Pyöräilyinvestoinneilla kestävyysvajetta pienemmäksi
Suomen valtio tuskailee kestävyysvajeen kanssa. Yksi tehokas ratkaisu kestävyysvajeen korjaamiseksi olisi liikennejärjestelmän uudistaminen niin, että se tuottaisi säästöjä terveyssektorilla.
“Pyöräliiton esittämä malli tuottaisi valtiolle terveys- ja aikasäästöinä jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa”, kertoo liiton varapuheenjohtaja Martti Tulenheimo.
Arvio perustuu Helsingin kaupungin tekemiin kustannushyötylaskelmiin.
Liikunnan puute on miljardiluokan ongelma
Kansalaisten liikunnan puute maksaa UKK-instituutin mukaan Suomessa 1-2 miljardia euroa. Valtion liikennebudjetti on 2,3 miljardia euroa, josta valtaosa menee motorisoidun liikenteen tukemiseksi, joka taas vähentää arkiliikuntaa.
Suomessa tehtävistä matkoista pyöräillään 8 % ja kävellään 21 %. Tämä on vähän, sillä päivittäisistä matkoista kolme neljännestä on alle 10 kilometrin pituisia. Nämä matkat voisi tehdä tavallisella tai sähköavusteisella polkupyörällä.
“Jos pyörällä pääse nopeimmin ja helpoimmin, niin se todennäköisesti valitaan liikennevälineeksi. Tämän näkee Hollannissa, jossa 26 % kaikesta liikenteestä tapahtuu polkupyörällä. Hollannissa valtio satsasi väyliin vuosina 1978-88 yhteensä 400 miljoonaa euroa. Rahoituksen ansiosta pyöräteiden määrä kasvoi 73 %”, kertoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.
Kokeilulla tukea kuntien pyöräilyinvestoinneille
Pyöräliitto ehdottaa tulevalle hallituskaudelle kokeilua, jossa valtion porkkanarahalla kannustetaan kuntia investoimaan pyöräilyyn. Tukea myönnettäisiin niille kunnille, joilla on erillinen pyöräilybudjetti. Valtion tuki olisi 30% kunnan pyöräilybudjetin suuruudesta, mutta kuitenkin enintään 20 € per asukas. Avustusta saaneen kunnan tulisi selvittää jälkikäteen, miten investoinneilla on lisätty pyöräilyä.
“Määrärahan suuruudeksi ehdotamme 80 miljoonaa euroa vuodessa ja hankkeen kestoksi viittä vuotta”, Tulenheimo kertoo.
Investointikokeilun lisäksi Pyöräliitto esittää muutoksia verotukseen: asunnon ja työpaikan matkakuluvähennys tulisi muuttaa kulkuneuvoperusteisesta täysin matkaperusteiseksi (nk. Tanskan malli), pyöräilyn verotonta kilometrikorvausta tulisi nostaa ja autoilun laskea sekä liikuntavälineiden huollon arvonlisävero laskea liikuntapalveluiden kanssa samalle 10 %:n tasolle.
Lisätiedot
Matti Koistinen, toiminnanjohtaja
P. 044-2795588
matti.koistinen@pyoraliitto.fi
Martti Tulenheimo, varapuheenjohtaja
P. 041-5389495
martti.tulenheimo@pyoraliitto.fi
Pyöräliitto on vuonna 2014 perustettu erityisesti arkipyöräilyä edistävä järjestö. Sen jäsenjärjestöillä Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa on yhteensä noin 1700 jäsentä.