Tähän juttuun liittyvä laskenta liikkumiseni aiheuttamista päästöistä löytyy täältä.

Pidin vuoden 2017 ajan kirjaa tekemistäni kotimaan matkoista, niihin käyttämästäni ajasta sekä kustannuksista. Tällä yhden miehen matkapäiväkirjalla halusin selvittää mitkä ovat pyöräilevän, kävelevän ja joukkoliikennettä tehokkaasti käyttävän paljon liikkuvan kustannukset. Halusin myös verrata liikkumispalveluiden käyttöä yksityisauton omistamiseen.

Matkustamiseen vaikuttaa aina ihmisten henkilökohtaiset elämäntilanteet. Minun tilanteeni on se, että asun Tampereella vaimoni ja helmikuussa syntyneen vauvan kanssa ja käyn säännöllisesti töiden vuoksi Helsingissä. Työhöni kuuluu myös matkustamista ympäri maata. Voin tehdä töitä liikkuessani ja ison osan viime vuoden työtunneistani teinkin junassa.

Yleisin matkani on taittopyörällä kotoa Tampereen Kalevasta rautatieasemalle, sieltä junalla Helsinkiin, jossa matka jatkuu taittopyörällä toimistollemme Iso Roobertinkadulla. Tähän matkaan kuluu hieman alle kaksi tuntia. Myös kävely lähikauppaa on hyvin yleinen arkimatka.

Harrastan vaeltamista, melomista ja muuta luonnossa liikkumista, joten minun pitää päästä matkustamaan erämaisiin ympäristöihin erinäisten tavaroiden kanssa. Tässä apuna on ystävät ja perhe, joilta olen saanut kyytejä ja autoa lainaan tai vuokralle. Kiitos siitä!

Perheemme omistaman liikennevälineistön muodostavat 7 polkupyörää. Näistä minun säännöllisessä liikennekäytössä ovat taittopyörä, sähköavusteinen tavarapyörä ja jo parhaat päivänsä nähnyt hybridipyörä. Emme omista autoa. Perheessämme on sovittu, että taksia saa käyttää aina, jos siltä tuntuu. Hyödynnämme myös naapurien autoja, vuokra-autoja ja muita lainattavia liikennevälineitä. Melontaseuran retket tehdään kimppakyydeillä.

Laskin mukaan vain kotimaan matkat. Ulkomailla oleskelin vuonna 2017 noin kolme viikkoa. Laskelmassa kävellyt ja pyöräillyt kilometrit ovat arvioita, sillä niistä en pitänyt tarkkaa kirjanpitoa.

Matkamäärä- ja aika

Liikuin viime vuonna Suomessa yhteensä 43479 km. Tästä summasta matkasin junalla 35299 km (mitattu teitä pitkin), linja-autolla 2782 km, pyörällä n. 1500 km, kävelle n. 400 km, yksityisomistuksessa olevalla autolla 2477 km, vuokra-autolla 803 km, raitiovaunulla 26,3 km ja taksilla 59 km.

Matkamäärä on aika suuri ja se näkyy myös matka-ajassa: käytin matkoihin noin 610 tuntia, josta 83 tuntia pyöräilin ja 109 tuntia kävelin. Vauvan syntymisen myötä kävely on meidän perheessä selvästi kasvanut suhteessa pyöräilyyn. Valtaosan moottoriajoneuvoilla tehdyistä n. 400 matkatunnista työskentelin. Erityisesti juna tarjoaa hyvän ympäristön työskentelylle.

Itseäni yllättää eniten taksilla matkaamieni kilometrien vähyys. Luulin olevani aika höveli taksinkäyttäjä, mutta olinkin näköjään tehnyt vain 13 matkaa taksilla. Taksia onkin tullut käytettyä lähinnä silloin kun taittopyörä on huollossa tai mukana on niin isoja tavaroita, ettei niiden kuljettamisessa ole muuten järkeä.

Kustannukset

Matkustamiseen minulla tai minun työnantajallani Pyöräliitolla meni 5012 euroa. Joukkoliikenteeseen, yksityisautoihin ja vuokra-autoihin tästä summasta meni 3893 euroa ja pyöriin 1119 euroa. Kilometrikustannukseksi tuli yhteensä 0,12 €.

Vuosi oli pyörien suhteen poikkeuksellinen: tavarapyörä oli uusi investointi ja jaoin sen laskelmassani aluksi puoliksi minun ja vaimoni kanssa ja sen jälkeen poistot viidelle vuodelle. Pyörä ostettiin käytettynä ja siihen hankittiin uutena sadesuojus lapselle (poisto 3 vuotta) ja turvakaukalo sekä adapteri (poisto kokonaan 2017).

Viime vuonna myös kolme vuotta käytössä olleelle taittopyörälle tehtiin poikkeuksellisen paljon kalliita huoltoja, jotka kaikki merkkasin vuodelle 2017.

Pyöräilykilometrit tulivatkin minulle harvinaisen kalliiksi. Poljin vähän, mutta sijoitin paljon välineistöön. Normaalisti pyöräilyn kustannukset ovat n. 0,10-0,20 euroa /km, niin minulla ne olivat viime vuonna n. 0,75 €/km.

Eri liikennevälineiden kilometrikustannuksissa on huimia eroja. Taksilla matkustaminen maksoi 3,02 €/km, vuokra-autolla 0,49 €/km, raitiovaunulla 0,33 €/km, linja-autolla 0,11 €/km, junalla 0,08 €/km ja yksityishenkilöiden omistamilla autoilla 0,05 €/km.

Kustannuksiin olen vain laskenut minulle aiheutuneet suorat kustannukset. Esimerkiksi moni yksityisautolla saamani kyyti on ollut minulle ilmainen, mutta olen tarjonnut kuskille matkalla vaikkapa kahvit, enkä ole tätä kahvikustannusta laskenut mukaan. Melontareissuilla kuski on saanut kilometrikorvaukset melontaseuraltamme, jolle maksan jäsenmaksua. Toisaalta naapurini, jonka autoa lainaan, on lainannut meidän tavarapyörää. Eli pyörissä on tavallaan osa autoilun kustannuksistani.

Vuokra-autojen korkea kilometrikustannus johtuu siitä, että valtaosa auton vuokrauksista on ollut pakettiautoja tavaran kuljetukseen töitä varten ja matkat ovat olleet lyhyitä. Vapaa-aikaa varten olen näköjään vuokrannut viime vuonna auton vain kerran, kun kävimme Seitsemisen kansallispuistossa.

Juna on ollut varsin edullinen liikennemuoto, sillä olen käyttänyt Tampere-Helsinki –matkoillani sarjalippuja ja muut matkat olen ostanut pääsääntöisesti ennakkoon, jolloin esimerkiksi Oulu-Tampere välin pääsee noin 25 eurolla.

Johtopäätökset

Tarkan markan blogin Markus Ossin laskelmien mukaan autoilu maksaa todellisuudessa noin 0,36-0,43 €/km, eli on aika lähellä verottajan myöntämään maksimikorvausta. Tämä on noin kolminkertaisesti minun kuluihini (0,12 €/km).

Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että valitsemani tapa liikkua on varsin kustannustehokas. Ja koska voin hyödyntää valtaosan matka-ajoistani joko työhön tai fyysisen kunnon ylläpitoon, niin myös ajankäyttöni on varsin tehokasta. En pystyisi mitenkään tekemään nykyistä työtäni niin tehokkaasti, jos liikkuisin pääsääntöisesti omistamallani autolla. Se myös haukkaisi ison palasen palkkapussistani.

Tämä laskelmani osoittaa, että liikennepalveluille ja niiden sujuvammalle yhdistämiselle on valtava potentiaali. Valtaosa suomalaisista asuu kaupungeissa ja useimpien liikkumat kilometrit jäävät selvästi alle minun suoritteeni, joten monelle siirtyminen autosta liikennepalveluihin, kävelyyn ja pyöräilyyn on erittäin järkevä vaihtoehto.

Nyt vain tarvitaan palveluita, jotka tekevät liikkumisesta helppoa. Minulta tämä jo sujuu, sillä olen opetellut julkisen liikenteen verkkokauppojen käyttöä parikymmentä vuotta, puhelimestani löytyy puolen Suomen taksien tilausnumerot (ja tietenkin Valopilkku –sovellus) sekä 24Rentin sovellus ja tunnen varsin hyvin suurten suomalaisten kaupunkien pyörätieverkon. Onneksi liikennepalveluiden sovelluskenttä on parantumassa ja markkinoilla on jo WHIMin kaltaisia palveluja.

Lopuksi esitän toiveen kaikille liikennepalveluita tuottaville: olisi todella kiinnostavaa saada oma liikkumisdatansa kootusti. Esimerkiksi VR:llä on tieto kaikista minun matkoistani, mutta he eivät sitä minulle selkeästi kerro. Poikkeuksen tässä tekevät HSL ja CityBikeFinland, joiden datasta selvisi, että ajoin Helsingin kaupunkipyörillä viime kaudella hurjat kuusi kilometriä!