Säännöt

Säännöt (PDF)

 

Hyväksytty perustamiskokouksessa 14.9.2014

 

 1 § Nimi

 

Yhdistyksen nimi on Pyöräliitto ry. Ruotsiksi yhdistyksen nimi on Cykelförbundet ja englanniksi   Finnish Cyclists’ Federation. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsinki ja sen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

 

 2 § Liiton toiminta-ajatus

 

Liitto edistää pyöräilyä liikennemuotona sekä toimii pyöräilijöiden valtakunnallisena edunvalvojana ja paikallisten pyöräily-yhdistysten yhteistyöelimenä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto harjoittaa etujärjestötoimintaa, viestintä-, valistus- ja julkaisutoimintaa, neuvottelee jäsenilleen etuja sekä järjestää tapahtumia ja koulutuksia. Liitto edustaa suomalaisia pyöräilijöitä kansainvälisesti.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä hankkia varoja järjestäen yleisötilaisuuksia, myyjäisiä, keräyksiä ja arpajaisia, harjoittaen kustannus- ja monistustoimintaa, majoitus- ja ravitsemusliikettä sekä välittäen jäsenilleen pyöräilyyn liittyviä välineitä ja -asusteita.

 

3 § Jäsenet

 

Liiton varsinaisiksi jäseniksi hyväksytään sen toiminta-ajatusta kannattavat yksityishenkilöt ja vaikutuspiirissään sitä toteuttavat rekisteröidyt pyöräilijäyhdistykset. Kirjallinen jäsenhakemus osoitetaan hallitukselle, joka hyväksyy yhdistys- ja henkilöjäsenet. Hakijayhdistyksen on liitettävä hakemukseen yhdistyksen säännöt sekä yhdistysrekisteriote tai vastaavat tiedot. Kannattajajäseniksi hallitus voi hyväksyä oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka haluavat tukea liiton toimintaa. Varsinaisten jäsenyhdistysten on vuosittain hallituksen päättämään ajankohtaan mennessä toimitettava hallitukselle toimintakertomuksensa ja tiedot jäsenmäärästään.

 

Liiton jäsenyydestä eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle tai liittokokoukselle. Eroavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet päättyvät välittömästi, mutta jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa kulumassa olevan toimintavuoden loppuun. Jos eroilmoitus tehdään seuraavan vuoden talousarvion vahvistamisen jälkeen, yhdistysmuotoinen jäsen on velvollinen maksamaan talousarvion mukaisen jäsenmaksun myös seuraavalta vuodelta.

 

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii liiton sääntöjen ja toiminta-ajatuksen vastaisesti tai toistuvasta kehotuksesta huolimatta laiminlyö jäsenvelvoitteidensa täyttämisen. Mikäli jäsen jättää jäsenmaksunsa maksamatta kahden vuoden ajalta, hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi.

 

4 § Kunniajäsenet

 

Liiton kunniajäseneksi voidaan liittokokouksen päätöksellä kutsua liiton piirissä ansiokkaasti toiminut henkilö tai henkilö, joka on muulla tavoin merkittävästi edistänyt liiton toiminta-ajatusta omalla toiminnallaan.

 

5 § Jäsenmaksut

 

Liiton jäsenyhdistykset, henkilö- ja kannattajajäsenet maksavat liitolle vuosittain liittokokouksen määräämän jäsenmaksun. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua.

 

6 § Liiton kieli

 

Liiton kieli on suomi.

 

7 § Toimielimet

 

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous ja toimeenpanovaltaa hallitus. Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan liiton puheenjohtajaksi.

 

8 § Liittokokous

 

Pyöräliiton liittokokous pidetään vuosittain syys-marraskuussa.

Liittokokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai liittokokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

 

Varsinaisen liittokokouksen tehtävät ovat:

 

1. Käsitellä hallituksen toimintakertomus päättyneeltä toimintavuodelta.

2. Käsitellä tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto sekä niiden perusteella päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

3. Päättää seuraavan vuoden jäsenmaksuista.

4. Käsitellä hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi.

5. Päättää luottamushenkilöiden palkkiot

6. Valita liitolle puheenjohtaja ja hallitus.

7. Valita seuraavalle tilikaudelle toiminnantarkastaja ja hänelle henkilökohtainen varahenkilö.

8. Käsitellä muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat.

9. Käsitellä liittokokoukselle tehdyt esitykset ja aloitteet.

 

9 § Ylimääräiset liittokokoukset

 

Liiton ylimääräinen liittokokous pidetään hallituksen kutsusta tarvittaessa tai kun vähintään 1/10 jäsenyhdistysten henkilöjäsenten sekä liiton henkilöjäsenten yhteenlasketusta lukumäärästä tai ryhmä, jossa on vähintään kolme jäsenjärjestöä ja joka edustaa vähintään 1/10 jäsenyhdistysten henkilöjäsenten sekä liiton henkilöjäsenten lukumäärästä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten pyytää. Ylimääräinen kokous on pidettävä viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun edellä mainittu pyyntö on saapunut hallitukselle.

 

10 § Liittokokouksen koollekutsuminen

 

Liittokokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä vähintään 30 päivää ennen kokousta sähköpostitse tai postitse jäsenille. Liittokokousasiakirjat on lähetettävä jäsenille viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Liittokokous on päätösvaltainen, kun kokouskutsu on sääntöjen mukaan toimitettu.

 

Liittokokouksessa käsiteltäväksi tarkoitetusta asiasta on tehtävä kirjallinen esitys hallitukselle viimeistään 45 päivää ennen kokousta. Esityksiä liittokokoukselle ovat oikeutettuja tekemään hallitus sekä varsinaiset henkilö- ja yhdistysjäsenet.

 

11 § Edustus liittokokouksessa

 

Liittokokouksessa on äänioikeus jokaisella edellisen kalenterivuoden jäsenmaksun, tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, meneillään olevan kalenterivuoden jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä.

 

Läsnä olevalla varsinaisella henkilöjäsenellä on yksi (1) ääni. Henkilöjäsen ei voi valtuuttaa valtakirjalla toista henkilöä edustamaan itseään.

Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytty yhdistys voi lähettää kokoukseen henkilömääränsä perusteella äänivaltaisia edustajia seuraavasti:

 

– jäsenmäärä enintään 100 – 1 edustaja

– yli 100 mutta enintään 300 – 2 edustajaa

– yli 300 mutta enintään 600 – 3 edustajaa

– yli 600 mutta enintään 1000 – 4 edustajaa

– yli 1000 mutta enintään 2000 – 5 edustajaa

– jäsenmäärä yli 2000 – 6 edustajaa

 

Läsnä olevalla jäsenjärjestön äänivaltaisella edustajalla on viisikymmentä (50) ääntä. Jäsenjärjestö voi valtuuttaa enimmäisedustajamääräänsä pienemmän määrän edustajia edustamaan koko äänimääräänsä, kuitenkin siten, että yhdellä edustajalla on korkeintaan kaksisataa (200) ääntä. Yhden edustajan äänimäärän tulee aina olla jaollinen viidelläkymmenellä (50).  Edustaja ei voi edustaa kuin yhtä jäsenjärjestöä.

 

Jäsenyhdistyksen äänimäärä perustuu sen jäsenmäärään liittokokousvuoden ensimmäisenä päivänä. Kunnia- ja kannattajajäsenillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

 

12 § Asioiden käsittely liittokokouksessa

 

Äänestykset, jotka koskevat muita kuin sääntöjen muutosehdotuksia tai yhdistyksen purkamista, ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Tyhjiä ääniä ei lasketa annetuiksi ääniksi.

Liiton puheenjohtajan vaalissa ehdokkaan on saatava ehdoton äänten enemmistö tullakseen valituksi. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ehdotonta enemmistöä, suoritetaan toinen äänestys ensimmäisessä äänestyksessä kahden eniten ääniä saaneiden välillä.

Mikäli liiton hallitukseen on enemmän ehdokkaita kuin täytettävänä on paikkoja, suoritetaan vaali. Vaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa. Kukin liittokokousedustaja voi kirjoittaa äänestyslippuun enintään niin monta nimeä, kuin on valittavia henkilöitä. Kaikki äänestyslipussa mainitut nimet ovat keskenään samanarvoisia. Valituksi tulevat ne ehdokkaat, jotka saavat laskennassa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla.

Henkilövaaleissa käytetään aina suljettua lippuäänestystä. Suljettua lippuäänestystä voidaan käyttää myös muissa äänestyksissä, kun kymmenen äänivaltaista edustajaa sitä vaatii.

 

13 § Hallitus

 

Liiton hallituksen muodostaa puheenjohtaja, 5-10 jäsentä ja 2-5 varajäsentä.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on paikalla, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien.

 

14 § Hallituksen tehtävät

 

1. Johtaa ja valvoa liiton toimintaa.

2. Valita liitolle vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtaja ja päättää muusta keskinäisestä työnjaostaan.

3. Päättää liiton työntekijöiden valinnasta ja määritellä heidän tehtävänsä sekä niihin liittyvät valtuudet.

4. Seurata kehitystä liiton toimialalla sekä huolehtia liiton toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä.

5. Hoitaa liiton omaisuutta.

6. Hyväksyä ja erottaa liiton jäsenet.

7. Kutsua koolle liittokokous, käsitellä liittokokoukselle esitettävät asiat ja huolehtia päätösten toimeenpanosta

8. Asettaa vuosittain toimikunnat, työryhmät ja muut tärkeäksi katsomansa elimet, niiden puheenjohtajat ja jäsenet sekä päättää niiden tehtävistä.

9. Hyväksyä liittoa sitovat sopimukset, ellei niiden hyväksyminen kuulu liittokokoukselle.

10. Päättää hallituksen työjärjestyksestä ja vahvistaa liiton muut sisäiset erityissäännöt.

11. Myöntää liiton ansiomerkit ja tehdä liittokokoukselle esitykset kunniajäsenten kutsumisesta.

12. Edustaa liittoa sitä koskevissa asioissa sekä hoitaa kaikki ne toimenpiteet, joita liiton ja sen  jäsenistön etu vaatii.

 

15 § Pöytäkirjat

 

Liittokokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka tarkastavat ja allekirjoittavat kaksi liittokokouksen keskuudestaan valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai heidän ollessa estyneinä näiden henkilökohtaiset varahenkilöt kolmen kuukauden kuluessa liittokokouksesta.

Hallituksen kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa.

 

16 § Nimenkirjoittajat

 

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sellainen toimihenkilö, jolle hallitus on myöntänyt liiton nimenkirjoitusoikeuden, aina kaksi yhdessä.

 

17 § Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

 

Liiton sääntöjen muuttamista tai liiton purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään yhden (1) kuukauden väliajalla pidettävässä liittokokouksessa, joista toinen on varsinainen kokous. Päätös tulee voimaan, jos kummassakin kokouksessa sääntöjen muutosta tai liiton purkamista on kannattanut vähintään 3/4 enemmistö annetuista äänistä. Sääntöjä voidaan muuttaa yhdessä liittokokouksessa 5/6 enemmistöllä äänistä.

Sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesityksestä on mainittava kokouskutsussa. Jos liitto päätetään purkaa, on sen jäljelle jääneet varat luovutettava liiton tarkoitusta edistävään toimintaan. Varojen käyttötavasta päätetään jälkimmäisessä purkamiskokouksessa.