Blogi

← Takaisin

Vastine Igor Radunin väitteisiin

Liikennepsykologian tutkija Igor Radun esitti blogissaan hyvin kriittisiä näkemyksiä Pyöräliiton toiminnasta. Haluan oikaista kirjoituksessa olevia virheitä.

Liikennepsykologia Suomessa

Allekirjoitan Radunin väitteen liikennepsykologian tilasta Suomessa. Se on harmillisen heikko ja se näkyy vahvasti liikenneturvallisuuskeskustelussa, joka usein keskittyy liian paljon ajoneuvoteknisiin ratkaisuihin eikä ihmisten käyttäytymistä muuttaviin ratkaisuihin esim. liikenneympäristössä.

Liikenneturvan rahoitus ja asema

Raduin väittää, että Liikenneturva on valtion rahoittama ja antaa ymmärtää sen olevan neutraali toimija. Periaatteessa näin onkin, sillä tieliikenteen valtionavustukset myönnetään Traficomin toimesta. Tarkoitukseen tulevat varat kerätään kuitenkin liikennevakuutuksien yhteydessä liikenneturvallisuusmaksuina. Tosiallisesti Liikenneturvan toiminnan rahoittavat siis liikennevakuutuksia maksavat ajoneuvon omistajat.

Liikenneturvan jäsenjärjestöt edustavat pitkälti joko vakuutuksenottajia tai niiden myyjiä tai muita moottoriajoneuvoihin vahvasti sidoksissa olevia tahoja. Esimerkiksi minuun on ollut yhteydessä jotkin liikenneonnettomuuksien uhreja edustavat jäsenjärjestöt ja pyytäneet Pyöräliittoa liittymään Liikenneturvaan, jotta uhrien ääni saataisiin paremmin kuuluviin.

VeloFinland ja sen esitysten valinta

Radun lähetti ehdotuksen esityksestä vuoden 2018 VeloFinlandiin. Saimme tapahtumaan yli 40 ehdotusta, joista luotiin mahdollisimman toimiva kokonaisuus. Ehdotuksia arvioi tuolloin Pyöräliiton työryhmä, jonka tehtävä toimivan ohjelman rakentamiseksi on aina haastavaa: on huomioitava miten eri puheenvuorot muodostavat järkeviä kokonaisuuksia ja mitä ne antavat osallistujille. Jouduimme 2018 jättämään lukuisia hyviä ehdotuksia pois ohjelmasta. Yksi pois jätetyistä oli Radunin ehdotus.

Olen ollut järjestämässä VeloFinlandia viidesti. Useimmiten esityksiä tarjonneet henkilöt ymmärtävät sen, etteivät välttämättä pääse tilaisuuteen esiintymään juuri tällä kertaa ja saattavat ehkä kysyä tarkentavia kysymyksiä siitä miksei juuri heidän ehdotus kelvannut. Radun sen sijaan väitti sähköpostissaan: ”I see:) Only fake researchers can present their ”research” in your seminar.”

Tätä samaa väitettä valetutkijoista hän on jatkanut siitä lähtien. Väite on minusta hyvin loukkaava VeloFinlandissa esiintyviä tutkijoita kohtaan ja muutenkin absurdi. VeloFinland on tapahtuma, jossa ääneen pääsee niin tutkijoita, alan ammattilaisia kuin kiinnostavia ja perusteltuja näkemyksiä esittäviä kansalaisia. Pyöräliitto on kansalaisjärjestö ja näemme että kansalaisilla voi olla hyvinkin perusteltuja näkemyksiä eri aiheista. Esitykset valitaan niiden kiinnostavuuden perusteella, ei hakijan CV:n perusteella.

Tämän vuoden VeloFinlandin esityksiä olivat valitsemassa allekirjoittanut, Pyöräliiton puheenjohtaja Janne Takala, Jaana Salo ja Kristiina Kartimo Espoon kaupungilta. Valintaprosessi on varsin samanlainen muissakin vastaavissa ammattilaistapahtumissa. Radun ei lähettänyt ehdotusta tämän vuoden tapahtumaan.

Radun ei tunnu ymmärtävän eroa ammattilaistapahtuman ja tieteelliseen tutkimukseen keskittyvien seminaarien välillä. VeloFinlandin kohdeyleisö on alan ammattilaiset ja aktiivit – sen vuoksi juuri heistä koostuva raati tekee valinnat. Emme mainosta VeloFinlandia tieteellisenä seminaarina vaan: ”VeloFinland on pyöräliikenteen oma seminaari, joka tuo yhteen pyöräliikenteen edunvalvojat, kaupunkikehityksen ammattilaiset, päättäjät, opiskelijat ja aktiivit. VeloFinlandissa tarjoillaan pyöräliikenteen ja kaupunkisuunnittelun viimeisimpiä kuulumisia, tutkimustuloksia, oivalluksia ja innovaatioita.”

Pyöräliiton tutkimustoiminta

On hyvin yleistä, että eri organisaatiot harjoittavat tutkimustoimintaa siltä alalta, millä ne toimivat. Tutkimustoiminta ei ole varattu ainoastaan tutkimuslaitoksille tai yliopistoille. Aina on toki olemassa riippumattomuuden näkökulmasta riskinsä, mutta toisaalta taas alansa tuntevat pystyvät tekemään pieniä selvityksiä tehokkaasti.

Esimerkistä käy Pyöräliiton Traficomin tilauksesta tekemä kysely pyörämatkailun tilanteesta Suomessa: Pyöräliitolla sekä muilla pyörämatkailun edistämistyöryhmän jäseniltä löytyi hyvät yhteydet kyselytutkimuksen eri kohderyhmille (matkailutoimijat, majoitus- ja ravitsemusalan yritykset, pyörämatkailijat, matkailunkehittäjät). Kysely toteutettiin hyvin rajallisilla resursseilla eikä sitä ole tarkoituskaan julkaista vertaisarvioituna missään tieteellisessä julkaisussa. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty siinä, miten pyörämatkailua tulisi jatkossa kehittää Suomessa.

Pyörämatkailukyselyn lisäksi Pyöräliitto on teettänyt kaksi kertaa pitkälti identtisen kyselytutkimusta suomalaisten pyöräilystä Taloustutkimuksella sekä yhden opinnäytetyön työpaikkojen pyöräilyn edistämisestä. Varsin tavallista ja pieniemuotoista tutkimustoimintaa Pyöräliiton kaltaiselle edunvalvontajärjestölle.

Toivotan itse lämpimästi tervetulleeksi kaiken pyöräliikenteestä tehtävän tutkimuksen. Sitä tehdään Suomessa aivan liian vähän ja rahoitusta siihen on varsin vähän tarjolla. Esimerkiksi useamman tutkimuslaitoksen yhteinen STYLE-hanke on hyvin kiinnostava ja odotan mielenkiinnolla sen tuloksia.

Hilmanin tutkimuksesta

Radunin, Oliverin ja Kaistisen tuore kritiikki Hilmanin tutkimuksesta on kiinnostavaa ja toki käymme sen tarkasti läpi. Heidän tutkimuksensa on julkaistu tänä vuonna emmekä sitä mitenkään voineet ottaa huomioon vuonna 2017 kun teimme lausuntoa tieliikennelain uudistuksesta. Lausunnossa viitataan myös moniin muihin tutkimuksiin, jotka osoittavat kypärän käyttöön pakottavien lakien ongelmallisuuden eri näkökulmista.

Pyöräliiton roolista

Raduin kysyy, onko Pyöräliitto tutkimuslaitos. Voin vastata, ettei se ole, mutta me teemme tarvittaessa tutkimusta – niin kuin käytännössä jokainen organisaatio tekee tänä päivänä. Henkilökuntamme on korkeakoulutuksen saaneita ja heillä siten hyvät tiedot tutkimusten toteutuksesta eettisesti ja hyvien tutkimustapojen mukaisesti.

Radun kysyy, että voiko Pyöräliitto järjestää seminaaria, jonka ohjelman se määrittelee? Kyllä Pyöräliitto voi järjestää seminaaria, johon se on itse valitsemassa esiintyjiä. Olisi jokseenkin absurdia, että ulkoistaisimme valinnat täysin jollekin toiselle taholle. Eikä meillä olisi siihen edes taloudellisia mahdollisuuksia. Suomessa järjestetään joka päivä kymmeniä erilaisia seminaareja, joihin niiden järjestäjät ovat valinneet ihan itse ohjelman.

Yhteenveto

Radunia tuntuu häiritsevän se, että pyöräilijöitä edustava taho, eli Pyöräliitto, esittää näkemyksiä pyöräilyn turvallisuudesta. Jos ymmärrän oikein, niin hänen näkemyksensä mukaan vain akateemisesti verifioidut tahot (eli esim. hän itse) saavat esittää näkemyksiä turvallisuudesta.

Näkemys on suorastaan erikoinen ja tekisi yhteiskunnallisesta keskustelusta varsin rajoittunutta.

Pyöräliitto tulee jatkossakin toimimaan aktiivisesti pyöräilyn lisääntymisen puolesta, jakamaan tuoreinta tutkimustietoa ja hyödyntämään sitä vaikutustyössään.

Matti Koistinen

Pyöräliiton toiminnanjohtaja, joka polkee lähinnä taitto- ja tavarapyörillä. Liikkuu yli 40000 km vuodessa kaikenlaisilla liikennevälineillä Suomessa.

Tule mukaan!

Liittymällä Pyöräliittoon olet mukana edistämässä pyöräilyn erottamista jalankulusta, hyvää reittien talvikunnossapitoa, turvallisia kouluteitä, pyöräilykasvatuksen viemistä osaksi koulupäivää ja pyöräliikenteen huomioimista lainsäädännössä.

Pyöräliitto tavoittelee 25 % nousua pyöräilyn kulkutapaosuudessa vuosien 2015-2020 välillä. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme tukeasi.

Liity joukkoon iloiseen!

Back to top