Esiintyjiä

VeloFinlandin esiintyjinä on liikenne- ja matkailualan huippuja ympäri maailmaa. Tässä muutamia nostoja:

Amsterdamin rautatieaseman pyöräpysäköintiäRonald Kager, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja maankäytön data-analytiikko, Studio Bereikbaar

Pyörä tarjoaa joustavaa liikkumista, mutta rajallisille etäisyydellä lähtökohteesta. Juna taas tarjoaa nopeaa yhteyttä kauas, mutta sen joustavuus ja kohdemäärä on heikkoa.

Hollannissa on aktiivisesti edistetty pyörä-juna -matkaketjuja vuodesta 2000 lähtien. Tulokset ovat vaikuttavia: kahdessa vuosikymmenessä junamatkustajien määrä on tuplaantunut. Valtakunnallisesti puolet junamatkustajista saapuu asemalle pyörällä ja joka kuudes myös jatkaa matkaansa junamatkaa pyörällä lopulliseen kohteeseen. Arvioiden mukaan neljäsosa kaikista hollantilaiskaupungeissa poljetuista kilometreistä suuntautuu joko rautatieasemalle tai sieltä pois.

Pyörä-juna yhdistelmällä on saatu aikaa nopea liikennejärjestelmätason muutos, jonka ansiosta auton käyttö on kaupungeissa vähentynyt. Autoa käytetään nykyään neljä kertaa vähemmän kaupunkimatkoilla kuin maaseudulla. Vuonna 2005 suhdeluku oli vain puolet tuosta.

Ronald Kager on pitkään tutkinut pyörä-juna -järjestelmän nousua ja jakaa VeloFinlandin yleisölle hänen löydyksensä ja havaintonsa.

Devi Lockwood on beach with a signDevi Lockwood, kirjailija

Devi Lockwood työskentelee The Philadelhia Inquirerin -lehden toimituspäällikkönä ja on kirjoittanut 1001 Voices on Climate Change -kirjan. Kirjan aineiston hän keräsi pyöräilemällä 20 maassa kuudella eri mantereella. Lockwoodilla oli kaulassa pahvista tehty kyltti, jossa hän pyysi ihmisten kertomaan tarinoitaan vedestä ja ilmastonmuutoksesta. Tarinoista syntyi kirja ja nettisivuisto

Hampus Ekblad, liikennesuunnittelija, Ramboll Sweden

Ekblad on tutkinut pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia ja työmaiden liikennejärjestelyjen turvallisuutta pyöräliikenteen näkökulmasta. 

Tulokset osoittavat, että Ruotsissa on paljon kehitettävää pyöräliikenteen turvallisuudessa työmaajärjestelyiden kohdalla. Kyselyjen mukaan työmaajärjestelyt vaikuttavat merkittävästi pyöräilijöihin ja 13 % pyörällä liikkuvista voi vaihtaa liikennemuotoa huonojen kiertoreittien vuoksi. 

Ekbladin tekemät havainnot osoittavat, että huonosti toteutut järjestelyt voivat johtaa siihen, että pyörällä ajava valitsee jopa vaarallisemman pyöräilyreitin.

Riikka Kallio, asiantuntija, WSP Finland Oy

Kokenut pyöräliikenteen asiantuntija Riikka Kallio on ollut kehittämässä Helsingin ja Oulun pyöräpysäköintilaitoksia. 

Kokemusta keskitettyjen ratkaisujen suunnittelusta ja rakentamisesta ei Suomessa kuitenkaan juuri vielä ole ja monet kunnat painivat samojen peruskysymysten äärellä. Kallion esitys perustuu konsultin saamaan kokemukseen Helsingin Kaisantunnelin pyöräpysäköintilaitoksen suunnittelusta ja Oulun kaupungille meneillään olevasta työstä, jossa selvitetään keskitetyn pyöräpysäköintilaitoksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia Oulun kaupungissa.

Jukka Hopeavuori, asiantuntija, Väylävirasto ja Juha Korhonen, liikennejärjestelmäasiantuntija, ELY-keskus

Jukka Hopeavuori ja Juha Korhonen ovat pohtineet kattavasti miten pyöräliikennettä ja pyörämatkailureittejä kannattaisi opastaa. 

Tieliikennelaki määrittelee pyöräliikenteen viitoituksen merkkien käyttämistä, mutta mitä muita vaihtoehtoja voi ajatella eri ympäristöissä ja mitä se tarkoittaa toteutuksissa, kustannuksissa ja opastuksen toiminnallisuudessa? Esitys vastaa näihin kysymyksiin ja on suunniteltu erityisesti kuntien ja matkailutahojen käyttöön.

Emilia Suomalainen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE

Kestävän liikkumisen edistämiseksi autolla tehtäviä matkoja on vähennettävä. Tämä voi lisätä merkittävästi pyörällä tehtävien matkojen määrä. Mitkä matkat ovat niitä, jotka todennäköisesti pyöräiltäisiin ja millä matkoilla päästövähennyspotentiaali on suurin? Climate Nudge -hanke pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin. 

Hankkeessa on mallinnettu pyörämatkoja töihin ja kouluun ja pyritty sitä kautta selvittämään miten päästövähennyksiä saataisiin aikaan.

Claude Balsiger, osakas, Allegra Tourismus

Balsiger tarjoilee VeloFinlandissa Suomea ulkopuolelta tarkkailevan näkemyksen Suomesta maastopyöräilymaana. Periaatteessa Suomi tarjoaa sitä mitä jokainen maastopyöräilyturisti haluaa: valtavasti luontoa, seikkailun tunnetta ja huikean määrän polkuja. Mutta miten tämä potentiaali vertautuu Keski-Euroopan huippukohteisiin? Miten nämä kohteet nousivat huipulle ja mitä tästä voidaan Suomessa oppia?

Harri Vaarala, liikenneinsinööri, Oulun kaupunki ja Pekka Tahkola, Urban well-being engineer, Navico Oy

Oulun kaupungin pyöräteiden talvikunnossapito on maailmankuulua. Harri Vaarala ja Pekka Tahkola avaavat esityksessään miten nykyisiin tuloksiin on päästy.

Oulussa on kehitetty talvikunnossapitoa pitkäjänteisesti, ja usein yrityksen, erehdyksen ja oppimisen kautta. Pääreittiurakan superkunnossapitoluokkaakin harjoiteltiin huonolla menestyksellä kolme vuotta ja vasta toinen kilpailutus toi halutunlaisen urakoitsijan ja halutun lopputuloksen. Tärkeimmät päätökset tehdään kilpailutusvaiheessa, sen jälkeen urakan valvonnassa ja sen kehittämisessä. 

Toisessa puheenvuorossaan Oulun dynamic-duo keskittyy Oulun seudun maastopyöräilyreittien kehittämiseen. Maastopyöräily on kenties suosionsa huipulla, ja moni kunta heräileekin nyt toteuttamaan reittejä. Suomen kaupunkien ja kuntien rakenne on mahdollistanut aivan valtavien poluista koostuvien epävirallisten lähiliikuntaverkostojen muodostumisen, ja polkuja on joka kaupungissa kymmeniä tai satoja kilometerejä. Mutta missä ne polut ovat ja uskallanko lähteä sinne? Oulussa on laadittu yleissuunnitelma yli 400 km pitkästä maastoliikuntareitistöstä, joka hyödyntää mahdollisimman paljon jo olemassa olevia polkuja, ja kesän 2022 aikana Oulussa toteutetaan ja opastetaan ensimmäinen 30-40 km pitkä reitti läpi kaupungin.

Salla Salenius, Erityisasiantuntija, Onnettomuustietoinstituutti OTI

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntojen tutkimista onnettomuuksista joka kymmenes (n=112) oli polkupyöräilijän kuolemaan johtaneita. Sairauskohtausonnettomuudet pois lukien vuosina 2016–2020 tapahtuneiden polkupyöräonnettomuuksien määrä oli 83. Onnettomuuksissa kuoli 83 pyöräilijää sekä yksi moottoripyöräilijä.

Polkupyöräilijöiden kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden ajan varsin muuttumattomana: jos verrataan vuosien 2011–2015 ja 2016–2020 keskiarvoja, on onnettomuuksien määrä vähentynyt kymmenessä vuodessa reilun kymmenyksen (13 %).

Onnettomuuksien kuvaamisen lisäksi esityksessä tuodaan esiin tutkijalautakuntien arvioimia riskitekijöitä onnettomuuksien taustalla sekä parannusehdotuksia, joiden avulla vastaavat onnettomuudet voitaisiin tulevaisuudessa välttää.

Mikko Kärmeniemi, tutkijatohtori, Oulun yliopisto

Näyttö fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutuksista on kiistaton. Tästä huolimatta fyysinen inaktiivisuus on maailmanlaajuinen kansanterveydellinen ongelma, mikä lisää monien kroonisten tautien riskiä ja vähentää elinajanodotetta.

Rakennettu ympäristö ja maankäyttö- ja liikennepolitiikka ovat keskeisiä väestön liikkumattomuutta selittäviä tekijöitä, joten aktiivisen liikenteen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) edistäminen kaupunkisuunnittelussa tulisi huomioida nykyistä paremmin.

Tutkimuksessa havaittiin, että yhdyskuntarakenteen tiiviyden, toimintojen sekoittumisen ja katuverkoston risteystiheyden lisääntyminen olivat yhteydessä lisääntyneeseen kävelyyn ja pyöräilyyn ja autoilun vähenemiseen.

Tutkimuksen tulosten perusteella yhdyskuntarakenteen kehittäminen aktiivisia kulkutapoja suosivaksi vaikuttaa lupaavalta strategialta väestön fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Tiiviiden ja toiminnoiltaan sekoittuneiden asuinalueiden kehittäminen ja investoinnit aktiivisen liikenteen infrastruktuuriin voivat olla merkittäviä keinoja väestön liikkumattomuuden ja siitä aiheutuvien terveysongelmien ehkäisyyn maailmanlaajuisesti. Nämä toimenpiteet vaativat kuitenkin kuntatason päättäjiltä vahvaa poliittista johtajuutta.

Back to top