Blogi

← Takaisin

Tiedote: Pyöräteiden talvikunnossapito pitäisi sopeuttaa ilmastoon – nyt jopa viidennes pyöräilijöiden kaatumisista johtuu sepelistä

Etelä-Suomessa on tänä talvena pyöräilty pääosin lumesta ja jäästä puhtailla kaduilla. Pyöräliiton mukaan kaduille on tästä huolimatta levitetty sepeliä ehkäisemään ajoittaista liukkautta. “Sepeli toimii lumettomalla asfaltilla kuin kuulalaakeri. Sen vuoksi moni pyöräilijä kaatuu, ja sepeli myös puhkoo renkaita. Nykyisissä sääolosuhteissa liukkautta tulisi poistaa esimerkiksi harjaamalla ja suolaamalla, mutta nämä menetelmät leviävät Suomessa hitaasti”, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Pyöräliiton mukaan Suomessa tulee arvioida uudelleen, miten pyöräteitä ylläpidetään talvisin. Ilmastonmuutoksen myötä talviolosuhteet vaihtelevat entistä rajummin, ja kunnossapitomenetelmät tulisi sopeuttaa sään mukaiseksi. Hiekoittaminen ja kiviaineksen levittäminen on yhä harvemmin tarkoituksenmukaista liukkauden torjumiseksi.

“Kuluvana talvena sepeliä on levitetty Etelä-Suomen pyöräteille lokakuun lopusta asti, mutta se on jäänyt pääasiassa makaamaan lumettomalle asfaltille aiheuttaen kaatumisia ja renkaiden puhkeamisia”, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Uudenlaisten kunnossapidon menetelmien käyttöönottoa tukee myös tutkimustieto. Pyöräteiden talvikunnossapidosta käytiin keskustelua 13.2. Tampereella, Tietalvipäivien seminaarissa. Ohjelmassa oli mukana muun muassa Ruotsin tie- ja liikennetutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Anna Niskan puheenvuoro pyöräteiden harjasuolauksesta.

Harjasuolaus ehkäisee pyöräilijöiden kaatumisia

Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan pyöräilijöiden kaatumisista 20 prosenttia johtuu sepelistä tai hiekasta, joka on ollut asfaltilla. Kaatumisista 44 prosenttia johtuu liukkaudesta ja 15  prosenttia tienpinnan huonosta laadusta ja reunakivistä.

Pyöräliiton näkemyksen mukaan pääreiteillä lumenpoiston menetelmäksi tulisikin ottaa harjaus. Näin saadaan asfaltti näkyviin ja sepeliä ei tarvitse levittää vaan liukkaudentorjunta voidaan hoitaa tarvittaessa suolaliuoksella. Erityisesti syksyisin ja keväisin harjaus toimisi aurausta paremmin. Aurauksen ja hiekotuksen yhdistelmä toimii vain pitkäkestoisten pakkaskelien aikana.

“Tällöin tosin pitää huomioida polanteen poisto. Nykyään kunnossapito ei reagoi riittävän nopeasti kun lämpötila nousee plussan puolelle, vaikka juuri lumipatjan poistaminen pyörätieltä on kriittistä. Lämpötilan laskiessa jälleen pakkaselle tulee pyörätiestä jäinen ja urainen, jonka turvallisuutta ei paranna mikään sepelimäärä”, Koistinen sanoo.

Ruotsissa jo noin 30 kuntaa on joko kokeillut tai käyttää harjasuolausta pyöräteiden talvikunnossapidossa – Suomessa vasta Helsinki, Espoo, Turku ja Kerava ovat testanneet menetelmää.

Tutkimusjohtaja Anna Niskan mukaan Ruotsissa tulokset turvallisuuden paranemisesta ovat lupaavia: Kaatumisonnettomuuksien määrä Tukholmassa on pysynyt samalla tasolla, vaikka pyöräilyn suosio talvella on kasvanut huomattavasti.

“Jos pyöräilyä halutaan lisätä, siitä tulee tehdä ihmisille helppoa, mukavaa ja turvallista. Hiekan päällä pyöräily on paitsi vaarallista, myös epämiellyttävää. Ja jos halutaan lisätä työmatkapyöräilyä ja arkiliikuntaa, tulee teiden olla hyvässä kunnossa ympäri vuoden ”, sanoo Anna Niska.

Niska muistuttaa, ettei harjasuolausta tule sekoittaa perinteiseen autoteiden suolaukseen. Tarkka harjaus ennen suolan levittämistä mahdollistaa hyvän lopputuloksen pienellä suolan määrällä. Harjasuolaamalla kadut pysyvät puhtaina myös muista kaatumisia aiheuttavista roskista.

 

Lisätietoja:

Matti Koistinen

Toiminnanjohtaja, Pyöräliitto ry

matti.koistinen@pyoraliitto.fi

p. 044 279 5588

www.pyoraliitto.fi

Matti Koistinen

Pyöräliiton toiminnanjohtaja, joka polkee lähinnä taitto- ja tavarapyörillä. Liikkuu yli 40000 km vuodessa kaikenlaisilla liikennevälineillä Suomessa.

Tule mukaan!

Liittymällä Pyöräliittoon olet mukana edistämässä pyöräilyn erottamista jalankulusta, hyvää reittien talvikunnossapitoa, turvallisia kouluteitä, pyöräilykasvatuksen viemistä osaksi koulupäivää ja pyöräliikenteen huomioimista lainsäädännössä.

Pyöräliitto tavoittelee 25 % nousua pyöräilyn kulkutapaosuudessa vuosien 2015-2020 välillä. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme tukeasi.

Liity joukkoon iloiseen!

Back to top