Valtio pyöräilynedistäjäksi: Infra

20 loka Valtio pyöräilynedistäjäksi: Infra

Tämä kirjoitus avaa Pyöräliiton uuden blogikirjoitussarjan, jossa esitellään miten Suomen valtio voisi edistää pyöräilyä. 

Ilmastopolitiikassa on käynnissä erittäin ratkaisevat hetket. Suomi on EU:n jäsenenä sitoutumassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin loppusyksyn aikana. Sopimuksesta kiinnipitämiseksi Suomen on vähennettävä radikaalisti päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden (mm. liikenne ja maatalous) päästöjä. Toimenpiteitä ohjaavat tekeillä oleva energia- ja ilmastostrategia sekä vuoteen 2030 tähtäävä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU.

Perinteisesti pyöräilynedistäminen on Suomessa ollut hyvin pitkälti kuntien harteilla eikä valtion 1,75 miljardin liikenneinvestoinneista ropise kuin murusia kävelylle ja pyöräilylle. Tilanteen on kuitenkin muututtava, jos päästötavoitteisiin halutaan päästä. Potentiaali pyörämatkojen lisäämiseen on suuri: Alle 5 km matkoista Suomessa pyöräillään 12 % (Hollannissa 39 %). Sähköavustuksen myötä pyörän tehokas käyttösäde on kasvanut n. 15 kilometriin ja siitä on tullut varteenotettava vaihtoehto kaupunkilogistiikassa.

Ehdotus #1: Investointituet kunnille infran kehittämiseen

Ohjataan korvamerkitty summa (esim. 30 miljoonaa euroa) kunnille pyöräilyn ja kävelyn kehittämiseen. Tukea myönnettäisiin vain kunnille, joilla on erillinen pyöräilyn ja kävelyn budjettimomentti. Kunnat saisivat itsenäisesti päättää mihin investoinnin käyttävät, mutta niillä tulisi olla esittää ideoita mihin rahoitus aiotaan suunnata.

Valtion tuki olisi enimmillään 30 % kunnan pyöräilyn ja kävelyn budjetista. Tämä sitouttaisi myös kuntia panostamaan enemmän pyöräilyyn ja kävelyyn.

Perustelut

Pyöräilyn suosioon vaikuttaa eniten liikenneympäristö. Jos pyörä on nopein ja sujuvin kulkuneuvo, niin useimmat ihmiset valitsevat sen. Tämä on todettu Hollannissa ja Tanskassa, joissa valtio on tukenut jo vuosikymmeniä kuntien pyöräilyinfran toteutusta. Ja ihmiset on saatukin pyörän selkään, parhaissa hollantilaiskaupungeissa yli puolet matkoista tehdään pyörällä. Vertailuksi: Suomen parhaissa Oulussa ja Joensuussa 20-30% matkoista tehdään pyörällä.

Hollannissa valtion tuki kuntien pyöräliikenneinvestointeihin on jopa 80 %.

Vaikutukset pyorailyn-hyodyt-1-8-helsinki-piirros

Ensisijaisena mittarina käytetään kulkutaposuuden muutoksia. Valtakunnallisesti näitä arvioidaan viiden vuoden välein, mutta monet kunnat tekevät jatkuvaa seurantaa.

Kustannukset olisivat 30 miljoonaa euroa vuodessa ja hyödyt vähintään 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Helsingissä on arvioitu, että baanaverkostoon sijoitettu euro tuottaa 7,8 euroa. Arvioinnissa on käytetty Maailman terveysjärjestö WHO:n luomaan HEAT-laskentatyökalua. Jos investointituki tuottaa Helsingin arvion mukaan, niin tuotto yhteiskunnalle olisi 234 miljoonaa euroa vuodessa.

Ehdotus #2: Valtakunnallisen pyöräliikenteen laatukäytäväverkoston toteutus

Liikennevirasto suunnittelee valtakunnallisen pyöräliikenteen laatukäytäväverkoston, jota ELY-keskukset lähtevät toteuttamaan. Tämä verkosto tukee kuntien pyöräliikenneverkkoa, mutta on tarkoitettu erityisesti taajamien väliseen liikenteeseen. Laatukäytäviä tehdään sinne, missä niille on selkeä tarve: tiheämmin asutuille alueille, joilla on potentiaalia pyörällä tehtäviin työ- ja virkistysmatkojen kasvuun.

Perustelut

Pikapyörätietä Hollannissa. F35 -väylä on 60 km pitkä.

F35 -pikapyörätie Twenten alueella Hollannissa on 60 km pitkä.

Taajamien välinen pyörätieverkosto on Suomessa monin paikoin kehittymätöntä eivätkä kunnat ja ELY-keskukset ole pystyneet tekemään sitä aina sujuvassa yhteistyössä. Rahoitusta kehittämällä yhteistyötä voitaisiin tiivistää ja pyöräliikenneverkon laatua parantaa merkittävästi. Selkeitä kohteita laatukäytävälle olisivat esimerkiksi Helsinki-Hämeenlinna, Akaa-Tampere ja Muurame-Jyväskylä-Laukaa -välit. Näillä osuuksilla on pyöräteitä, mutta selkeä, yhtenäinen ja huippulaadukas pyörätie puuttuu.

Vaikutukset

Laatukäytävät tukisivat seutujen työmatkaliikennettä ja lisäksi loisivat pohjan pyöräturismin kehittämiselle. Huippulaadukkaat väylät tekisivät erityisesti sähköavusteisella pyörällä tehtävistä pidemmistäkin työmatkoista kilpailukykyisiä.

Verkoston rakentaminen maksaisi kymmenistä satoihin miljoonia euroja riippuen sen laajuudesta. Osittain voitaisiin käyttää jo olemassa olevaa pyöräliikenneverkkoa, mutta monin paikoin sitä pitäisi kehittää paremmaksi.

 

Ei keskustelua

Osallistu keskusteluun

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.