: Toni Pallari. 

15 marras Tiedote: Ilmastotavoitteet ovat saavutettavissa vain liikennepolitiikan uudistuksella

Hallitus valmistelee Suomen energia- ja ilmastostrategiaa. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen mukaan liikennesektorilla on luvassa tukia sähköautoille, biopolttoaineille ja romutuspalkkion palautukseen. Suomella on kuitenkin huima urakka edessä: ilmastopäästöjä on vähennettävä 39 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Liikennesektorilla päästötavoitteet lienevät vielä tätäkin suuremmat.
”Ehdotetut toimenpiteet sitovat suomalaiset ja suomalaisen yhteiskunnan yhä vahvemmin yksityisautoiluun, joka on liikenteen ilmastopäästöjen ja energiankulutuksen suurin ongelma. Iso osa yksityisautoilusta olisi korvattavissa vaihtoehtoisilla kulkumuodoilla. Esimerkiksi 3-5 km:n pituisista matkoista 53 % tehdään autolla. Kaikista matkoista autolla kuljetaan 58 %, kävellen tai pyörällä 30 %”, kertoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Liikennepolitiikka on lisännyt yksityisautoilua

”Syy tilanteeseen on selvä: valtio on maksanut liikenneinfran kalleimman osan, kaupunkimoottoritiet, joten kuntien on kannattanut kaavoittaa autoiluun perustuen. Näin liikenteen kustannuksista iso osa on ulkoistettu kunnista valtiolle. Valtion infrarahoitus onkin uudistettava suosimaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Hollannissa valtio maksaa jopa 80 % kuntien pyörätiehankkeista – Suomessa valtio ei tue niitä mitenkään”, Koistinen lisää.
Liikenneverkko on avainasemassa pyöräilyn lisäämisessä: ihmiset pyöräilevät, kun se on sujuvaa, mukavaa ja ennen kaikkea nopeampaa kuin muut kulkumuodot. Tämän näkee Oulussa ja Joensuussa, joissa useampi kuin joka viides matka kuljetaan pyörällä. Näissä kaupungeissa puolet pyöräilijöistä polkee läpi talven.
”Valtion pitää tukea kuntia pyöräteiden rakentamisessa ja kaupunkipyöräjärjestelmien toteutuksessa sekä edistää kaupunkilogistiikan siirtymistä tavarapyöriin ja keveisiin sähköajoneuvoihin. Samalla valtion on ohjattava kuntia kaavoittamaan palvelut lähemmäs asumista ja vähennettävä näin liikkumistarvetta”, vaatii Koistinen.

Tukea kansalaisten kestäville valinnoille

”Lisäksi valtion on kannustettava kansalaisia kestäviin valintoihin: sähköpyörien hankintaan on tuettava ostoseteleillä, ansiotuloverotuksen työmatkakuluvähennys on muutettava kulkutavasta riippumattomaksi ja verotuksessa on annettava vähennys pyörän ja sen tarvikkeiden ostosta Irlannin ja Hollannin malliin. Liikuntasetelin käyttöä on laajennettava myös pyörien huoltoihin”, Koistinen ehdottaa.
Pyöräilyn tukeminen olisi valtiolle loistoinvestointi:
”Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston mukaan jokainen laadukkaaseen pyöräväylään satsattu euro tuottaa 7,8 euroa terveys-, ympäristö- ja aikahyötyjä yhteiskunnalle. Vastaavia tuloksia on saatu muissakin kunnissa. Monet kunnat ovatkin ymmärtäneet pyöräilyn mahdollisuudet terveyden edistämisessä ja päästöjen vähentämisessä valtiota paremmin”, sanoo Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen.

Lisätiedot

Matti Koistinen, toiminnanjohtaja, Pyöräliitto ry
P. 044-2795588
matti.koistinen@pyoraliitto.fi

Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja, Pyöräilykuntien verkosto ry
P. 040-4194555
matti.hirvonen@poljin.fi

Artikkelin kuvatiedot: Kempeleen uusi baana avattiin marraskuun alussa. Kuva: Toni Pallari. 

Ei keskustelua

Pahoittelut, keskustelu on suljettu tällä hetkellä.