Montreal, neljän vuodenajan pyöräilykaupunki

Jälki on vakuuttavaa, edellisenä yönä satanut lumi on tipo tiessään.

08 maalis Montreal, neljän vuodenajan pyöräilykaupunki

Teksti ja kuvat: Martti Tulenheimo

Pyöräliikenteen suosion kasvu on nostanut kysymyksen pyöräilyn ympärivuotisten olosuhteiden parantamisesta pohjoisten kaupunkien asialistoille. Käynnissä on katusuunnittelun ja kunnossapidon paradigman muutos halki pohjoista pallonpuoliskoa. Montrealissa helmikuussa järjestetty viides talvipyöräilykonferenssi Winter Cycling Congress keräsi 400 osallistujaa yhdeksästä maasta pohtimaan pyöräliikenteen neljän vuodenajan edellytyksiä.

 

Montreal, neljän vuodenajan pyöräilykaupunki HD from tulenheimo on Vimeo.

Kadulta kuuluu tasaisen vaimea hurina. Sitä seuraa hieman äänekkäämpi suhina. Aivan kuin jossain olisi suihku päällä. Äänet lähestyvät. Mistä on kyse?

Vastaan tulee pieni traktori. Pikku traktorin keulaan on kiinnitetty rullaharja. Kone vetää perässään nestetankkia ja levittää pyörätielle jäänestoainetta ohuina suihkuina.

Pyörivä harja on paketoitu näppärästi kotelon alle, mikä estää sekä irtokiviä kimpoilemasta että jäänkappaleita sinkoilemasta sinne tänne. Samalla se vaimentaa laitteesta lähtevää ääntä.

Suihkutelassa on tasavälein yhteensä 11 suutinta. Niistä traktorinkuljettaja ruiskuttaa paljaalle asfaltille noin 120 cm leveydeltä kevyesti suolaliuosta.

Käsittelyn ansiosta pyöräväylä pysyy paukkuvasta pakkasesta huolimatta puhtaana ja sulana. Kun seuraavan kerran pyryttää, suolaliuos sulattaa lumen.

Liikkuvan työpajan matkassa

Villerayn kaupunginosan pyöräväylien kunnossapitoa on tultu katsomaan työpajassa, joka oli osa Montrealissa helmikuun alussa 2017 järjestettyä Winter Cycling Congress -tapahtumaa.

Työpajaa vetää pyöräilyjärjestö Vélo Québecin asiantuntija, kaupunkisuunnittelija Bartek Komorowski. ”Filosofia eroaa merkittävästi autoväylien talvikunnossapidosta”, hän kertoo.

”Polkupyörällä kulkevalla on erilaiset tarpeet kuin autoa ajavalla. Muutama sentti lunta ei pysäytä autoja. Suola, kitka ja autojen tuottama lämpö sulattavat ajoradalle sataneen lumen. Vastaavasti vain pari senttiä märkää lunta riittää pysäyttämään pyöräliikenteen lähes kokonaan. Lisäksi jos tuoretta lunta ei poisteta riittävän nopeasti, se jämähtää pyöräväylälle, sulaa loskaksi ja jääty yöllä teräksenkovaksi.”

Pitkään ollut tapana ajatella, ettei pyöräväylien talvikunnossapitoon kannata panostaa tosissaan. Ikään kuin pyöräilyn pitäisi olla talvisin tarkoituksella mahdollisimman vaikeaa, vaikka samaan aikaan kesää muistuttavien olosuhteiden ylläpidon autoilun helpottamiseksi katsotaan kuuluvan talvisin käytännössä osaksi kaupungin peruspalveluita.

Juuri kunnossapidon tarve yhdistää pyöräilijöitä ja autoilijoita. Luotettavuus on tärkeintä pyöräväylienkin talvikäyttäjille.

”Pyöräilijä, joka on jatkuvasti odottamattomien olosuhteiden armoilla, hylkää nopeasti pyöränsä ja vaihtaa muihin kulkuneuvoihin. Koska kadut ja julkinen liikenne ovat Montrealissa ruuhkaisia, on kaupungin oma etu huolehtia, että pyöräilijät jatkavat polkemista talvellakin.”

Eihän autoilukaan olisi talvella niin helppoa, ellei sen edellytyksiä aktiivisesti ylläpidettäisi joka päivä auraamalla tiet ajokuntoon ja pitämällä ne sulina suolaamalla.

50

Nopea muutos talvipyöräilykaupungiksi

Samoja kysymyksiä pohditaan ympäri pohjoista pallonpuoliskoa. Montrealissa kymmenen viime vuoden aikana kehitetyt talvihoidon uudet menetelmät vastaavat pitkälti samoja periaatteita, joita mm. Helsinki, Tukholma ja Oslo ovat kokeilleet viime vuosina.

Myönteistä palautetta saanutta harjasuolausta käytetään Helsingissä kahdella reitillä. Kunnossapitopilotin tuloksena 10 km kokeilureitillä pyöräliikenteen volyymi kasvoi 20 % talvella 2015–16 edelliseen talveen verrattuna. Helsinki on jatkanut pyöräteiden talvihoidon kehittämistä talvella 2016–17.

Kymmenen vuotta sitten Montrealissa ei olisi voitu vielä juurikaan puhua ympärivuotisesta pyöräliikenteestä. Ajatus olisi ollut yltiöradikaali.

Muutos on kuitenkin ollut nopea ja nykyään Montrealissa 10–12 % kesällä pyöräilevistä kulkee pyörällä ympäri vuoden. Se ei välttämättä kuulosta paljolta Pohjois- tai Itä-Suomen pyöräilykaupungeissa, mutta esimerkiksi Helsingissä tilanne on varsin samankaltainen: niistä, jotka pyöräilevät kesällä, 19 % pyöräilee myös talvella.

Montreal on pohjoisamerikkalaisittain merkittävä pyöräilykaupunki:

  • Pyöräilyn osuus kaikista kaupungissa tehdyistä matkoista on noin 4 %.
  • Villerayssa osuus on 6,4 %.
  • Lähempänä keskustaa sijaitsevassa Plateau-Mont-Royalin kaupunginosassa osuus on 10,8 %, eli samaa luokkaa kuin Helsingissä keskimäärin.

 

54

Valmista ei olemassakaan

”Jatkamme määrätietoisesti vaikuttamistyötämme kaupungin suuntaan, jotta Montrealiin saadaan parempaa pyöräliikenteen infrastruktuuria ja talvikunnossapitoa – olipa kyse sitten määrästä tai laadusta”, Komorowski valistaa.

”Kaikki lähtee infrastruktuurista. Niin väylien rakentamisen kuin talvikunnossapidon menetelmienkin osalta kyse on ennen kaikkea laadusta määrän sijaan.”

Villerayn alueelta kokeilu on leviämässä seuraavaksi ympäri kaupunkia. Pilotti on tarkoitus vakiinnuttaa käytännöksi sitä mukaa kuin uusia pyöräväyliä rakennetaan.

Toki suolan käyttöä myös kritisoidaan, koska se pilaa kenkiä, vaatteita ja pyörän osia sekä vaikuttaa ympäristöön haitallisesti. Suolaliuos on myös kalliimpaa kuin raesuola. Toisaalta 95 % Montrealissa talvella käytetystä suolasta palvelee autoliikennettä. Pyöräliikenteen tarpeisiin kuluu paljon vähemmän suolaliuosta kuin ajoradoille levitettävää raesuolaa.

Menetelmät väylän ominaisuuksien mukaan

Talvikunnossapidon kannalta ajoradan yhteydessä olevat pyöräkaistat ovat olleet hankalia. Ne eivät toimi Montrealissa neljänä vuodenaikana pyöräliikenteen käytössä, vaan talvella tila omitaan usein autojen pysäköintiä varten väylien vähäisen ja kehnon talvihoidon vuoksi.

Ennen Montrealissa käytettiinkin pyöräväylien talvihoitoon samoja menetelmiä ja kalustoa kuin ajoradoilla. Pahimmillaan lumi aurattiin ajoradalta pyöräväylälle ja sekaan kaadettiin runsaasti raesuolaa. Vanhojen menetelmien seurauksena suurin osa ihmisistä lopetti pyöräilyn kokonaan heti ensilumien saavuttua.

Ajoradoilla käytetty raesuola aktivoituu autojen painon ansioista. Pyöräväylillä raesuola ei toimi, koska polkupyörien paino ei riitä murskaamaan suolaa eikä lumi haihdu, koska pyörät eivät tuota lämpöä. Pyöräväylillä tarvitaan auraamisen lisäksi sekä harjausta että suolaliuosta.

Autoliikenteestä fyysisesti erotettujen pyöräteiden talvikunnossapidossa on Montrealissa onnistuttu pyöräkaistoja paremmin. Kun pyörätie kulkee fyysisesti erillään ajoradasta, sen kunnossapito kyetään toteuttamaan omalla kalustollaan ja ajoradoilla käytetyistä menetelmistä riippumatta.

51

Kööpenhaminasta mallia

Nykyään Montrealin pyöräväylät voivat olla paikasta riippuen joko yksi- tai kaksisuuntaisia pyöräteitä jalkakäytävän korkeudella tai sitten ne voivat olla ajoradan reunassa kulkevia pyöräkaistoja.

Jatkossa Montrealissa pidetään nyrkkisääntönä, että pyöräväylät pyritään erottamaan fyysisesti liikkuvista moottoriajoneuvoista. Erottaminen voi tapahtua esimerkiksi reunakivillä, kivipaasilla tai hyödyntämällä pysäköityjä autoja väliseinänä.

Visiona Montrealissa ovat Kööpenhaminan tyyppiset korotetut pyörätiet, eli ajoradan ja jalkakäytävän välissä omalla korkeustasollaan kulkevat yksisuuntaiset pyöräväylät.

Kyse on siitä, että erottamalla pyöräväylät ajoradoista pyöräily samanaikaisesti vetoaa laajempaan joukkoon ihmisiä kuin nykyään ja toisaalta pyöräväylien kunnossapito helpottuu.

Tällöin pyöräväylien kunnossapito, menetelmät ja kalusto voidaan suunnitella, mitoittaa, ajoittaa ja tilata autoliikenteestä riippumatta.

Lisäksi kun pyörätiet kulkevat irrallaan ajoradasta, niiden väliin voidaan jättää ajoradalta aurattava lumi puskuriksi. Se edellyttää, että pyörätie on suunniteltu riittävän leveäksi.

Harjasuolaus viimeistelee auran työn

Trakorin perässä polkeva pyöräilijä nostaa kättä kiitokseksi ja ohittaa koneen. Jälki on vakuuttavaa. Edellisenä yönä satanut lumi on tipo tiessään. Kävelyvauhtia etenevä traktori harjaa reilun kahden kilometrin mittaisen reitin 25 minuutissa ja huolehtii samalla liukkaudentorjunnasta.

Ero ajorataan nähden on kuin päivän vertaaminen yöhön. Ajorata on täynnä loskan ja jään sekasohjoa, mutta pyörätien puhdas asfaltti kiiltelee käsittelyn jäljiltä. Ylimääräinen kosteus haihtuu päivän mittaan ilmaan, kun jäinen sohjo sen sijaan jäätyy röpelöiseksi perunapelloksi.

Näin toimii Villerayn kaupunginosan pyöräväylien talvikunnossapito. Kun lunta on enemmän kuin pari senttimetriä, harjakoneen edellä kulkee lumiaura ja harjasuolaus viimeistelee auran tekemän raskaan työn.

Montreal

———————————————————

Bartek Komorowskin kolme pääpointtia:

  • Polkupyörillä on erilaiset tarpeet kuin autoilla. Vallitsevat suunnittelukäytännöt tekevät pyöräliikenteen pääkaduilla mahdolliseksi käytännössä vain kolmena vuodenaikana.
  • Käytössä olevat tavanomaiset talvikunnossapidon menetelmät eivät sovellu pyöräliikenteen, vaan autoliikenteen, tarpeisiin.
  • Asiat kulkevat käsi kädessä ja ympärivuotinen pyöräliikenne edellyttää muutoksia sekä katusuunnitteluun että kunnossapitoon.


Martti Tulenheimo
Kirjoittaja on Pyöräliiton erityisasiantuntija.

Ei keskustelua

Osallistu keskusteluun

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.