Ajankohtaiset

← Takaisin

Pyöräliiton lausunto kevytautolakiesityksestä

Pyöräliitto lausui suunniteltuun lakiesitykseen kevytautoista. Alla lausunto kokonaisuudessaan:

Lakiesityksen vaikutuksia kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuuteen ei ole arvioitu riittävästi. Suurella todennäköisyydellä lakiesitys heikentää liikenneturvallisuutta, aiheuttaen vuosittain yhden kuoleman ja noin 50 henkilön vammautumisen. Lisäksi esitys heikentää väestön terveyttä ja lisää liikenteen päästöjä. Näistä syistä Pyöräliitto ei kannata lain hyväksymistä.

Esityksen vaikutukset liikenneturvallisuuteen on arvioitu puutteellisesti ja se todennäköisesti heikentää liikenneturvallisuutta

Lakiesitystä on perusteltu liikenteen turvallisuuden parantamisella, mutta tosiasiassa sen vaikutus olisi todennäköisesti päinvastainen. Trafin muistiossa todetaan mm:

”Liikenneturvallisuusvaikutusta arvioitaessa on kuitenkin huomattava, että rajoitetun henkilöauton käyttöönotto lisää moottoriajoneuvojen käyttöä iässä, jossa liikennekäyttäytyminen on korostuneesti riskejä ottavaa. Ruotsin kyselytutkimuksen perusteella on melko todennäköistä, että rajoitetuilla autoilla ajetaan ylinopeutta ja niitä viritetään”

Samassa selvityksessä todetaan, ettei tämä lakimuutos saisi heikentää muiden tielläliikkujien turvallisuutta, mutta muutoksen turvallisuusvaikutusta muille tielläliikkujille, erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöillen ei ole arvioitu ollenkaan. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus on kuitenkin merkittävä tekijä, jonka pitäisi olla tiedossa tästä asiasta päätettäessä.

Jos oletamme kevytauto-onnettomuuksia tapahtuvan vastaavasti kuin mopautoilla, ja käytämme Onnettomuustutkintainsitituutin mopoautoraportin 2017 mukaisia mopoauto-onnettomuuksiin joutuneiden jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määriä, ja kerromme ne Trafin maksimiskenaarion mukaisella nuorten kuljettajien määrän kasvulla (5x), niin voimme arvioida, että esitetty lakimuutos aiheuttaisi keskimäärin noin 20 jalankulkijan ja 30 pyöräilijän vammautumisen vuosittain, sekä keskimäärin yhden pyöräilijän kuoleman vuosittain.

Arvio on karkea, mutta todennäköisesti alakanttiin, sillä vaikka kevytauton nopeus on rajoitettu, sen kiihtyvyys on sama kuin rajoittamattomalla autolla. Kaupunkimaisessa ympäristössä kevytauton keskinopeus olisi siis todennäköisesti samaa luokkaa kuin tavallisilla henkilöautoilla, sillä kaupunkiympäristössä joutuu pysähtymään usein ja keskinopeus määräytyy pääasiassa auton kiihtyvyyden mukaan.

Suurin osa autolla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden päälleajoista tapahtuu kaupunkimaisilla alueilla ja 45 km/h rajoite ohjaa kevytautojen käyttöä nimenomaan näille alueille.

Liikenneturvallisuuden parantamiseksi pitäisi pyrkiä vähentämään 15–17 -vuotiaiden liikkumista moottoriajoneuvoilla. Lakiesityksen vaikutus olisi päinvastainen.

 

Esitys heikentää väestön terveyttä

Liian vähäinen liikunta on yhteiskunnassamme valtava epidemia. On arvioitu että vuosittain Suomessa tapahtuu jopa 4000 ennenaikaista kuolemaa sen takia. Etenkin lasten kohdalla tilanne on erityisen huolestuttava. Liikkumattomuudesta johtuvien sairauksien hoito sekä työikäisten kasvanut kuolleisuus maksavat yhteiskunnalle useita miljardeja euroja vuosittain.

Yksi merkittävimmistä syistä suomalaisten liikunnan puutteeseen on nimenomaan autoilun yleisyys liikkumistapana. Olisikin siis ensisijaisen tärkeää, että lainsäädäntöä kehitetään sellaiseen suuntaan, että ihmiset – etenkin nuoret ihmiset – liikkuisivat arjessaan enemmän omilla lihaksillaan. Halpojen autojen tuominen 15–17 vuotiaiden saataville olisi täsmälleen päinvastaista kehitystä – tämä on hyvä syy olla hyväksymättä lakiesitystä.

 

Esitys lisää liikenteen päästöjä

Trafin Nopeusrajoitetut henkilöautot nuorten käyttöön -selvitysmuistion (4/2018) mukaan lakiehdotuksen mahdollistamia kevytautoja voisi tulla liikenteeseen jopa 41 000 yksinomaan alle 18-vuotiaiden käyttöön. 15–17-vuotiaiden liikennesuoritteen arvioidaan kasvavan muutoksessa 1,2–4,4 %.  Nopeusrajoitettu traktoriauto korvaisi erityisesti mopoja ja jossain määrin myös joukkoliikennettä, koska mopoja käytetään pääasiassa kesäaikaan.

Kokonaisuudessaan lakiesitys lisäisi henkilöautojen määrää ja siten myös ilmastopäästöjä Suomessa.

Näin tapahtuisi siitä huolimatta, että lakiehdotuksessa on kevytautoiksi luokiteltaville autoille määrätty enimmäisikä, jonka myötä ne olisivat aina uusinta tekniikkaa. Uudetkin henkilöautot aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä, eivätkä sähköautotkaan ole täysin päästöttömiä. Suomi on sitoutunut alentamaan hiilidioksidipäästöjään tuntuvasti ja liikenteen osuus näistä vähennyksistä on merkittävä. Kevytautojen hyväksyminen toimisi näitä tavoitteita vastaan.

Autoilu tuottaa myös paljon melu-, pöly- ja mikromuovipäästöjä, joiden vaikutus ihmisten terveyteen, asuinmukavuuteen ja ympäristöön ovat merkittäviä. Kaikilla suurimmilla kaupungeilla on merkittäviä ongelmia liikenteen haittojen kanssa. Ottaen huomioon, että mopoautoilla ajetaan nykyään pääasiassa taajama-alueilla, olisi ehdotettu kevytautolaki haitaksi kaupunkien kehitykselle.

 

Viitattu trafin muistio:
https://www.trafi.fi/filebank/a/1516799478/15ff13112ad98a3894eaca312677cc86/29198-Trafin_julkaisuja_4-2018_Nopeusrajoitetut_henkiloautot_nuorten_kayttoon.pdf

Onnettomuustutkintainstituutin mopoautoraportti:
http://www.lvk.fi//templates/vinha/services/download.aspx?fid=370503&hash=70034838caa1f26b7f93ffb4ab1984947eeb3ade5da878e2a447aaeefbea3065

 

Tule mukaan!

Liittymällä Pyöräliittoon olet mukana edistämässä pyöräilyn erottamista jalankulusta, hyvää reittien talvikunnossapitoa, turvallisia kouluteitä, pyöräilykasvatuksen viemistä osaksi koulupäivää ja pyöräliikenteen huomioimista lainsäädännössä.

Pyöräliitto tavoittelee 25 % nousua pyöräilyn kulkutapaosuudessa vuosien 2015-2020 välillä. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme tukeasi.

Liity joukkoon iloiseen!

Back to top