Tämä kirjoitus on osa VeloFinland 2023 -tapahtuman pääyhteistyökumppani Ramboll Finlandin kanssa toteutettua juttusarjaa, jossa asiantuntijat avaavat näkökulmia pyöräliikenteeseen ja liikennesuunnitteluun. Tutustu 22.-23.9. Joensuussa järjestettävän VeloFinlandin ohjelmaan täällä ja osta liput tapahtumaan tästä.
Elinkaaritarkastelu pyrkii yleisesti ottamaan huomioon tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana syntyvät vaikutukset taloudellisuuden, ekologisuuden ja toimivuuden näkökulmista. Elinkaariarviointia (LCA = Life Cycle Assessment) käytetään monimutkaisten arvoketjujen tutkimiseen niiden ympäristövaikutusten ymmärtämiseksi. Myös julkishankintoja perustellaan osin ja enenevässä määrin elinkaarivaikutusten pohjalta.
Merkittävät liikenneinfrastruktuurin hankintapäätökset nojaavat edelleen pitkälti aluepolitiikan ja -kehittämisen tavoitteiston ohella liikenteen ja liikkumisen sujuvoittamistavoitteisiin ja investointikustannukseen. Vaikka yhteiskuntataloudellinen kustannustehokkuusanalyysi sisältää ulkoisvaikutuksia, on se elinkaaritarkasteluun nähden rajattu näkökulma. Tuotteen tai palvelun valmistukseen sitoutuneiden raaka-aineiden, tuotannon ja käytönaikaisen energian kokonaisvaltainen hahmottaminen ja määrittäminen ei ole aivan yksinkertainen tehtävä – esimerkiksi harva jauhelihapihviä haarukoidessaan aprikoi, että sen tuottamiseen kuluvalla vesimäärällä voisi käydä suihkussa muutaman kuukauden.
Kestävän liikkumisen suosion lisääminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pitkällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Lisäksi ilmastonmuutoksen torjunta ja kiristyvät CO2-päästövähennystavoitteet ohjaavat liikenteen päästöjen vähentämisen lisäksi pohtimaan myös rakentamisen ja ylläpidon aikaisia hiilidioksidipäästöjä ja niiden vähentämistä. Elinkaarilähtöinen ajattelu, energiasäästö, kiertotalous ja resurssiviisaus muodostavat kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja tukijalat kestävälle kehitykselle ja ympäristövastuulliselle toiminnalle. Myös tuore hallitusohjelma nojaa enenevässä määrin näihin teemoihin puhtaan ja hiilikädenjälkeä kasvattavan Suomen puolesta.
Rakennetulla ympäristöllä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kaupunkien rooli kestävän kehityksen eri tavoitteiden edistämisessä on keskeistä – rakennetun ympäristön hiilijalanjälki muodostaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jopa 80 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa vuonna 2050. Monilla kaupungeilla on ilmasto-ohjelma, joissa hiilineutraalisuustavoitteet voivat olla kansallisia tavoitteita kunnianhimoisempia.
Pyöräliikenteen investoinnit kohtaavat edelleen todistustaakkaa. Edistämisen motiivit nivoutuvat lihasvoimaisen liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutusten ja ympäristöystävällisyyden ympärille, mutta koko hyötykirjon mittaaminen ja osoittaminen vaatii osaamista ja resursointia. Pyöräväylien toteuttamisen ilmastovaikutuksia on arvioitu esimerkiksi Traficomin kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman yhteydessä, mutta laajempia hiilijalanjälkikartoituksia ei ole tehty.
Vallitseva pyöräliikenteen tietovaje on edelleen huomattava institutionaalinen puute esimerkiksi henkilöautoliikenteeseen verrattuna. Tätä osaltaan paikkaa Joensuussa 22.–23.9.2023 pidettävä VeloFinland, jonka kattavan ja monipuolisen ohjelmatarjottimen kautta pääsee sukeltamaan hyvinkin syvälle eri teemoihin. Esitysten, työpajojen ja ekskursioiden innoittamat keskustelut täydentävät asiantuntijoiden ja luottamushenkilöiden työkalupakkia, jolla pyöräliikenteen edistämisen hyödyt katalysoivat sitä suosivia suunnitteluratkaisuja ja päätöksentekoa.
Omassa Velo-esityksessäni pyrin paikkaamaan edellä mainittua tietovajetta konkretisoimalla resurssiviisauden näkökulmaa erityisesti pyöräliikenteen infrastruktuurin ja olosuhteiden kehittämisen näkökulmasta. Teimme Vantaan kaupungille vuonna 2021 pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen, jossa kartoitimme erityyppisiin ympäristöihin toteutettujen ratkaisuiden elinkaaren aikana syntyvät hiilidioksidipäästöt. Lisäksi puntaroimme päästökartoituksen osatekijöiden välistä suhdetta, päästöjen takaisinmaksuaikaa ja suunnittelun vaikutusmahdollisuuksia päästökuormien keventämiseksi.
Kompensoiko vihreä siirtymä pyöräväylien rakentamisen ja ylläpidon päästöt? Saavuhan kuulolle, kestävästi tietenkin 😊
Kari Hillo
Ramboll Finland
projektipäällikkö