Göterborg haluaa pyöräilykaupungiksi – mutta on kaukana siitä

26 elo Göterborg haluaa pyöräilykaupungiksi – mutta on kaukana siitä

Tämä kirjoitus on osa Eurooppalaisia kokemuksia -kirjoitussarjaani, johon on kerätty havaintoja vuoden 2017 opintomatkaltani. Matkan Ruotsin osuutta tuki Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto.

Pyöräilyn lisäämisessä vielä paljon tehtävää

Myös pyöräteillä on kääntymisnuolet risteysten hahmottamisen helpottamiseksi.

Myös pyöräteillä on kääntymisnuolet risteysten hahmottamisen helpottamiseksi.

Suunnilleen Helsingin kokoisen Göteborgin tunnetuin tuote on Volvo. Niitä näkeekin kaupungin liikenteessä muiden autojen tavoin hyvin runsaasti: Vuonna 2012 44 % matkoista tehtiin autolla ja pyörällä vain 6 %. Julkisen liikenteen osuus kaikista matkoista oli 26 % ja kävelyn 25 %.

Tähän nähden vuonna 2015 tehty Pyöräilyohjelma on hyvin kunnianhimoinen: tavoitteena on kolminkertaistaa pyöräilyn määrä vuoteen 2025 mennessä. Alle 10 kilometrin matkoista puolet tulisi tuolloin kulkea pyörällä.

Suomalaispyöräilijän silmin Göteborgin liikennejärjestelyt ovat kovin tutunoloisia, mutta erojakin löytyy. Risteykset on poikkeuksetta toteutettu laadukkaammin ja turvallisemmin kuin Suomessa: pyöräilijän reitti on selkeä ja – erityisesti liikenneympyröissä – on paljon korotettuja suojateitä ja pyörätien jatkeita. Valtaosa pyörätieverkosta on kaksisuuntaista ja useimmiten eroteltu jalankulusta maalauksella tai kiveyksellä. Pyöräilijöitä ohjataan käyttämään pyörätien oikeaa reunaa valkoisella keskiviivalla.

Tyypillistä pyöräilyinfraa Göteborgin lähiössä

Tyypillistä pyöräilyinfraa Göteborgin lähiössä

Autoliikenteeltä pitkälti rauhoitettu vanha kaupunki muodostaa suhteellisen miellyttävän kävely-ympäristön, samoin shared space –ajatuksella toteutettu Hagan kaupunginosa. Muuten kaupungissa autot hallitsevat tilaa.

Pyöräturismia ja ohjetta pyöräpysäköintiin

Pyöräilyyn erikoistunut konsulttitoimisto Koucky & Partners kehittää mm. pyöräturismia etelä-Ruotisissa:
Kattegatleden kulkee Göteborgista Helsingborgiin, josta voi jatkaa lauttamatkan jälkeen Kööpenhaminaan. Reitistä 80 % on autoliikenteestä eroteltua, joten se on miellyttävä myös lasten kanssa retkeillessä”, esittelee Hanna Ljungblad. Myös maastopyöräilyturismi on Ruotsissa Suomen lailla nousussa erityisesti laskettelukeskuksissa.

Yrityksen toimitusjohtaja Michael Koucky kertoo tekeillä olevasta pyöräpysäköintioppaasta taloyhtiöille ja työpaikoille. Vastaavaa tietoa tunnutaan Suomessakin kaipaavaan paljon, eikä Rakennustiedon tuottama RT-kortti vastaa tähän kysyntään. Michael Koucky korostaa, että tällä hetkellä suuri ongelma on pyöräpysäköinnin laatu ja opas ohjaakin laadukkaampiin pysäköintijärjestelyihin.

Sähköpyörät nopeuttavat tutkitusti matkaa

Laadukkaasti tehty korotettu pyörätienjatke ja suojatie kiertoliittymässä.

Laadukkaasti tehty korotettu pyörätienjatke ja suojatie kiertoliittymässä.

Koucky ja Martin Forsberg kertovat selvittäneensä sähköavusteistenpyörien vaikutuksesta pyöräilijän nopeuksiin eri tilanteissa. Selvityksessä seurattiin vapaaehtoisten pyöräilijöiden liikkumista paikannusohjelman avulla viikon ajan heidän normaalisti käytössään olevalla pyörällä. Sen jälkeen he saivat viikoksi käyttöönsä sähköavusteiset pyörät ja näin saatiin aikaan vertailukelpoinen gps-data.

”Keskinopeudet pyöräilijöille nousivat 2 km/h, mutta huippunopeudet jopa laskivat. Sähköavusteiset pyörät ovat sen verran raskaampia, etteivät parhaimmassa kunnossakaan olevat pyöräilijät pääse niillä niin kovaa kuin tavallisella pyörällä”, Forsberg sanoo.

”Toisaalta sähköavusteisilla pyörillä ajetaan yleisesti kovempaa myös alamäissä. Varmaa syytä tähän emme tiedä. Se voi johtua siitä, että sähköavusteiselle ajaessa totutaan korkeampaan nopeuteen. Toinen potentiaalinen selitys on pyörien laatu: meidän tutkimuksessa kaikki pyöräilijät saivat uudet sähköpyörät käyttöönsä, kun taas verrokkiajossa he käyttivät omia pyöriään, joissa oli laatueroja mm. jarruissa. Risteystilanteissa nopeudet olivat kuitenkin samanlaisia tavallisille ja sähköavusteisilla pyörillä”, Koucky kertoo.

Yksi merkittävä löydös nopeuksissa oli, että sähköpyörien keskinäiset nopeuserot ovat pienemmät kuin tavallisten pyörien: ”Sähköpyörien lisääntyminen tullee siis vähentämään ohitustarpeita pyöräteillä, kun sähköpyörien markkinaosuus kasvaa riittävän suureksi”, Koucky selventää.

Sitä ennen sähköpyörällä ajavat joutuvat kuitenkin tekemään paljon ohituksia kun valtaosa pyöräilijöistä kulkeee pelkästään lihasvoimalla.

Kommunvelometer paljastaa kuntien väliset erot

Göteborgissa ikkunanpesijä liikkuu pyörällä, koska se on nopeaa, sujuvaa ja tehokasta.

Göteborgissa ikkunanpesijä liikkuu pyörällä, koska se on nopeaa, sujuvaa ja tehokasta.

Koucky & Partners on tehnyt uraa uurtavaa työtä Kommunvelometer –vertailutyökalun luomisessa yhdessä Pyöräliiton sisarjärjestö Cykelfrämjandetin kanssa. Sen tarkoitus on selvittää mitkä ovat ruotsalaiskuntien erot pyöräilyolosuhteissa ja pyöräilynedistämisessä. Kommunvelometerin pohjalta Pyöräilykuntien verkosto on kehittänyt Suomeen Pyöräilykompassi –työkalun, jonka ensimmäiset tulokset julkaistaan tänä vuonna.

Kommunvelometerin perustana on ollut selkeästi mitattavien asioiden vertailu. Esimerkiksi Saksassa tehdään kaupunkilaisten mielipiteisiin perustuvaa vertailua, mutta tämä voi Koucky mielestä antaa helposti epäselvän kuvan todellisesta tilanteesta. Kommunvelometerissä asiantuntijat tekevät arvion ja näin saadaan aikaan hyvä vertailtavuus eri kuntien välillä.

”Kommunvelometeriä on tehty jo kahdeksan vuotta ja sen vuoksi meillä on jo kiinnostavaa tietoa kuntien kehittymisestä”, Koucky kertoo.

Raitiotie- ja pyöräkadun yhdistelmällä on myös yksityisautoilu sallittu.

Raitiotie- ja pyöräkadun yhdistelmällä on myös yksityisautoilu sallittu.

Tänä vuonna raportissa on korostetusti esillä kehitysehdotukset kullekin kunnalle. Myös viestintään panostetaan: jokainen osallistuva kunta saa oman lokalisoidun tiedotteensa. Nämä ovat menneet erittäin hyvin mediassa läpi.

Ei keskustelua

Pahoittelut, keskustelu on suljettu tällä hetkellä.