Pienhiukkaset tappavat 1600 suomalaista vuosittain

14 huhti Pienhiukkaset tappavat 1600 suomalaista vuosittain

Ympäristöministeriö julkaisi eilen raportin ilmansaasteiden vaikutuksesta suomalaisten terveyteen. Raportin kuvaama tilanne on synkkä: Ilmansaasteiden arvioidaan aiheuttavan vuosittain noin 1 600 ennenaikaista kuolemantapausta. Ilmansaasteiden aiheuttamassa kuolemantapauksessa elinikä lyhenee keskimäärin 16 vuotta.

Raportin mukaan koko väestön kannalta tämä tarkoittaa, että suomalaisten eliniänodote lyhenee ilmansaasteiden vaikutuksesta keskimäärin reilun viiden kuukauden verran. Ilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet lisäävät merkittävästi myös väestön keskimääräistä tautitaakkaa. Vaikutusten suuruutta voi havainnollistaa esimerkiksi siten, että jokainen suomalainen sairastaisi vuosittain noin 100 päivää lievää flunssaa. Todellisuudessa erilaiset sairaudet ja niiden vaikutukset vaihtelevat keskiarvon molemmin puolin.
Valtaosa ilmansaasteiden kielteisistä terveysvaikutuksista on peräisin haitallisia aineita sisältävistä hiukkasista tai typen oksideista. Hiukkaset kulkeutuvat ilman mukana hengitysteihin ja aiheuttavat muun muassa muutoksia keuhkoissa. Terveyshaittaa aiheuttavat eniten pienhiukkaspäästöjen kaukokulkeumat sekä liikenteen ja puun pienpolton pienhiukkaspäästöt.
Liikenne aiheuttaa pienhiukkaspäästöjen lisäksi myös hengitettävien hiukkasten päästöjä, joita mm. nastarenkaiden käyttö lisää. Liikenteen osalta pakokaasupäästöjen aleneminen jatkuu, mutta katupölypäästöt todennäköisesti kasvavat liikennemäärien kasvaessa. Liikenne on myös merkittävä typenoksidien päästölähde.

Pyöräilyllä ilmansaasteet kuriin

Pyöräkatu Leuuwardenissa Hollannissa.

Pyöräkatu Leuuwardenissa Hollannissa.

Pyöräilyn osuuden lisääminen ja autoilun vähentäminen kaupunkiliikenteessä vaikuttaisi suoraan ja tehokkaasti ilmansaasteiden määrä. Polkupyörä on täysin saasteton kulkuneuvo eikä sen renkaatkaan tuota katupölyä.

Potentiaalia meillä olisi: Esimerkiksi Oulussa noin joka neljäs matka tehdään pyörällä, kun taas Tampereella vain 8 %. Groeningissa Hollannissa puolet matkoista pyöräillään.

Pyöräilyn suosion ratkaisee pyöräily-ystävällinen ympäristö, jonka tekemistä on Hollannissa edistetty valtion tuella. Myös Suomessa valtion pitäisi tukea kuntien pyöräilyhankkeita, sillä tämä säästäisi valtavia summia terveydenhuollossa, lisäisi verotuloja kun ihmisten työkyky paranisi ja parantaisi ihmisten elämänlaatua. Tämä olisi huippuinvestointi valtiolle, joka maksaisi itsensä nopeasti takaisin: Helsingin kaupungin laskelman mukaan pyöräilyhankkeiden kustannushyötysuhde on 1:7,8. Eli jokaisella eurolla saadaan lähes kahdeksan euron hyödyt.

Terveysvaikutusten arviointi liikennehankkeisiin

Jotta liikenteen eri muotojen vaikutukset todella nähtäisiin pitäisi terveysvaikutusten arviointi ottaa mukaan liikennejärjestelmien ja liikennehankkeiden suunnitteluun. Nykyään arvoidaan vain vaikutuksia onnettomuuksiin ja niissä raskaat autoiluhankkeet saadaan näyttämään positiivisilta, sillä moottoriteillä ei tapahdu kohtaamisonnettomuuksia.

Samalla unohtuu kuitenkin, että autoilu kasvaa aina kun sille rakennetaan parempaa ympäristöä. Suomessa virastot eivät usko, että autoilun huippu olisi saavutettu, kuten monessa muussa maassa. Tämä ohjaa liikennepolitiikkaa, niin että rakennetaan lisää autoiluympäristöä.

Terveysvaikutusten arvioinnissa pitäisi huomioida ilmansaasteet ja vaikutukset ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen. Liikumattomuuden aiheuttamat kustannukset ovat Suomessa 2-4 miljardia ja autoilun suosiminen liikennejärjestelmänä kasvattaa niitä. Nyt näitä ei huomioida mitenkään, joten autoiluhankkeet saadaan näyttämään yhteiskuntatalouden kannalta positiivisilta, vaikka valtaosa niistä ei sitä ole.

Ei keskustelua

Osallistu keskusteluun

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.