Tämä kirjoitus on osa VeloFinland 2023 -tapahtuman pääyhteistyökumppani Ramboll Finlandin kanssa toteutettua juttusarjaa, jossa asiantuntijat avaavat näkökulmia pyöräliikenteeseen ja liikennesuunnitteluun. Tutustu 22.-23.9. Joensuussa järjestettävän VeloFinlandin ohjelmaan täällä ja osta liput tapahtumaan tästä.
Kestävät kulkutavat etusijalle asettamalla voimme vähentää hiilidioksidipäästöjä, edistää ihmisten hyvinvointia sekä tehostaa ihmisten ja tavaroiden sujuvaa liikkumista. Pyöräliikenteen rooli kestävyyshyötyjen saavuttamisen ajurina on keskeinen etenkin kaupunkialueilla, joilla se tarjoaa päästöttömän, terveyshyötyjä tuovan, edullisen, nopean ja joustavan vaihtoehdon liikkumiseen.
Luotettavan pyöräliikennettä ja jalankulkua koskevan tiedon puute aiheuttaa kuitenkin merkittäviä haasteita demokraattisessa tietoon pohjautuvassa päätöksentekomallissa. Tietojen puuttumisen vuoksi on haastavaa asettaa tavoitteita ja päämääriä, suunnitella toimintalinjoja niiden saavuttamiseksi, seurata edistymistä ja tehdä investointipäätöksiä pyöräliikennettä tukevista toimenpiteistä. Tietojen puute hankaloittaa myös merkityksellisen vuoropuhelun käymistä eri sidosryhmien kanssa. Merkittävin haitta tietojen puutteesta on kuitenkin se, että aktiiviset kulkutavat jäävät näkymättömiin liikenteen ja liikkumisen ekosysteemissä. Karuimmillaan jalankulku ja pyöräliikenne tulevat tietoon vain silloin, kun kävelevät tai pyöräilevät ihmiset loukkaantuvat tai kuolevat liikenteessä.
Pyörällä liikkuminen on jalankulun kanssa spontaanimpaa, arvaamattomampaa ja luonnollisempaa kuin ennalta määritellyille linjoille jäsentyvä joukkoliikenteen käyttö tai liikkeiltään koneellisen jäsennelty autolla liikkuminen. Jalan ja pyörällä kulkevien käyttäytymistä on näin haastavampaa arvioida ennakkoon ja tietosuojalainsäädäntö rajoittaa monen mielestä onneksi GPS- ja jäljitystietojen käyttöä. Jalan ja pyörällä liikkuvien todellista liikkumista koskevien jäljitystietojen saatavuus on viranomaisten toivelistalla erittäin korkealla ja se on tunnistettu puutteeksi markkinoilla.
Tietoa pyöräliikenteestä ei kerätä huvin vuoksi. Pyöräliikenteen hyödyt ovat kyllä laajasti tiedossa julkishallinnon eri tasoilla, mutta hyötyjen määrällistäminen luotettavamman datan avulla avustaa päättäjiä mittamaan vaikutuksia ja asettamaan ne suuruusluokkaan. Näin tehtäisiin valistuneempia päätöksiä investoinneista ja resurssien jaosta. Ihmisten liikkumiskäyttäytymisen paremmalla ymmärtämisellä tunnistetaan käytetyimpiä reittejä ja yhteyspuutteita, mikä avustaa priorisoimaan investointeja paikkoihin, joissa niillä on suurin merkittävyys. Keräämällä dataa hankkeen toteuttamista ennen ja sen jälkeen (mm. jalankulun ja pyöräliikenteen määrät, liikenneruuhkat, ilmanlaatu, terveyshyödyt) tuetaan tulevien hankkeiden suunnittelua. Resurssiniukkuuden aikakaudella elinkaarivaikutusten arvioinnin ja hyötykustannuslaskelmien merkitykset kasvavat entisestään päätöksenteon työkalupakissa.
Entä jos omaa agendaa vastaan puhuvaa dataa ei haluta uskoa? Monet pyöräliikenteen suunnittelua ja sitä koskevaa päätöksentekoa seuraavat tunnistavat tämänkin haasteen. Oli kyse sitten terveyshyötyjen laskelmista tai pyöräliikenteen ennusteista, tietoon pohjautuva päätöksentekomalli murenee joskus kaikille ihmisille ominaiseen vahvistusharhaan (engl. confirmation bias). Harhaa voi esiintyä myös edistämisintoisemmilla. Datasta tulee tunnistaa datalähteelle ominaiset rajoitteet ja epävarmuustekijät.
Dataa vastustaviin mielipiteisiin voidaan kuitenkin vaikuttaa monin tavoin. Yksi keino on toteuttaa pilottiprojekteja, joissa kerätään tarkkaa paikallista dataa liikenne-, talous- ja hyvinvointivaikutuksista. Tällaiset projektit tarjoavat konkreettista näyttöä pyöräliikenteen edistämisestä omassa toimintaympäristössä. Näissä ja muissa suunnitteluhankkeissa on tärkeää osallistaa asukkaat, parempien jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteiden puolestapuhujat, terveydenhuollon ammattilaiset ja paikalliset yrittäjät, jotta heidän kokemuksensa eri vaikutuksista tulevat kuulluiksi. Yhteistyötä kannattaa tehdä edunvalvontaryhmien, akateemisten laitosten, terveysjärjestöjen ja ympäristövirastojen kanssa, jotta saadaan kehitettyä ja esitettyä kattavia näkökulmia pyöräliikenteen investoinneista. Heidän asiantuntemuksensa ja tietonsa vahvistavat pyöräliikenteen infrastruktuurin rakentamisen perusteluja. Laaja-alaisen tukiliiton luominen uskottavan datan avulla voi lisätä mahdollisuuksia vakuuttaa vastahakoisemmat päättäjät pyöräliikenteen investointien arvosta.
Rambollin teettämässä kansainvälisessä selvityksessä pyöräliikenteen tietojen standardien puutteen vuoksi suunnittelijoiden suurimmiksi haasteiksi on tunnistettu tietojen huono laatu, tarkkuus ja vertailukelpoisuus. Yhteisten standardien luominen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla perusdatan keräämiseksi on tärkeä askel kohti parempia kävely- ja pyöräily-ympäristöjä. Suomessa on tapana kopioida toisilta kaupungeilta suomalaisiin olosuhteisiin sopiviksi tunnistettuja tietolähteitä, mikä luo hyvän pohjan kaupunkienväliseen yhteistyöhön. Esimerkiksi Tampereen pitkään käyttämä jalankulun ja pyöräliikenteen laskentajärjestelmä on levinnyt jo moniin kaupunkeihin.
Osallistumalla Joensuussa 22.-23.9 järjestettävään viimeisimpiä oivalluksia ja innovaatioita esittelevään pyöräliikenteen seminaariin VeloFinlandiin pidät yllä omaa tietotasoasi kestävämpien rakenteiden luomiseksi!
Valtteri Karttunen
projektipäällikkö, Kestävä liikkuminen
Ramboll Finland Oy