Tämä kirjoitus on osa VeloFinland 2023 -tapahtuman pääyhteistyökumppani Ramboll Finlandin kanssa toteutettua juttusarjaa, jossa asiantuntijat avaavat näkökulmia pyöräliikenteeseen ja liikennesuunnitteluun. Tutustu 22.-23.9. Joensuussa järjestettävän VeloFinlandin ohjelmaan täällä ja osta liput tapahtumaan tästä.

Kuvittele tulevaisuuden maailma, jossa elinympäristöt tarjoavat arjen palveluita sekä uusia elämyksiä lähellä kotiasi, tukevat hyvinvointiasi tuomalla vehreyttä, virikkeitä ja turvallisia reittejä, sekä mukautuvat muuttuvan maailman tarpeisiin olkoon se sitten ilmastonmuutokseen, kaupungistumiseen tai globaaleihin pandemioihin sopeutumista.

Vuonna 2020 liikenteen päästöt muodostivat noin 22 prosenttia Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä (toiseksi eniten energiateollisuuden jälkeen, Tilastokeskus). Päästöt ovat kuitenkin vain yksi haaste, joka liittyy alati muuttuvaan maailmaamme, missä useammat erilaiset haasteet luontokadosta resurssiniukkuuteen linkittyvät toisiinsa. Miten vastaamme laskevaan fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ja terveyden tasoon? Miten lisäämme elinvoimaisuutta sekä kaupunkien keskustoihin että maaseudulle? Miten otamme huomioon erilaiset ihmisryhmät sekä ekosysteemit? Ilmastotavoitteista puhumattakaan.

Miten pyöräily liittyy isoon kuvaan? Kaikilla tavoin. Kun haastevuori vain kasvaa ja monimutkaistuu, kannattaa tavoitteeksi ottaa kokonaisvaltaisemmin kestävä elämä, joka huomioi niin ihmisten kuin luonnon hyvinvoinnin. Suunnittelemalla viihtyisää rakennettua ympäristöä, joka tukee muun muassa arjen sujuvuutta ja kestävää liikkumista, erityisesti kävelyä ja pyöräilyä, aktivoimme myös ihmisiä liikkumaan eli lisäämme mahdollisuuksia hyvinvointiin ja kohtaamisiin. Lisäämme siis sosiaalista kestävyyttä yhteiskunnassa, jossa ikääntyvä väestö, yksinäisyys ja monimuotoisuus lisääntyvät. Kävely ja pyöräily ovat myös tasa-arvoa lisääviä liikkumismuotoja, sillä taustasta riippumatta ne ovat helposti kaikkien saavutettavissa.

Luonnon näkökulmasta kestävä liikkuminen tietenkin vähentää päästöjä, mutta panostamalla sujuviin kävely- ja pyöräreitteihin sekä suunnittelemalla vaikkapa autovapaita keskusta-alueita, voimme vapauttaa tilaa luonnolle ja tukea siten luonnon monimuotoisuutta mutta myös jälleen omaa hyvinvointiamme sekä elinympäristöjemme viihtyisyyttä. Kaupunkiluonto tulee myös olemaan tulevina vuosina tärkeässä roolissa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, kun kuumina kesäpäivinä haetaan viilennystä puistoista.

Pyöräilyn edistäminen ja siihen liittyvän infrastruktuurin tai toimintojen suunnittelu ei tapahdu irrallisena, vaan osana laajempaa kokonaisuutta. Systeeminen ajattelu, monialainen yhteiskehittäminen, käyttäjälähtöinen sekä paikallisiin olosuhteisiin sopeutuva suunnittelu luo elinvoimaisuutta, kasvattaa sopeutumiskykyä ja mahdollistaa positiivisia vaikutuksia sekä ekologisesta, sosiaalisesta kuin taloudellisesta näkökulmasta.

Katri Einola

Sustainability Lead – Resilient societies & liveability

Ramboll Finland