Blogi

← Takaisin

Tieliikennelaista näyttäisi tulevan hyvä

Ranskalainen liikennemerkki, joka varoittaa yksisuuntaisen kadun kaksisuuntaisesta pyöräliikenteestä.
Ranskalainen liikennemerkki, joka varoittaa yksisuuntaisen kadun kaksisuuntaisesta pyöräliikenteestä.

Pyöräliitto sai tänään kuulla muiden sidosryhmien kanssa Liikenne- ja viestintäministeriön esitysluonnoksia uudeksi tieliikennelaiksi. Laki tulee uudistumaan täysin ja pyöräilyn kannalta luvassa on monta pyöräilyä helpottavaa ja sen turvallisuutta lisäävää lakimuutosta. Uuden lain noin 200 pykälää jakautuvat kuuteen lukuun:

  1. Yleiset säädökset
  2. Tieliikenteen periaatteet
  3. Liikennesäännöt
  4. Liikenteen ohjaus
  5. Ajoneuvon käyttäytyminen
  6. Erinäiset säännökset

Pyörästä aidosti ajoneuvo

Perusajatuksena on uudessa laissa on, että pyörä on ajoneuvo ja että pyöräilyä ”ajoneuvoistetaan”. Suomessahan on totuttu yhdistämään kävely ja pyöräily yhdeksi liikennemuodoksi ja tämä on osittain näkynyt myös tieliikennelaissa, mutta erityisesti yhdistettyjen kevyen liikenteen väylien runsaana määränä. Tämä kehitys halutaan pysäyttää, sillä pyörä on ajoneuvo ja sen nopeus taajama-alueella on lähempänä moottoriajoneuvoa kuin kävelijää. Pyöräilijän siirtäminen niin lainsäädännöllä kuin liikenneympäristönkin avulla ajoradalle parantaa turvallisuutta ja lisää pyöräilyn sujuvuutta. Valtionhallinnossa on tavoitteena lisätä kävelyn ja pyöräilyn määrää ja tämä näkyy myös lakiesityksessä. Yksisuuntaisuutta korostetaan, sillä että jatkossa pyöräilijälle tulee osoittaa lisämerkillä, että hän kulkee kaksisuuntaista pyörätietä ja toisaalta risteäviä katuja liikkuville, että edessä on kaksisuuntainen pyörätie. Tämä toivottavasti johtaisi siihen, että kunnat ja ELY:t rakentaisivat enemmän yksisuuntaisia pyöräteitä ja kaksisuuntaisten pyöräteiden turvallisuuden parantumiseen. Yksisuuntaisuus parantaisi merkittävästi myös turvallisuutta, sillä kaikkein vaarallisin väylätyyppi on kaksisuuntainen pyörätie, joilla tapahtuu runsaasti onnettomuuksia risteyksissä, sillä pyöräilijä tulee muun liikenteen näkökulmasta risteykseen yllättäen väärää puolta katua.

Väistämissääntöihin parannuksia

Ministeriön virkamiehet muistuttivat, että ennen vuotta 1998 voimassa ollut pyöräilyn väistämissääntö (oikealta tulevalla on etuajo-oikeus) tunnettiin huonosti ja sama ongelma vaivaa myös nyt voimassa olevaa sääntöä. Pyöräliitto on ajanut väistämissäännön radikaalia muutosta, niin että autoilija väistäisi aina. Uuteen lakiin esitetään nykyisen säännön säilyttämistä. Tilannetta kuitenkin selkeytetään niin, että pyörätien jatkeella väistämisvelvollisuus on aina autoilijalla. Tämä merkitään stop- tai kärkikolmio-merkeillä risteävää tietä ajavalle. Kun ylityspaikalla on pelkkä suojatie tai ei mitään merkintään, niin pyöräilijä väistäisi nykysäännön mukaisesti. Lisäksi pyöräilijällä olisi oikeus ylittää ajorata ajamalla suojatien kohdalla, mutta ilman jalankulkijan suojatieoikeuksia. Pyöräliitto korosti, että esityksestä viestiessä on tärkeää, ettei enää puhuta perussäännöstä ”Pyöräilijä väistää aina”, sillä tämä ei pidä nykyisin – eikä tulevaisuudessa uuden esityksen toteutuessa – paikkaansa.

Pyörätien käyttövelvollisuuteen pieniä muutoksia

Pyöräliitto on esittänyt useita eri malleja miten pyörätien käyttövelvollisuudesta voitaisiin luopua. Siitä luopuminen on ongelmallista, sillä Suomea sitovat asiassa erinäiset kansainväliset sopimukset. Lakiluonnoksessa pyörätien käyttövelvollisuus ei enää koskisi kulkusuuntaan nähden tien vasemmalla puolella sijaitsevaa pyörätietä. Tämä on parannus nykytilanteeseen, muttei korjaa kaikkia käyttövelvollisuuteen liittyviä ongelmia. Esimerkiksi nopeasti liikkuvat maantiepyöräilijät, suurilla sähköavusteisilla tavarapyörillä liikkuvat ja muut selkeästi yhdistetylle kevyen liikenteen väylälle sopimattomat ajoneuvot joutuisivat edelleen käyttämään tien oikealla puolella olevaa pyörätietä. Tämä on ongelma liikenneturvallisuuden kannalta ja aiheuttaa turhia konflikteja.

Kypäräsäännöt poistumassa

Yksi varmasti eniten reaktioita aiheuttava lakiehdotus on pyöräilijän suojakypärän käyttöä koskeva. Nyt ministeriö esittää koko lainkohdan poistoa. Tämä on erittäin fiksua: nykyinen suositus on lakiteknisesti huono ja johtaa erilaisiin ongelmiin. Tiedotustilaisuudessa kerrottiin tapauksesta, jossa poliisi oli sakottanut kypärää käyttämätöntä lasta. Jos lainvalvojatkaan eivät ymmärrä nykylakia, on sitä turha odottaa muiltakaan. Lakia voitaisiin toki muuttaa pakottavammaksi. Tämä taas voisi vähentää pyöräilyä ja nk. safety by numbers –ilmiön vuoksi heikentäisi jäljelle jäävien pyöräilijöiden turvallisuutta. Pyöräilijöiden turvallisuus kun paranee kun pyöräilijöitä on enemmän, sillä muu liikenne osaa ottaa heidät silloin paremmin huomioon. Kypäräpakko olisi tehnyt myös kaupunkipyöräjärjestelmistä käytännössä mahdottomia toteuttaa.

Yksisuuntaisesta kadusta kaksisuuntainen pyöräliikenteelle

Suomi siirtyy asteen kohti muuta Eurooppaa kun pyöräily yksisuuntaisella kadulla ”vastakarvaan” voidaan sallia liikennemerkillä. Tämä lisää merkittävästi pyöräilyn sujuvuutta ja antaa työkaluja liikennesuunnittelijoille tehdä sujuvampia ratkaisuja kaupunkeihin. Käytäntö on erittäin toimiva monessa maassa ja ei ole mitään syytä miksei se toimisi myös Suomessa.

Pyöräilijöille oma katu

Pyöräkadulla moottoriajoneuvoliikenteen on annettava esteetön kulku pyöräilijöille. Se sopii erityisesti paikkoihin, joissa pyöräliikenteen määrät ovat suuria. Pyöräkatuja löytyy jo mm. Belgiasta, Hollannista sekä Saksasta ja moni suomalainen kaupunki niitä jo suunnittelee. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää sitä myös suomalaiseen lainsäädäntöön. Uudistus on erittäin kannatettava, sillä se parantaa pyöräilyn sujuvuutta ja edistää pyöräilyä liikennemuotona.

Taajamien yleisrajoituksen muutos vielä epäselvää

taajamamerkki_30Useimmat Pyöräliiton ajamista muutoksista ovat mukana ministeriön esityksessä. Merkittävistä asioista oikeastaan taajamien yleisrajoituksen lasku 30 km/h:ssa on ainut joka jäi ilman vastausta. Perusteina taajamanopeuden pitämiseen nykyisessä 50 km/h:ssa sanottiin, että liikennemerkkien vaihdon pelätään maksavan liikaa. Toisaalta paikalla ollut Helsingin kaupungin edustaja kertoi, että Helsinkikin on esittänyt taajamanopeuden alentamista. Tämä olisi hyvä muutos, sillä se tekisi monin paikoin jo käytössä olevasta 30 km/h nopeusrajoituksesta yleisrajoituksen ja ohjaisi siten myös katujen suunnittelua.

Matti Koistinen

Pyöräliiton toiminnanjohtaja, joka polkee lähinnä taitto- ja tavarapyörillä. Liikkuu yli 40000 km vuodessa kaikenlaisilla liikennevälineillä Suomessa.

14 comments

  1. Ly

    Hei!
    Ymmärränkö oikein, että tällä hetkellä ongelmalliset pyörätienjatkeet jäisivät lakiin? Tällä hetkellähän ne merkitään vain ajoratamaalauksin jotka eivät ole mm. talvisin lainkaan näkyvillä. Näitä pelkästään ajoratamaalauksin esitettäviä merkintöjähän ei tämänhetkisen tiedon mukaan voida pitää ainoina määräävinä, vrt. pyörätien ajosuuntaa ei voi merkitä vain katuun eikä tällaista merkkiä ole, josta seuraa ettei yksisuuntaisia pyöräteitä eksklusiivisesti ole.

  2. Matti Koistinen

    Pyörätien jatke jäisi lakiin, mutta sen merkintätapaa muutettaisiin siten, että risteäville teille olisi aina stop- tai kärkikolmiomerkit. Itse ehdotin käydyissä keskusteluissa, että jatke tulisi merkitä myös sinisellä maalauksella, ei nykyisellä mustalla.
    Pyöräliitto on esittänyt myös erityistä Belgian mallin mukaista pyöräilijäsuojatiemerkkiä, mutta tätä ei näillä näkymin ole lakiin tulossa.

  3. Jarkko Koivunen

    Pyörätien käyttöveloitteesta. Koskeeko se pelkästään pyörätietä vai myös kevyenliikenteen väylää? Jos se koskisi pelkästään pyörätietä, olisi asia liikenneturvallisuuden kannalta parempi. Tällöin pyörätiemerkinnän saamiseksi pitäisi edellytyksenä olla tietyt kuntokriteerit, millä sitten hallittaisiin sitä ettei pyöräilijä joutuisi valitsemaan huonolla/vaarallisella tiellä ajamisen ja lain rikkomisen väliltä. Lisäksi jonkinsortin nopeusrajoituksillakin asiaa voisi hallita. Esim. kilpapyöräilytreenit voisi tällöin suorittaa leveällä ajoradalla vieressä kulkevan huonokuntoisen kevyenliikenteenväylän sijaan (esim. vanha nelostie Vantaalla). Selkeinhän olisi tietysti, että pyöräily ajoradalla olisi sallittua aina ellei sitä ei ole liikennemerkillä kielletty.

    1. Matti Koistinen

      Lainsäädännössä on ollut vakiintuneena tapana puhua kevyen liikenteen väylistä osana pyörätie -käsitettä. Eli koskee myös kevyen liikenteen väylää.
      Pyöräliitto on esittänyt lukuisia eri vaihtoehtoja käyttöpakosta luopumiseen, mutta toistaiseksi nämä eivät ole menneet läpi. Taustalla vaikuttaa vahvasti Wienin tieliikennesopimus. Näyttää siltä, että meillä on lähdettävä etenemään asiaa toisesta näkökulmasta ja saada tienpitäjät (kunnat & valtio) tekemään selkeästi eroteltuja väyliä.
      Mutta ei tässä asiassa vielä kirvestä ole kaivoon heitetty. Yksi ratkaisu olisi, että pakottavan ympyrän muotoisen merkin rinnalle saataisiin neiliön muotoinen ei-pakottava merkki. Näitä pitäisi sitten saada paikkoihin, joissa on huonolaatuinen pyörätie tai kevyen liikenteen väylä. Tämä on kovin pitkä tie, sillä Suomessa noita heikkolaatuisia kevyen liikenteen väyliä riittää.

  4. Miihkali

    Jos nopeusrajoituksia pudotetaan kolmeen kymppiin, niin silloin olisi myös syytä valvoa että sitä noudatetaan myös pyöräilijöiden osalta. Sakkoa kouraan. Liian monta kertaa meinannut jäädä normaalisti j rauhallisti pyöräillessä näiden spandexi pöksyjen kelaamaksi, kun kevyen liikenteenväylillä sotketaan ketjut kireenä ihmisten seassa kovempaa, kuin mitä autot ajavat viereisellä ajoväylällä. Eikä tarvi olla edes ruuhka-aika, että näihin ohituksiin päästään. Autot ajavat 30-40kmh ajoväylillä, kun ulkosyrjältä mennään pyörätietä ohi.
    Nykyfillareilla pääsee helposti vaarallisen suuria nopeuksia silloin kun se tehdään muun kevyen liikenteen seassa. Tästä mainio esimerkki on Ruoholahti-Hietalahti väli. Kuljen sitä väliä päivittäin useamman kerran päivässä, ja tämä sama toistuu liki joka kerta.
    Pelottavaa katseltavaa, kun toisella puolella pikku muksut kävelee vanhempineen jalankulkupuolella, ja fillaristi suhaa 40-50kmh metrin päästä ohi. Tää arjen kiireinen sankari ei kerkeä tekemään siinä vauhdissa yhtään mitään, kun taapero keksiikin yhtäkkiä irtautua äidin käsipuolesta, ja poimia kävyn tai kiven valkoisen viivan toiselta puolelta. Joten niitä nopeuksia olisi syytä todellakin valvoa muidenkin kuin ainoastaan moottoriajoneuvojen osalta.

    1. Matti Koistinen

      Nopeusrajoitukset koskevat jo nyt kaikkia ajoneuvoja.
      Kun yleisnopeusrajoitus pudotetaan 30 km/h, niin tämä ohjaa suunnittelijoita tekemään katuja, joissa pyöräily ja autoilu on ajoradalla ja kävelijät voivat liikkua rauhassa jalkakäytävällä.
      Kevyen liikenteen väylien rakentaminen pitäisi lopettaa ylipäätään kokonaan. Maaliviiva ei ole erottelua – se on osoitus suunnittelijoiden vastuunpakoilusta ja luovuuden puuteesta.

    2. Matti Koistinen

      Ja 30 km/h nopeusrajoitus lisää erityisesti niiden taaperoiden turvallisuutta. Tämä on todistettu Helsingissä, jossa lasten liikenneonnettomuudet vähenivät radikaalisti kun nopeusrajoituksia laskettiin.

  5. Matti Meikäläinen

    ”Pyöräilijän siirtäminen niin lainsäädännöllä kuin liikenneympäristönkin avulla ajoradalle parantaa turvallisuutta ja lisää pyöräilyn sujuvuutta.”

    Eli onko ajatus siirtää pyöräilijät autojen sekaan kevyen liikenteen väyliltä? Voin vakuuttaa, että ainakin omalta ja lasteni kohdalta tuo sääntö tulisi radikaalisti vähentämään pyöräilyä. Samassa valossa vaikuttaa aika oudolta jeesustelu kypärän käytöstä, minkä pitäisi olla jokaiselle itsestään selvä asia olipa se laissa tai ei. Tuntuu että tässä ajetaan vain niiden kilpafillaristien asiaa, jotka tykkäävät vetää joka paikassa 50 km/h, ja unohdetaan täysin arkipyöräilijät.

    1. Matti Koistinen

      Hei,
      Pyöräliitto ajaa nimenomaan arkipyöräilijöiden asiaa.
      Pyöräilyn ohjaaminen ajoradalle ei tietenkään sovi kaikkialle. Se sopii ympäristöihin, joissa moottoriajoneuvo liikenteen vauhti on hiljainen (30 km/h) ja määrä kohtalaisen alhainen. Muualla taajamissa paras ratkaisu on erotettu oma väylä pyöräilijöille. Taajamien ulkopuolella kannattaa jatkossakin käyttää yhdistettyjä kevyen liikenteen väyliä. Mutta kaupunkeihin ne eivät sovi, koska ne ovat tutkitusti vaarallisia.
      Pitää myös erottaa kaksi asiaa: todellinen turvallisuus ja turvallisuuden tunne. Ajoradalla pyöräily voi tuntua pelottavalta, mutta se on alhaisen nopeuden alueilla yllättävän turvallista. Sen sijaan kaksisuuntaiset kevyen liikenteen väylät, jotka kulkevat ajoradan vierellä, ovat vaarallisia. Niissä tapahtuu usein risteysonnettomuuksia kun autoilija ei näe väylällä kulkevia pyöräilijöitä. Tämä korostuu erityisesti tien vasemmalla puolella kulkevilla väylillä.
      Ja lapsille pyöräily jalkakäytävillä sallitaan varmasti jatkossakin.

  6. Elmo Allén

    Ehdotuksessa tulisi siis autoille kolmiot aina pyörätien jatkeita ennen. Eikö tuohon kannattaisi lisätä myös sama toisin päin, eli että kun pyörätien jatketta ei ole, tienpitäjällä olisi velvollisuus laittaa pyörätielle kolmiot? Muutenhan epäselvä nykytila jatkuu niissä paikoissa, joissa pyörien väistämisvelvollisuus halutaan säilyttää. Joihinkinhan on laitettu kolmiot, vaikka se on sen käytännön vastaista, ettei laissa muutenkin määrättyjä asioita tule merkitä liikennemerkein (paitsi jos laki niin määrää, kuten nuo autoilijoiden kolmiot jatkossa pyörätien jatkeita ennen).

    1. Matti Koistinen

      Nopeasti funtsittuna näinhän se olisi järkevintä. Keskustelen asiasta lain säätäjien valmistelijoiden kanssa. Tosin kolmioiden laittaminen joka paikkaa tuntuu aika hurjalta. Mutta näinhän se taitaa olla Hollannissa.
      Tämä voisi myös kannustaa järkevämpiin liikennejärjestelyihin: yksisuuntaisiin pyöräteihin, jotka lasketaan risteyksessä ajoradan tasolle (tyyliin Helsinginkatu Helsingissä).

  7. Pirjo Kallinen

    Mikäli Pyöräliitto ajaa arkipyöräilijöiden asiaa, toivoisi ennen näitä mahdollisia uudistuksia, Pyöräliiton paneutuvan pöyräilijöiden valistamiseen liikenteessä ja yleensäkin pyöräilykulttuurista. Ehkä jalkautua antamaan valistusta.

    Päivittäin kohtaa jalkakäytävillä ajavia, järjettömiä ohituksia, kilpa-ajoa. Kannattaisi käydä katsomassa esim. Baanaa käyttävien ajotapaa. Ruoholahden päässä olevan sillan alta kulku jopa vaarallista, koska jotkut ajavat täysiä ajattelematta jalankulkijaa, joka voi mahdollisesti kääntyä yllättäen. Aivan järjetöntä, itsekeskeistä.

    Lisäksi jopa näkee pyöräkaistalla, johon on merkitty kulkusuunta, ajettavan väärinpäin, esim. Bulevardi.

    Jalkakäytävillä ajaville voisi lähinnä suosittaa pyöräilyn välttämistä mikäli ei uskalla ajaa liikenteessä. Nämä pyöräilijät eivät nähtävästi ajattele lapsia, vanhuksia jne.

    Lisäksi yksisuuntainen katu kaksisuuntaiseksi pyöräilijöille ei näillä pyöräilytavoilla tule olemaan turvallinen kummallekaan osapuolelle, mikäli pyöräkulttuuri jatkuu tälläisenä itsekeskeisenä ajotapana.

    Itse olen pyöräilyt kymmeniä vuosia mutta en enää ja tämä ei johdu autoilijoista vaan muista pyöräilijöistä, koska liikkuminen pyörätiellä ei ole välttämättä enää ole turvallista.

    1. Matti Koistinen

      Kiitos palautteestasi. Pyöräliiton jäsenjärjestöt ovat vuosia järjestäneet Katuajokoulutuksia, joissa on koulutettu pyöräilemään kaupungissa muut huomioon ottaen. Erityisesti näissä on pyritty rohkaisemaan ihmisiä ajamaan ajoradalla jalkakäytävien sijaan.
      Lisäksi olemme palkanneet vastikään Pyöräilykasvattajan, jonka tehtävänä on luoda kouluttajaverkosto kouluille. Paras paikka liikennekasvatukseen on koulut. Se on Suomessa ollut pahasti laiminlöytyä ja me pyrimme paikkaamaan asian, mutta resurssimme ovat erittäin rajalliset asian suhteen.

  8. pyöräilevä autoilija

    Toivon syvästi etteivät tulevat uudistukset tarkoita sitä että autoilijan pitäisi väistää aina, vaikka näkyvyys pyöräteille olisi surkea tai miltei olematon.

Comments are closed.

Tule mukaan!

Liittymällä Pyöräliittoon olet mukana edistämässä pyöräilyn erottamista jalankulusta, hyvää reittien talvikunnossapitoa, turvallisia kouluteitä, ihmisten kannustamista pyörän selkään ja pyöräliikenteen huomioimista lainsäädännössä.

Pyöräliitto tavoittelee 30 % nousua pyöräilyn kulkutapaosuudessa vuosien 2018-2025 välillä. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme tukeasi

Liity joukkoon iloiseen!

Back to top