Liikenneverkkoyhtiö ei kannustaisi pyöräilemään

19 tammi Liikenneverkkoyhtiö ei kannustaisi pyöräilemään

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi tänään odotetun esityksensä Liikenneverkkoyhtiöstä. Materiaalista selviää ettei Liikennevirastossa ja Liikenne- ja viestintäministeriössä taideta tuntea pyöräliikenteen tilaa kovin hyvin. Esimerkiksi liikennesuoritetiedoissa pyöräliikennettä ei ole mukana eikä pyörätieverkosta puhuta mitään. Sen laatutasoa Liikennevirasto ei ole arvioinut nähtävästi mitenkään. Verkkoyhtiön suunnitelmissa taustamateriaalina ei myöskään ole käytetty Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallista toimenpideohjelmaa, joka on tehty vuonna 2012.

Liikenne- ja viestintäministeriön indikaattoreissa ei mainita kahta tärkeää liikennemuotoa mitenkään.

Liikenne- ja viestintäministeriön indikaattoreissa ei huomioida kävelyä ja pyöräilyä.

Myös ministeriön liikenneverkon strategisista indikaattoreista puuttuu täysin kävelyä ja pyöräily (kuva). Tämä on hyvin erikoista, sillä kolmannes suomalaisten tekemistä matkoista tehdään jalan tai polkien.

Meiltä puuttuu valtavasti dataa pyöräliikenteestä nimenomaan valtion tieverkon osalta. Kaupungeissa dataa on jo, mutta Liikennevirasto ei ole saanut koottua tätä yhteen. Suomalaisessa, tietoon pohjautuvassa päätöksenteossa, tämä on iso ongelma. Kun pyöräliikenteestä ei ole tietoa, niin se jää näkymättömäksi. Näin on käynyt Liikenneverkkoyhtiön suunnitelmissa.

Miten valtion pyörätiet rahoitettaisiin?

Suunnitelmista ei selviä miten pyöräteiden rakentaminen, kunnossapito ja hoito kustannettaisiin. Ja miten yhtiötä tähän motivoitaisiin. Kävely- ja pyöräilyinfran rakentaminen ja ylläpito on halvempaa kuin moottoriliikenne infran.

Valtion budjettirahoitteisesssa mallissa mitä useampi vaihtaa auton pyörään, niin sitä halvemmaksi infran ylläpito käy. Mutta yhtiömallissa tämä tarkoittaisi tappiota, sillä kävelijöiltä ja pyöräilijöiltä ei peritä käyttömaksuja.

Kannustimien avulla asiaan voitaisiin vaikuttaa. Niistä on tehty erillinen selvitys. Kannustimia on ehdotettu investoinneille, tehostamiselle, laadulle, ympäristölle ja innovaatioille. Mutta sieltä puuttuvat esimerkiksi täysin terveyskannustimet ja kannustimet omin voimin liikkumiseen. Autoliikenne aiheuttaa merkittäviä terveysongelmia, jotka eivät näy ympäristökannustimissa, joissa on huomioitu lähinnä ilmastopäästöt ja melu. Liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa 2-4 miljardin menot – ja arkiliikunnan lisäämisellä tähän voitaisiin vaikuttaa merkittävästi. Suomessa pyöräilyn on laskettu tuottavan n. 1,1 miljardia euroa – lähinnä terveysvaikutuksina. Pahimmillaan yhtiö voisi siis lisätä sote-sektorin kuluja.

Ympäristökannustimissa ei ole huomioitu myöskään tieliikenteen roolia merkittävimpänä mikromuovin lähteenä.

Liikenneverkkoyhtiö lisää kaupunkiautoilua?

Toisin kuin hallituksen Energia- ja ilmastopoliittisessa strategiassa linjattiin, niin Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan Liikenneverkkoyhtiö lisäisi alkuvaiheessa erityisesti kaupunkiautoilua: ”Katuverkon liikennesuorite kasvaisi, minkä takia liikenneonnettomuusriski ja altistumisriski paikallisille päästöille voisi kasvaa (Parempia väyliä – sujuvampaa liikennettä. Selvitys liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti: Liikenneverkkoyhtiö (Live), s.  126).

Pyöräilijän näkökulmasta tämä on iso ongelma: mitä enemmän moottoriajoneuvoliikennettä, sitä suurempi on riski joutua vakavaan onnettomuuteen. Valtaosa pyöräilystä tapahtuu nimenomaan katuverkolla kaupungeissa. Ja juuri näistä lyhyistä autolla kuljettavista kaupunkimatkoista pitäisi mahdollisimman moni saada pyörällä kuljettaviksi: 3-5 kilometrin pituisista matkoista 53 % autoillaan.

Ja jos autoilijat eivät innostu hankkimaan seurantalaitteita, joilla verkon käytöstä laskutetaan, niin autoilu voi lisääntyä tieverkollakin: ”On kuitenkin huomattava, että vaikutustarkastelun oletuksena on, että yhtiön hinnoittelu perustuu kilometripohjaiseen hinnoitteluun. Jos maksu perustuu aikaan, ei sillä ole ohjausvaikutusta ajamisen määrään. Päinvastoin se voi joissain tapauksissa lisätä ajamista. Näin ollen mitä suurempi osuus autoista käyttää aikaan perustuvaa hinnoittelua, sitä pienemmät päästövähennykset liikennesuoritteiden vähenemisen avulla saavutetaan (s. 126).”

Kuka tukisi kuntien pyörätieverkon kehittämistä?

Valtio omistaa Suomessa 78000 km teitä ja tuhansia kilometrejä pyöräteitä. Se miten näitä hoidetaan ja kehitetään ei ole vähäpätöinen asia. Sähköpyörien suosion kasvu kasvattaa merkittävästi arkisten pyörämatkojen pituutta. Silloin tullaan usein myös valtion tieverkon puolelle. Samalla kun pyöräilyn suorite lisääntyy ja autoilun vähenee, päästöt vähenevät, tieverkon kulutus vähenee ja kansalaisten terveys paranee. Valtaosa pyöräilystä tapahtuu kuitenkin kuntien katuverkolla.

Meiltä puuttuu tälläkin hetkellä valtion kannustimet kunnille laadukkaan pyöräily- ja jalankulkuympäristön rakentamiseen. Hollannissa valtio maksaa jopa 80 % kuntien pyörätie investoinneista. Liikenneverkkoyhtiön pitää ottaa merkittävä rooli pyöräteiden rakentamisessa ja samalla on luotava kunnille tehokas pyöräteiden rakentamiseen kannustava tuki. Tuki voisi olla vaikkapa 30 % kuntien kävelyn ja pyöräilyn budjetista.

Liikenneverkkoyhtiö voi olla järkevä tapa kehittää liikenneinfrastruktuuria, mutta siinä on huomioitava kaikki liikennemuodot. Nyt esitetyssä mallissa näin ei ole.

 

 

5 Keskustelu
  • Matti Oskari Bohm
    Posted at 00:08h, 20 tammikuun

    Pyörätieinvestointi on yhdyssana.

  • Jussi Sorsimo
    Posted at 13:15h, 20 tammikuun

    Selvityksen mukaan valtio omistaa 5000 km pyöräteitä/kevyen liikenteen väyliä. Itse pyöräillessäni kaupungista toiseen yritän vältellä sellaisia pyöräteitä, jotka ovat heti moottoriteiden vieressä. Osaako kukaan kertoa, paljonko noista 5000 km on moottoriteiden ja isojen valtateiden varrella?

    Poljen mielummin vähäliikenteisiä teitä pitkin, jos vain mahdollista. ”Vähäliikenteisellä tiestöllä alimpaan hoitoluokkaan kuuluu noin 41 000 kilometriä tiestöä eli yli puolet koko maanteiden verkosta.” Pyöräilijänä toivoisin että vähäliikenteisen tiestön kunto olisi paikoitellen parempi. Osaako kukaan sanoa, mikä vaikutus selvityksessä esitetyllä ratkaisulla olisi vähäliikenteisen tiestön korjausvelkaan?

    • Matti Koistinen
      Posted at 13:20h, 20 tammikuun

      Yhtiön tavoitteena on tiestön laadun parantaminen. Mutta en osaa sanoa mitään siitä millaista tiestöä parannettaisiin jos parannettaisiin.

      Mutta kuvaamasi tilanne huonoista pyöräteistä liittyykin toiseen asiaan: pyöräteiden laatu on meillä huono. Ne on suunniteltu sunnuntaikävelyihin, ei matkustamiseen polkupyörällä. Meidän pyörätieverkko (niin kaupungeissa kuin niiden ulkopuolellakin) vaatiin laatutason nostoa. Pyörätien tulee olla sellainen, että se houkuttaa pyöräilemään. Tämä on siis ongelma, joka meillä on jo käsissä nykyisen Liikenneviraston kanssa. Ehdotuksiamme asian korjaamiseksi voi lukea täältä: http://pyoraliitto.fi/valtio-pyorailynedistajaksi-osa-1/

  • Jussi Sorsimo
    Posted at 15:41h, 20 tammikuun

    Uskon, että investointituet auttaisivat pyöräilyn kehittämistä kaupungeissa! Ja hienoa, jos pyörälyinfran investointitukiin valtion budjetissa tässä valtionvelkatilanteessa (http://www.velkakello.fi/) varaudutaan. Joo, terveyshyötyjä on (itselleni nämä hyödyt ovat merkittäviä), mutta onko riittävästi uskallusta ja ymmärrystä kohdentaa euroja pyöräilyä tukeviin investointeihin tämän tiedon perusteella.

    Vielä vaikeampaa minun on löytää syytä, miksi liikenneverkoyhtiö jakaisi pyöräilyinfran investointitukia kunnille. Myös valtaväylät on hieno ajatus, mutta miksi liikenneverkkoyhtiö investoisi pyöräilyn valtaväyliin?

    Jos eduskunta päättää jonain päivänä yhtiön perustaa, niin mielestäni hienoa pyöräilylle siinä tapauksessa olisi se, että vähäliikenteisiä autoteitä, jotka pyöräilyreittien kannalta ovat merkittäviä, parannettaisiin, Pyöräilyn edistämisen kannalta olisi silloin varmaankin hyvä ymmärtää, millaisen tiestön ja minkä reittien parantaminen on liikenneverkkoyhtiön mieleen?

    Yhtiö tai virasto, niin enää ei puutu kuin rahat, jolla valtaväyliä rakennettaisiin, liikenneinfrainvestointeja kunnissa tehtäisiin (valtionosuus) ja korjausvelkaa myös vähäliikenteisen tiestön osalta hoidettaisiin.

    Synkästä tilannekuvasta huolimatta pyöräilyolosuhteet Suomessa ovat mielestäni erinomaiset. Ei ehkä ihan maailman huippua, mutta aika lähellä sitä. Kiitos tästä kaikille asiaa edistäneille! 🙂

  • Matti Koistinen
    Posted at 16:14h, 20 tammikuun

    Kuten sanoit, niin rahaa on rajallisesti. Velkaa ei voida ottaa loputtomasti, eikä varmasti Liikenneverkkoyhtiökään pystyisi mällään mitenkään mahdottomasti.

    Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että meidän alempi tieverkko on itseasiassa varsin hyvässä kunnossa pyöräilyn näkökulmasta. Ei maaseudulla pyöräillessä kauheasti ole ongelmia – jos pyöräily tehdään virkistysmielessä. Ongelmat keskittyvät kaupunkeihin ja taajamiin sekä niihin johtaviin nopeisiin väyliin. Esimerkiksi Lempäälästä pitäisi mennä radan vartta Tampereelle baana. Tämä houkuttelisi ihmisiä valitsemaan (sähkö)pyörän työmatkoille auton sijaan.

    Ei ole todellakaan kauhean helppo nähdä Liikenneverkkoyhtiötä tukemassa kuntien kävely- ja pyöräilyinfraa. Tähän on löydettä jokin ratkaisu. Ei voi olla niin, että yhtiön kannattaisi saada ihmiset ajamaan autolla mahdollisimman paljon. Esim. MaaS (Mobility as a Service) yritysten sen sijaan kannattaa tarjota kuukausimaksuisen liikennepaketin osana hyvää leasingfillaria: se on paljon halvempi palvelu tuottaa kuin vaikkapa taksi- tai robottiautomatka. Siksi näen, että MaaS yritykset voivat olla tulevaisuudessa merkittäviä pyöräilynedistäjiä.

    Mutta toki meillä Suomessa ollaan niin pyörätieinfran kuin erityisesti tieinfran suhteen erittäin hyvässä tilanteessa. En itse näe meidän infran laatutasoa kovinkaan huonona vaikka katson sitä tangon, ratin ja traktorinkin takaa. Epäselvintä infra on pyörällä ajaessa ja tämä pitää saada korjattua.