Blogi

← Takaisin

Onko vähäpäästöinen liikenne mahdollista?

Kirjoitin aiemmin vuoden 2017 kotimaan matkoistani. Liikuin viime vuonna Suomessa yhteensä 43479 km. Avasin aiemmassa tekstissä matkoihin liittyvää ajankäyttöä sekä kustannuksia. Mutta siitä uupuivat päästölaskelmat. Tässäpä on nyt nekin!

Ajan- ja rahankäytöllisesti tehokas matkustamiseni paljastui myös hyvin ympäristöystävälliseksi. Keskimääräiset päästöni CO2 ekvivalentteina olivat 14,5 g / km. Vertailun vuoksi vuonna 2017 sai romutuspalkkion kautta tukea autolle, jonka päästöt olivat alle 110 g / km. Keskimäärin suomalaisten liikennepäästöt ovat 148 g / km.

Laskelman pohjaluvut

Päästöttömiksi liikennemuodoiksi laskin jalankulun, pyöräilyn sekä sähköjunan, sillä VR:n henkilöliikenteelle ostama sähkö on vesivoimalla tuotettua.

Yksityisauton, taksien ja vuokra-autojen hiilidioksidiekvivalentiksi päästöksi määritin VTT:n Lipasto –tietokannan pohjalta 140 grammaksi kilometriä kohden. Tämä on keskiarvo 1,9 henkilön kuormituksella maantieajossa. Se kuvaa aika hyvin minun kulkemiani automatkoja: käytin hyvin eri-ikäisiä autoja uusista takseista 90-luvun Saabiin ja lähes aina autossa oli muitakin ihmisiä. Ja pääosa autoilukilometreistäni tapahtui maantiellä.

Linja-autoille käytin Lipasto –tietokannan keskiarvoa 40 g /km/matkustaja kun linja-autossa on 14 matkustajaa, laivalle käytin HSL:n vuoden 2014 ympäristöraportista löytämääni lukemaa 315 g/km ja diesel-junalle Lipaston arvoa 76.4 g henkilökilometriä kohden.

Laskelman tulokset

43479 kilometrin matkoistani syntyi yhteensä 632112 grammaa hiilidioksidiekvivalentteja päästöjä, eli noin 0,63 tCO2. Sitran mukaan keskimääräisen suomalaisen liikkumispäästöt ovat 2,2 tCO2. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset matkustavat keskimäärin 14855,5 kilometriä vuodessa.  Minun matkamääräni on lähes kolminkertainen, mutta päästöt yli kolme kertaa keskimääräistä pienemmät.

Tulos on minusta nykyisessä liikennejärjestelmässä varsin hyvä. Jotta päästöt vielä vähenisivät tuosta tarvittaisiin paljon yhteiskunnan ja liikennealan yritysten toimia. Tai vaihtoehtoisesti voisin luopua osasta matkoista, mutta tämä tuntuu hankalalta ajatukselta.

Minun päästömääräni kuitenkin paljastavat sen, että nykyisessäkin yhteiskunnassa voi liikkua varsin vähäpäästöisesti, jos haluaa. Kaikille se ei tietenkään ole mahdollista, mutta isolle osalle suomalaisista se on.

Miten sinä voit vähentää liikkumisen päästöjä?

Valitse asunto hyvien yhteyksien varrelta

Suurimmat tekijät, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiin vähentää päästöjä ovat asuinpaikan ja työpaikan sijainnit. Minä olen siitä onnellisessa asemassa, että olen voinut vaikuttaa aika paljon molempiin. Asuntomme sijaitsee Tampereen Kalevassa, josta rautatieasemalle voi kävellä tai pyöräillä. Pyöräliiton toimisto sijaitsee Helsingin Punavuoressa, jonne on nopeaa ajaa rautatieasemalta taittopyörällä. Toimiston valinnassa tärkeä kriteeri meillä oli sijainti.

Kotini lähelläni sijaitsee useita linja-autopysäkkejä, joilta matkat esim. Jyväskylän ja Lahden suuntaan onnistuvat kätevästi. Myös vuokra-autoja on kohtalaisesti tarjolla.

Keskeinen sijainti näkyy toki siinä, ettei meilläkään neliöitä ole kovinkaan paljoa henkeä kohden, mutta se taas tarkoittaa pienempiä asumisesta aiheutuvia päästöjä.

Käytä pyörää ja satsaa siihen

Polkupyörä tarjoaa aikatauluista riippumattomuuden. En voisi kuvitella liikkuvani ilman sitä, sillä silloin matka-ajat venyisivät ja minun pitäisi käydä erikseen urheilemassa – johon taas tuntuu harvoin olevan lapsiperhearjessa aikaa.

Pyörään tai pyöriin kannattaa investoida. Laadukas pyörä ja erityisesti sen säännöllinen huolto takaavat, että pyörällä on ilo polkea. Tästä moni säästää ja valitsee lopulta paljon kalliimman ja enemmän päästöjä tuottavan liikennemuodon.

Käytä taksia

Kolmihenkinen perhe, kanootti ja viikon retkeilyvarustus liikkuvat mukavasti taksi-juna-bussi-taksi matkaketjulla.

Anna lupa itsellesi käyttää taksia, jos siltä tuntuu. Tämä helpottaa matkaketjujen järjestelyä. Kahden kilometrin taksimatka rautatieasemalle ei ole päästöjen kannalta merkittävää, jos jatkat junalla vaikkapa 350 km.

Opettele julkisen liikenteen käyttö

Kannattaa käyttää hieman aikaa erilaisten julkisen liikenteen palveluiden haltuunottoon. Nykyään on useita aikataulupalveluita ja lippujakin voi ostaa monesta eri nettiosoitteesta. Matkustamista helpottaa, kun hahmottaa miten eri matkoja voi ketjuttaa.

Esimerkiksi menneenä kesänä menimme perheen kanssa viikon melontaretkelle Tampereelta Kuhmoon taksi-juna-juna-juna-linja-auto-taksi matkaketjulla. Ja meillä oli mukana koottava kanootti. Jokainen vaihto vaati hieman tsemppausta, mutta muuten matka oli mukava, stressitön ja sujuva. Lapsikin viihtyy paljon paremmin junassa kuin autossa.

Melonnan näkökulmasta riippumattomuus autosta oli positiivista, sillä pystyimme päättämään retken toiseen paikkaan kuin mistä sen aloitimme.

Pyydä ystäviltä apua ja tarjoa heille vastinetta

Ystävien ja sukulaisten autoja saa yleensä varsin helposti lainaksi. Itselläni on tapana palauttaa auto tankattuna ja siistissä kunnossa. Polttoaine on monelle autonomistajalle hyvä vastine ja korvaus auton lainasta, mutta toki voi persoonallisempiakin lahjoja antaa.

Käytä vuokra- ja yhteiskäyttöautoja

Vuokra- ja yhteiskäyttöautoja on tarjolla yhä paremmin eri paikkakunnilla. Niitä kannattaa hyödyntää myös osana matkaketjua. Me olemme joskus menneet aluksi taksilla Tampereen rautatieasemalle, sieltä junalla Ouluun, asemalta vuokra-autolle taksilla ja Oulusta vuokratulla autolla Hailuotoon.

Tee vähäpäästöisestä liikkumisesta tapa koko perheelle

Meidän perheessä molemmat aikuiset ovat omaksuneet vähäpäästöisen liikkumisen ja pitää sitä tärkeänä. Uskon sen helpottavan merkittävästi matkoja ja niiden suunnittelua, sillä molemmat tietävät miten ne kannattaa yleensä tehdä, eikä kulkutavoista synny sen ihmeemmin keskustelua.

Kokeile rohkeasti

Suosittelen kaikkia pohtimaan omia kulkutapoja ja kokeilemaan rohkeasti miten matkoja voi tehdä vähäpäästöisemmin. Useasti se tarkoittaa myös edullisempaa, mukavampaa ja tuottoisampaa matkaa: Tämäkin teksti on kirjoitettu junassa kahdella eri matkalla.

Matti Koistinen

Pyöräliiton toiminnanjohtaja, joka polkee lähinnä taitto- ja tavarapyörillä. Liikkuu yli 40000 km vuodessa kaikenlaisilla liikennevälineillä Suomessa.

Tule mukaan!

Liittymällä Pyöräliittoon olet mukana edistämässä pyöräilyn erottamista jalankulusta, hyvää reittien talvikunnossapitoa, turvallisia kouluteitä, ihmisten kannustamista pyörän selkään ja pyöräliikenteen huomioimista lainsäädännössä.

Pyöräliitto tavoittelee 30 % nousua pyöräilyn kulkutapaosuudessa vuosien 2018-2025 välillä. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme tukeasi

Liity joukkoon iloiseen!

Back to top