Pyöräliikenne vauhdilla eteenpäin

05 touko Pyöräliikenne vauhdilla eteenpäin

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kertoi eilen, että Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää vielä toukokuun aikana pyöräilyn ja kävelyn kehittämishankkeen. Tämä on loistava ja toivottu uutinen. Pyöräliitto sai ministeri Berneriltä Musiikkitalossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa kutsun hankkeen ohjausryhmään. Otamme kutsun mieluusti vastaan.

Tämä lienee ensimmäinen kerta Suomessa kun pyöräliikennettä lähdetään edistämään näin korkealla tasolla – ja selvästi vakavissaan. Kuten ministerikin blogissaan toteaa, niin liikenne on vahvassa murroksessa kohti ekologisesti, taloudellisesti ja kansanterveydellisesti kestävämpään suuntaan.

Valtion tavoite on lisätä kävelyä ja pyöräilyä 30 % vuoteen 2030 mennessä. Jos tämä tavoite aiotaan saavuttaa, on edessä todella radikaali muutos siinä, kuinka monta matkaa teemme milläkin kulkuvälineellä päivittäin. Oheinen kuva esittää matkaluvun muutoksista tekemäni ennusteen jos 30 % kasvu toteutuu.

Matkaluvun kehitys 2005-2010 ja ennuste 2030.

Mutta muutos ei tapahdu itsestään. Se ei tapahdu pelkästään kannustamalla ihmisiä valitsemaan omat jalat tai joukkoliikenne. Tarvitaan investointeja, jotka luovat todellisia mahdollisuuksia valita eri kulkumuotojen välillä.

Tällä hetkellä valtio investoi pyöräilyyn ja kävelyyn 20-40 miljoonaa euroa – tarkkaa summaa ei tiedetä edes Liikennevirastossa. Tämä on vaivaiset 1,1-2,3 % valtion koko 1,75 miljardin väyläbudjetista. Kuitenkin kolmannes kaikista matkoista tehdään kävellen tai pyörällä. Pyöräily ja kävely ovat siis merkittäviä liikennemuotoja, mutta valtion taloudellinen rooli niiden kehittämisessä on toistaiseksi ollut hyvin pieni.

Päävastuun ovatkin kantaneet kunnat, jotka investoivat arviolta 80-120 miljoonaa euroa kävelyyn ja pyöräilyyn. Kuntien kokonaisinvestoinnit väyliin vuonna 2015 oli 1,13 miljardia. Eli kävelyyn ja pyöräilyyn meni vajaa kymmenes kuntien investointibudjetista.

Toisin on Hollannissa, jossa valtio on maksanut jopa 80 % pyörätiehankkeiden kustannuksista. Seurauksena on maailman paras pyöräilymaa, elinvoimainen pyöräteollisuus jonka vienti on merkittävää sekä tulppaanien ohella näkyvin tekijä valtion maabrändissä.

Valtio on tukenut lukuisia kuntien kestävän liikenteen hankkeita kuten Helsingin raidejokeria, Tampereen raitiotietä. Ja myös ei niin kestäviä hankkeita kuten Tampereen rantaväylän tunnelia ja lukuisia muita ohitusteitä ja eritasoliittymiä.

Pyöräliikenteen kehittämiseen pistettävä muutaman kymmenen miljoonan lisäpanostus olisi tuotoltaan aivan ylivoimainen. Helsingin kaupunki on laskenut, että baanojen kohdalla jokainen euron investointi tuottaa 7,8 euroa. Edellä mainituista hankkeista korkein kustannushyötysuhde on Tampereen ratikalla, 1,8 euroa jokaista sijoitettua euroa kohden. Ero syntyy pyöräilyn kansanterveydellisistä hyödyistä.

Oletankin näkeväni kehittämishankkeessa linjauksia siitä, miten pyöräliikenteen kehittämistä tuetaan kunnissa ja, miten kuntia kannustetaan kustannustehokkaisiin liikennejärjestelmiin. Toisaalta valtion on panostettava omaan väyläverkkoonsa. Monissa kunnissa valtion pyörätiet ovat merkittävässä roolissa ja niitä pitää pystyä kehittämään paremmin yhteistyössä kuntien kanssa.

Nyt on hyvä hetki muuttaa Suomen liikenne ympäristöystävällisemmäksi, terveellisemmäksi ja kustannustehokkaammaksi.

Ei keskustelua

Osallistu keskusteluun

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.