Blogi

← Takaisin

Pyöräliikenne hallitusohjelmassa

Suomi on sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä noin 50% vuodesta 2005 vuoteen 2030. Toistaiseksi päästöt eivät ole merkittävästi vähentyneet. 

Pyöräliikenteen edistäminen on kustannustehokkaimpia tapoja vähentää liikenteen päästöjä, sillä pyöräilyn ja kävelyn lisääntyminen tuottaa myös merkittäviä terveyshyötyjä.

WSP Finlandin tekemän selvityksen mukaan energia- ja ilmastostrategiassa tavoiteltu pyöräilyn ja jalankulun 30% kasvu toisi terveyshyödyt joiden vuotuinen arvo on keskimäärin 670 miljoonaa euroa.

Pyöräliikenne kasvaa jos ympäristö ohjaa ihmiset valitsemaan pyörän auton sijaan. Merkittävimmät asiat pyöräilyn olosuhteissa liittyvätkin maankäyttöön, kaavoitukseen ja liikennesuunnitteluun. Pyöräliikenne soveltuu huonosti pitkille matkoille, mutta jo 2-3 km:n matkoista 60 % tehdään yksityisautolla.

Seuraava hallitus voi jäädä historiaan Suomen liikennejärjestelmän uudistajana ja kansanterveyden parantajana, jos se tekee seuraavat toimenpiteet:

1. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman vauhdittaminen

Edellisen hallituksen hyväksymä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma on varsin laadukas ja siinä on huomioitu hyvin eri toimenpiteet, joilla pyöräliikenteen osuutta liikenteestä voidaan kasvattaa. Ohjelman on jo käynnistynyt, mutta rahoitus ei ole riittävä ohjelman täyteen toteutukseen.

2. 100 miljoonaa pyöräliikenteelle ja kävelylle

Kävelyn ja pyöräliikenteen vuotuinen rahoitus tulisi nostaa 30 miljoonasta 100 miljoonaan. YK suosittelee investoimaan 20 % liikennebudjetista kävelyyn ja pyöräilyyn. Suomessa tämä taso tarkoittaisi noin 320 miljoonaa euroa.

Nykyinen noin 20-30 miljoonan euron rahoitus menee lähinnä valtion tiehankkeiden yhteydessä tehtäviin yhdistettyihin jalankulun ja pyöräilyn väyliin.

Pyöräliitto esittää 100 miljoonan vuosittaisen investoinneille seuraavaa jakoa:

  • 30 miljoonaa euroa kuntien kävelyn ja pyöräilyn investointeihin (nyt 3,5 miljoonaa)
  • 32 miljoonaa valtion omaan pyörätieverkkoon ja rautatieasemien pyöräpysäköintiin (nyt n. 20-30 miljoonaa)
  • 35 miljoonaa sähköavusteisten pyörien määräaikaiseen hankintatukeen (nyt 0)
  • 3 miljoona liikkumisenohjaukseen, tutkimukseen, pyörämatkailuun, pyöräilykasvatukseen, ja muihin edistämisohjelman toimenpiteisiin (nyt n. 1 miljoona).

Vertailuksi: nykyään käytetään lähes 40 miljoonaa risteilyalusten suoraan tukemiseen ja 1,6 miljardia koko liikenneverkkoon. Kävellen ja pyörällä tehdään noin 30 % matkoista, mutta valtion liikennebudjetista niiden rahoitusosuus on alle kaksi prosenttia. Terveyshyötyjen lisäksi pyöräliikenteen edistäminen vähentää yksityisautoilua ja sitä kautta tieverkoston kulumista ja kunnossapidon kustannuksia.

3. Työsuhdepyöristä verovapaa etu

Suomessa on jo verovapaita työmatkaetuja: työsuhdematkalippu ja yhteiskuljetus. Meillä on siis linjattu, että ympäristöystävällisiä työmatkatapoja suositaan, mutta jostain syystä pyöräily on jätetty verovapaiden työsuhde-etujen ulkopuolelle. Verottaja on myös linjannut, että kaupunkipyörät ovat veroton henkilökuntaetu. Onkin todella erikoista, että työsuhdepyörää verotetaan nykyään sen täydestä arvosta.

Verovapauden seurauksena  työntekijät hankkisivat huomattavasti nykyistä useammin polkupyöränsä työsuhdepyöränä, joihin sisältyy yleensä varkausvakuutukset ja huoltopalvelut. Pyörän maksaminen muutaman kympin osissa suoraan palkasta on myös erinomainen vaihtoehto erityisesti pienempituloisille.

Paremmalla ja paremmin huolletulla pyörällä on miellyttävämpi ja kevyempi polkea. Tämä on hyvin tärkeä vetovoimatekijä silloin kun mietitään valintoja eri kulkutapojen välillä. Työmatkat ovat kansanterveyden näkökulmasta erittäin merkittävä asia. Ne toistuvat yleensä viisi kertaa viikossa ja kahdesti päivässä.

Muutoksen suorista vaikutuksista valtion budjettiin ei ole tehty selvitystä. Verottajalta jäisi saamatta jonkin verran tuloveroja. Toisaalta taas työsuhdepyörien myynti kasvattaisi niiden arvonlisäverojen kertymää. Pyörätoimiala on hyvin työvoimavaltaista, joten työsuhdepyörien suosio voisi lisätä alan työpaikkoja – ja verokertymää.

4. Työmatkakuluvähennyksen uudistus

Kodin ja työpaikan välisten matkakulujen vähennys on uudistettava Suomen ympäristökeskuksen esittämän mallin pohjalta niin, että se on kulkumuotoneutraali. Nykyinen työmatkavähennys syrjii merkittävästi erityisesti pyörän käyttöä työmatkaliikenteessä ja kannustaa autoiluun. Uudistuksella voitaisiin myös säästää valtion rahoja ja jopa parantaa työvoiman liikkuvuutta.

 

Matti Koistinen

Pyöräliiton toiminnanjohtaja, joka polkee lähinnä taitto- ja tavarapyörillä. Liikkuu yli 40000 km vuodessa kaikenlaisilla liikennevälineillä Suomessa.

Tule mukaan!

Liittymällä Pyöräliittoon olet mukana edistämässä pyöräilyn erottamista jalankulusta, hyvää reittien talvikunnossapitoa, turvallisia kouluteitä, pyöräilykasvatuksen viemistä osaksi koulupäivää ja pyöräliikenteen huomioimista lainsäädännössä.

Pyöräliitto tavoittelee 25 % nousua pyöräilyn kulkutapaosuudessa vuosien 2015-2020 välillä. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme tukeasi.

Liity joukkoon iloiseen!

Back to top