Blogi

← Takaisin

Kuulumisia ECOMM-konferenssista Ateenasta

Vuotuinen liikkumisen ohjauksen seminaari ECOMM (European Conference on Mobility Management) pidettiin Ateenassa 1.-3.6.2016. Osallistuin seminaariin Pyöräliiton edustajana.

Tämä oli ensimmäinen ECOMM-seminaarini. Puhujien joukossa oli monia, jotka olivat tuttuja Velo-citystä, maailman suurimmasta pyöräilyaiheisesta konferenssista. Monet aiheet olivat myös samoja – pyöräliikenteen ja jalankulun merkitys kaupunkiliikenteen toimivuudessa ja kaupunkien asuttavuudessa, autoilun haitat ja niiden ongelmien ratkaiseminen ja niin edelleen. Myös älyliikenteestä ja itseajavista autoista puhuttiin, mutta ne eivät saaneet suhteettoman suurta osuutta ohjelmasta – itseajavat autot eivät kuitenkaan lopulta ratkaise kaupunkien tilaongelmaa. Hollannin suurlähettiläs Caspar Veldkamp totesikin:

”To the Dutch the smartest way to move around in the city is still the bicycle.”

Ero suomalaisiin liikennealan seminaareihin oli sisällössä ja sukupuolijakaumassa. Suomessa vastaavat tapahtumat ovat setämiespaneeleja, joissa puhutaan autoista, sähköautoista, itseajavista autoista ja yhteiskäyttöautoista. ECOMMissa naiset olivat hyvin edustettuina, ja kaikki tapaamani puolen tusinaa suomalaista liikennealan ammattilaista olivat naisia. Kestävästä liikenteestä puhuttiin paljon.

ECOMMin oheistapahtumia olivat opastettu pyöräretki, vierailu rautatiemuseoon ja metron ohjauskeskukseen tutustuminen. Väylät ja liikenne -seminaari Tampereella järjestää oheisohjelmana golf-turnauksen. Miten golf liittyy liikenteeseen, jää minulle mysteeriksi.

Ateena

Ateenan kaupunki on varsin meluisa ja saastunut. Minkäänlaista liikkumisen ohjausta ei ole kaupungissa tehty. Autoja, moottoripyöriä ja mopoja on kaikkialla, minne ajamista ei ole estetty esimerkiksi tolpilla. Moottoripyöriä saattaa tulla vastaan jalkakäytävillä ja kävelykaduilla.

Jalkakäytävät ovat ahtaita, täynnä pysäköityjä autoja ja kaikenlaista roinaa. Kaduilla ajetaan kovaa, eikä kaasua höllätä jalankulkijan astuessa tielle. Vilkkaiden katujen ylittäminen on vaikeaa, sillä suojateitä tai liikennevaloja ei useimmiten ole, ja risteykset on pysäköity tukkoon autoja. Käveleminen Ateenassa on sokkelotehtävä – koko ajan on ratkaistava, mistä pääsee etenemään. Polkupyöräilijöitä ei juuri näy. Kreikka onkin liikennekuolemien määrässä Euroopan kärkiosastoa.

Ateenan vihamielinen liikenneympäristö on malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun suunnittelua, rajoituksia tai valvontaa ei ole. Silloin vallitsee isomman oikeus ja autoilu levittäytyy joka paikkaan. Sama ilmiö tapahtuu Suomessakin, vaikkakaan ei aivan yhtä räikeästi. Villi pysäköinti kukoistaa, kun pyöräteille ja jalkakäytäville pysäköintiin ei puututa.

Ateenan villiä pysäköintiä.
Ateenan villiä pysäköintiä.

Kreikkalaiset päättäjät tiedostavat ongelman. Heidän tavoitteenaan on rajoittaa kaikkialle levinnyttä autoilua, lisätä pyöräilyä ja puuttua “laittomaan ja epäsosiaaliseen” pysäköintiin. Ateenan olisi todella jo korkea aika nostaa kaupungin ilme arvoiselleen tasolle. Sivistyksen kehdon kulttuurihistoriallisia aarteita varjostavat barbaarimainen liikennekulttuuri, ilmansaasteet ja hyytävä liikennemelu.

Ateena on kuitenkin hyvä alusta implementoida liikennesuunnittelun parhaat käytännöt, koska siellä ei ole vielä tehty mitään. Suomessa on ensin opeteltava pois pitkään juurrutetusta suunnitteluparadigmasta, jonka mukaan kaikki muu liikenne on autoilulle alisteista, ja polkupyörät kuuluvat jalankulkijoiden kanssa samoille väylille pois “oikean liikenteen” tieltä.

Risteyksiä on vaikea ylittää, sillä ne on pysäköity tukkoon.
Ateenassa risteyksen ylittäminen on haasteellista kaikkialle pysäköityjen autojen takia.

Esitykset

Kiinnostavia esityksiä oli ECOMMissa runsaasti. Tässä muutama poiminta.

Yksi pääesiintyjistä, Wienin apulaiskaupunginjohtaja Maria Vassilakou puhui erityisesti kävelyn merkityksestä kaupungeissa. Käveltävyys on kaupungin menestyksen mittari – toimivassa kaupungissa ihmiset haluavat kävellä. Hyvä julkinen tila on sellainen, jossa ihmiset hidastavat kävelyvauhtia ja joka tarjoaa kokemuksia ja paikkoja joissa pysähtyä. Kun kaupunki on hyvä lapsille, se on hyvä kaikille. Nuoret pariskunnat eivät silloin muuta kaupungista kehyskuntiin ja pahenna liikenneongelmaa.

Vassilakou kehotti valtaamaan kadut takaisin ja olemaan rohkea. Polemiikkia ei pidä pelätä – sitä tulee aina, kun tilaa otetaan autoilulta ja jaetaan sitä uudelleen kestäville liikennemuodoille. Wienin kaupunki tukee rahallisesti yksityisiä aloitteita kaupungin kehittämiseksi ihmisystävällisemmäksi – esimerkiksi pysäköintipaikan muuttamista viheralueeksi.

”It’s all about motivating people to walk.” – Maria Vassilakou

Philippe Crist puhui enemmän automaattiliikenteestä ja yhteiskäyttöautoista. Nykyisin useimpia autoja käytetään alle tunti päivässä. MAAS- ja digitalisaatiohypetyksessä pitää muistaa, että tulevaisuuden ennusteet ovat menneet usein pieleen. Uhkana on saasteiden ja ruuhkien lisääntyminen.

Paul Curtis esitteli Create-projektia, joka ohjaa kaupunkien suunnittelua tavoitteenaan elävämpi kaupunki ja vähemmän ruuhkia. Kaupungit käyvät tyypillisesti läpi kolme kehitysvaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa kaupunkeja suunnitellaan autoille. Pysäköintiä ja henkilöautoliikenteen väyläkapasiteettia pidetään tärkeinä. Toisessa vaiheessa on tapahtunut peak car ja julkista liikennettä aletaan kehittää. Kolmannessa vaiheessa tärkeäksi nousevat paikat, kaupungin elävyys, jalankulku ja pyöräliikenne. Autoilua rajoitetaan.

Helsinki on nähdäkseni vaiheessa kaksi. Kolmosvaiheesta voidaan puhua sitten, kun Helsingissä uskalletaan tehdä aidosti autottomia alueita. Monien kaupunkien ongelma on, että vaikka ne olisivat kakkos- tai kolmosvaiheessa, onnistumisen mittarit perustuvat edelleen ykkösvaiheen ajattelutapaan, kuten pysäköintipaikkojen määrään tai henkilöautolla saavutettavuuteen.

Kiinnostava kehitysesimerkki on Lontoo, jossa autoilun tilasta on annettu neljäsosa muille liikennemuodoille, mutta ruuhkat ovat samaa luokkaa kuin 10 vuotta sitten. Samaan aikaan asukkaita on tullut miljoona lisää. Tämä ei ole suuri yllätys – autoilulle annettu tila täyttyy aina siihen rajaan asti, jossa ihmisten ruuhkansietokyky ylittyy. Jos autoilun tilaa vähennetään, vähenee myös autoilu.

Oma esitelmäni How to identify and overcome traffic moralism poikkesi muusta tarjonnasta filosofisena analyysinä. Pidän esitelmän suomeksi myös Väylät ja liikenne -seminaarissa Tampereella. Katso  liikennemoralismi pähkinänkuoressa (in English: Traffic moralism).

Seuraava ECOMM-konferenssi pidetään vuonna 2017 Maastrichtissa. Helsingissä Motiva ja Pyöräilykuntien verkosto järjestävät jälkiseminaarin, jossa kootaan yhteen paloja ECOMMin ja Velo-cityn ohjelmista. Sellainen on luvassa tänäkin vuonna VeloFinland-seminaarin yhteydessä 30.9.

transport_policy_cycle
Kaupunkien kehitysvaiheet. Kuva: Paul Curtis
Indicators_by_stage
Kehitysvaiheiden indikaattorit. Kuva: Paul Curtis

Marjut Ollitervo

Pyöräliiton varapuheenjohtaja

Tule mukaan!

Liittymällä Pyöräliittoon olet mukana edistämässä pyöräilyn erottamista jalankulusta, hyvää reittien talvikunnossapitoa, turvallisia kouluteitä, ihmisten kannustamista pyörän selkään ja pyöräliikenteen huomioimista lainsäädännössä.

Pyöräliitto tavoittelee 30 % nousua pyöräilyn kulkutapaosuudessa vuosien 2018-2025 välillä. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme tukeasi

Liity joukkoon iloiseen!

Back to top