YLE julkaisi tänään tietoja Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellun Liikenneverkkoyhtiön rahoituksesta.

Pyöräliitto arvioi, että toteutuessaan Liikenneverkkoyhtiö vaarantaisi Suomen mahdollisuudet saavuttaa päästövähennystavoitteensa.

Lisäisi autoilua kaupungeissa

Auton ostokynnys on Suomessa pidetty verotuksella kohtalaisen korkealla, mikä on jossain määrin hillinnyt automäärän kasvua. Uusikin yksityisauto on useimmiten päästöjen kannalta huonompi vaihtoehto kuin kävely, pyöräily tai joukkoliikenne. Nyt verotusta uudistettaisiin niin, että auton ostaminen olisi nykyistä edullisempaa ja polttoaine halvempaa.

”On suuri riski, että auto, joka on edullinen, johon on hankittu tienkäyttömaksulla ajo-oikeus ja johon on saatavilla halvempaa polttoainetta, on myös enemmän käytössä. Tämä johtaa päästöjen kasvamiseen, kaupunkien ruuhkautumiseen, meluongelmiin ja ihmisten fyysisen kunnon heikentymiseen,” toteaa Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

”Suomessa 3-5 km:n pituisista matkoista 53 % tehdään autolla. Meillä on siis valtavasti lyhyitä matkoja, jotka voitaisiin pyöräillä.”
Nyt julkisuuteen vuotaneen mallin mukaan autoilu muuttuisi edullisemmaksi erityisesti kaupunkilaisille, joilla etäisyydet ovat yleensä lyhyitä.

”Tämä on vastoin hallituksen omaa Energia- ja ilmastostrategiaa. Sen ajatuksena oli vähentää yksityisautoilua nimenomaan kaupungeissa ja ohjata ihmiset ympäristöystävällisempiin kulkumuotoihin”, ihmettelee Koistinen.

Pyöräteiden rakentamiseen tarvitaan lisäresursseja

Julkisuuten tulleissa tiedoissa ei ole kerrottu mistä Liikenneverkkoyhtiö saisi rahoituksen pyöräteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. Suunnitelmissa ei ole kerätä tienkäyttömaksuja pyöräilijöiltä, kävelijöiltä tai vaikkapa ratsukoilta

“Hallitus asetti Energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteeksi lisätä kävelyä ja pyöräilyä 30 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Tämä lisäys ei synny ilman pyöräteiden laatutason merkittävää nostoa. Tämä olisi myös yhteiskuntataloudellisesti äärimmäisen kannattavaa, sillä jokainen laadukkaaseen pyörätiehen sijoitettu euro tuottaa lähes kahdeksan euroa terveyshyötyinä”, Koistinen muistuttaa.

Perusongelma on yhdyskuntarakenteessa, johon osasyyllinen on nykyinen rahoitusmalli:

”Valtio on maksanut liikenneinfran kalleimman osan, kaupunkimoottoritiet, joten kuntien on kannattanut kaavoittaa autoiluun perustuen. Näin liikenteen kustannuksia on saatu kunnissa valtion kontolle. Valtion infrarahoitus onkin uudistettava suosimaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Hollannissa valtio maksaa jopa 80 % kuntien pyörätiehankkeista – Suomessa valtio ei tue niitä mitenkään, eikä uusi yhtiö ensitietojen pohjalta näyttäisi korjaavan asiaa”, Koistinen harmittelee.

 

Lisätiedot

Matti Koistinen, toiminnanjohtaja
Pyöräliitto ry
044-2795588, matti.koistinen(ät)pyoraliitto.fi