Tiedote 7.5.2019
Liikenne on maatalouden ohella merkittävin päästökaupan ulkopuolisista sektoreista. Liikenteen päästöt eivät ole merkittävästi vähentyneet sillä autoillut kilometrit sekä autojen määrä ovat lisääntyneet.
“Valtion tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2045 mennessä jalankulun, pyörä- ja joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta pitäisi tuplaantua. Siirtymä kestäviin kulkumuotoihin ei tapahdu itsestään, vaan niihin on investoitava huomattavasti nykyistä enemmän. Toivoisin hallitusohjelmaneuvottelijoiden muistavan tämän näin Pyöräilyviikolla”, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.
“Potentiaalia pyöräliikenteen lisäämiselle Suomessa on paljon, sillä jo 2-3 kilometrin matkoista yli 60 prosenttia tehdään autolla. Sähköavusteiset pyörät sekä pyörän ja joukkoliikenteen yhdistäminen voivat korvata autoilua myös pidemmillä matkoilla. Myöskään talvi ei ole este, sillä Joensuussa ja Oulussa pyöräillään ylivoimaisesti eniten suomalaisista kaupungeista”.
Yhteiskunnalle pyöräliikenteen ja jalankulun edistäminen ovat harvinaisen tuottoisia ilmastotoimia. Alkuvuonna julkaistun tutkimuksen jokainen pyöräilty kilometri tuottaa 0,18 euroa ja kävelty 0,37 euroa hyötyjä yhteiskunnalle. Hyödyt tulevat pääasiassa kansanterveyden parantumisesta ja ilmansaasteiden vähentymisestä. Suomessa on arvioitu pelkkien kansanterveyshyötyjen olevan yli 600 miljoonaa euroa vuodessa jos kävely ja pyöräily lisääntyvät 30 prosentilla.
Pyöräliitto on esittänyt tulevaan hallitusohjelmaan kävelyn ja pyöräliikenteen vuosittaisten investointien korottamista 100 miljoonaan euroon. Nykyinen taso, noin 30 miljoonaa euroa, on vain 1,8 prosenttia valtion liikennebudjetista, vaikka pyörällä ja jalan tehdään 30 prosenttia matkoista
“Yksityisautoilun kasvu kaupungeissa on saatava taittumaan. Tämän vuoksi uuden hallituksen on pakko uudistaa liikennepolitiikkaa ja siirrettävä sen painopistettä. Erityisesti kaupunkiseutujen tieinvestointeihin tulisi suhtautua kriittisesti, sillä ne lisäävät yksityisautoilua ja heikentävät näin pyörä- ja joukkoliikenteen kilpailukykyä ja niihin käytettävissä olevaa rahoitusta. Yksi moottoritien eritasoliittymä voi maksaa yhtä paljon kuin valtio investoi pyöräliikenteeseen ja jalankulkuun koko maassa”, Koistinen suhteuttaa.
Lisätiedot:
Matti Koistinen, toiminnanjohtaja
+358 44 279 5588
matti.koistinen@pyoraliitto.fi
Hiiletön liikenne 2045 -loppuraportti
Kävelyllä ja pyöräilyllä 13 miljardin säästöt
Pyöräliikenne hallitusohjelmassa