Blogi

← Takaisin

Tieliikennelain viimeiset viilaukset

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta käsittelee ensi viikolla uuden tieliikennelain nk. korjauspakettia. Kyseessä on kokonaisuus, jossa lakiin tehdään lähinnä teknisiä muutoksia, jotka johtuvat lain säätämisen jälkeen tapahtuneista muista lakimuutoksista. Mutta mukana on myös paljon muutoksia, joilla lakia pyritään parantamaan vielä ennen sen voimaan astumista sekä lisätään uusien ajoneuvoluokkien, HCT-rekkojen ja raskaiden moottorikelkkojen, sääntely.

Esittelen lain pyöräliikenteen kannalta tärkeimmät muutokset ja muuttamatta jättämiset. Pyöräliiton lausunnon valiokunnalle voit lukea täältä.

Kaksisuuntaisten pyöräteiden merkitsemisen siirtymäaika seitsemän vuotta

Muuten varsin laadukkaassa paketissa on yksi selkeästi ongelmallinen kohta:
195 § Siirtymäsäännökset: “Kaksisuuntainen pyörätie tulee osoittaa liitteen 3.2 kohdassa B5 ja liitteen 3.4 kohdassa D5 säädetyllä tavalla seitsemän vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.”

Pitkää siirtymäaikaa perustellaan tienpitäjien kustannuksella. Kustannuspeikkoa on selkeästi liioiteltu ja pitkän siirtymäajan aiheuttaman epäselvyyden vaikutusta aliarvioitu. Pyöräliitto esittääkin jälleen siirtymäajaksi kahta vuotta.

Kun pyörätien jatkeen merkitseminen tuli tieliikenneasetukseen 2010, sillä annettiin 7 vuoden siirtymäaika vuoden 2017 loppuu. Vieläkään nyt vuonna 2020 kaikkia pyörätien jatkeita ei ole merkitty asetuksen mukaisesti. Samaa virhettä ei pidä toistaan näin merkittävän asian kohdalla ja antaa tienpitäjien “unohtaa” asiaa.

Jos lisäkilpien merkitseminen kestää vuosikausia, tiellä liikkujat eivät voi tietää mikä pyörätie on kaksisuuntainen ja mikä yksisuuntainen. Tämä on merkittävä turvallisuus- ja sujuvuusongelma.

Tarvittavien lisäkilpien määrä on suuri, mutta toisaalta on niin tienpitäjienkin määrä. Yksittäisen kunnan kohdalla kustannus on siis varsin kohtuullinen. Ja vaikka Kuntaliitto on asiaa vastustanut, niin moni Kuntaliiton jäsen ei pidä asiaa ongelmallisena. 

Ja on hyvä muistaa muutoksen tarkoitus: Liikenneturvallisuuden parantaminen ja kuntien ohjaaminen suunnittelemaan parempaa ja turvallisempaa pyöräilyinfraa. Pyörätieverkon käyminen läpi ja miettiminen mitkä pyörätiet ovat kaksisuuntaisia ja mitkä yksisuuntaisia tulee osalle kunnille tarpeeseen. 

Kahden vuoden siirtymäaika on varsin kohtuullinen ja sillä epäselvää siirtymäaikaa saadaan lyhennettyä.

Ajoneuvon kuljettajan ennakointivelvollisuus korostuu

Mielestäni periaatteellisesti suurin muutos hallituksen esityksessä tapahtuu yhden sanan muutoksella 5 § Turvallinen ajoneuvon ja raitiovaunun ajaminen: Ajoneuvo ja raitiovaunu on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa (aiemmin ennalta arvattavissa) tilanteissa.

Maallikolle muutos kuulostaa pieneltä, mutta korjauspaketin perusteluteksti tarjoaa mielenkiintoista tulkittavaa tuomioistuimille:Muutos korostaisi sitä, että liikennettä tulee pyrkiä ennakoimaan, ei arvaamaan, mitä liikenteessä voi mahdollisesti olla tulossa.“

Toivottavasti tuomioistuimissa muistetaan tässä olla liikenteen heikkojen osapuolten kannalla ja tulkitaan pykälää tiukasti. Omasta mielestäni vaikkapa puskasta tielle juokseva lapsi on taajamaympristössä täysin ennakoitavissa oleva tilanne. Niinpä tähän olisi aina ajoneuvon kuljettajan valmistauduttava ja sovitettava nopeutensa tämän ennakoitavissa olevan tilanteen mukaisesti. 

Toivottavasti jatkossa selitykseksi ei kelpaa myöskään “en nähnyt”, kun kysehän on yleensä siitä ettei ajoneuvon kuljettaja katsonut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

Nyt laissa oleva merkintätapa näyttäisi käytännössä tältä.

Pyöräliikenteen kaksisuuntaisuuden merkitseminen yksisuuntaisella kadulla voisi tehdä paremmin

Laissa on nyt esitetty, että yksisuuntaisilla kaduilla, joilla sallitaan kaksisuuntainen pyöräliikenne käytetään lisäkilpeä sekä moottoriajoneuvoliikenteen suuntaan että kiellettyyn ajosuuntaan (kuvituskuva).

Ranskalainen liikennemerkki, joka kertoo kaksisuuntaisesta pyöräliikenteestä yksisuuntaisella kadulla.

Pyöräliitto on koko lain valmisteluprosessin ajan ehdottanut, että Suomessa otetaan käyttöön liikennemerkki, jolla pyöräilyn kaksisuuntaisuutta voidaan korostaa ja näin vähentää liikenteen aggressioita, joita on ollut jonkin verran vastaavilla kaduilla Ruotsissa.

Mallia voi ottaa Ranskasta, jossa on käytössä kuvan mukainen merkki yksisuuntaista katua ajaville.

Pyöräilijän ei tarvitse näyttää suuntamerkkiä koko käännöksen ajan

Hallituksen esitys: “Suuntamerkin on oltava näkyvä ja ymmärrettävä. Se on annettava hyvissä ajoin ennen 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä. Suuntavalaisimella annetun suuntamerkin tulee kestää toimenpiteen ajan.”

Pykälään tehty muutos on erittäin hyvä. Aiemman version perusteella pyöräilijän olisi pitänyt näyttää suuntamerkkiä kädellään koko toimenpiteen ajan. Tämä olisi ollut esimerkiksi liukkaalla kelillä vaarallista ja mahdotonta osalle pyörällä liikkuville (esim. lapset ja ikäihmiset).

Pyöräilijän liikennevirhemaksu on aina 40 €

Pykälään §164 moottorittoman ajoneuvon ja eläimen kuljettajan rikkomukset tehdyt tarkennukset ovat erittäin hyviä. Nyt pyöräilijän kaikki lain rikkomisesta aiheuttavat saman liikennevirhemaksu, joka on 40 €. Aiemmassa versiossa lapsen kuljettaminen ilman asianmukaista istuinta polkupyörällä olisi aiheuttanut 70 € liikennevirhemaksun.

Pyöräilijän ylityspaikka -merkkiä (B7) voidaan käyttää ilman korotusta liikennevaloristeyksissä

Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa (B7)

Hallituksen esityksestä uutta pyöräilijän tien ylityspaikasta kertovaa liikennemerkkiä voi käyttää liikennevalo-ohjatussa risteyksessä ilman korotettua pyörätien jatketta. Muutenhan merkkiä ei voi käyttää kuin paikoissa, joissa pyörätien jatke on korotettu. 

Muutos on hyvä tienpitäjien näkökulmasta ja tämä helpottaa liikennemerkki B7:n käyttöä.

Polkupyöräopastin kääntyvälle pyöräliikenteelle muuttuu Pyöräliiton ehdottamaan malliin

Uusi kääntyvän pyöräliikenteen valo-opastinmalli

Viimeinkin lakiin tulee Pyöräliiton jo vuonna 2017 esittämä ratkaisu kääntyvän pyöräliikenteen valo-opastimisesta eli liikennevalosta. Alkuperäisessä laissa oli esitetty mallia, jossa kääntyvän pyöräliikenteen opastimen päällä on sininen polkupyörän kuva ja nuolet erikseen. Nyt esitetty malli vähentää merkittävästi opastimen sekoittumisvaaraa ajoneuvoliikenteen toisio-opastimien kanssa.  

Hienoa, että tämä korjattiin viime hetkellä!

Jalankulkijan paikka yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä

Pyöräliiton jäsenistössä on herättänyt hämmennystä lain §13 Jalankulkijan paikka tiellä ja heijastimen käyttäminen. Siinä jalan jää määrittelemättä missä jalankulkijan tulee kulkea yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä: “Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä. Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.”

Lain perusteluissa kuitenkin mainitaan nykykäytännöstä (s. 45): “Pyörätiellä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa. Tämä sääntö pätee myös yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää käyttäviin jalankulkijoihin.”

Tämä ei muutu ja jatkossakin jalankulkijan on käytettävä kaikilla pyöräteillä yleensä sen reunaa.

Matti Koistinen

Pyöräliiton toiminnanjohtaja, joka polkee lähinnä taitto- ja tavarapyörillä. Liikkuu yli 40000 km vuodessa kaikenlaisilla liikennevälineillä Suomessa.

Tule mukaan!

Liittymällä Pyöräliittoon olet mukana edistämässä pyöräilyn erottamista jalankulusta, hyvää reittien talvikunnossapitoa, turvallisia kouluteitä, pyöräilykasvatuksen viemistä osaksi koulupäivää ja pyöräliikenteen huomioimista lainsäädännössä.

Pyöräliitto tavoittelee 25 % nousua pyöräilyn kulkutapaosuudessa vuosien 2015-2020 välillä. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme tukeasi.

Liity joukkoon iloiseen!

Back to top