Maailman polkupyöräpäivää vietetään 3. kesäkuuta – Pyöräliitto kannustaa hallitusta valmistautumaan EU:n pyöräliikenteen rahoitushakuihin

Euroopan parlamentti hyväksyi alkuvuodesta päätöslauselman, jossa Euroopan komissiota kehotetaan kehittämään Euroopan laajuinen pyöräilystrategia. Strategian tavoitteena on pyöräiltyjen kilometrien määrän kaksinkertaistamisen Euroopassa vuoteen 2030 mennessä.

Kunnianhimoinen tavoite tarkoittaa todennäköisesti sitä, että EU:lta voi jatkossa hakea rahoitusta pyöräliikenteen investoinneille. Pyöräliitto kannustaakin hallitusneuvottelijoita huomioimaan asian käynnistämällä pyöräliikenteen edistämisohjelman päivityksen ja varaamalla pyöräliikenteen investointiohjelmalle riittävän kansallisen rahoituksen.

EU:n tavoitteeksi pyöräiltyjen kilometrien määrän kaksinkertaistaminen?
Euroopan parlamentti hyväksyi helmikuussa 2023 uraauurtavan päätöslauselman, jossa se kehotti Euroopan komissiota luomaan EU:lle pyöräilystrategian. Päätöslauselman kunnianhimoinen tavoite on kaksinkertaistaa pyörällä ajettavien kilometrien määrä Euroopassa vuoteen 2030 mennessä. Euroopan parlamentti sitoutuu siis vahvasti terveellisempien elämäntapojen edistämiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

”Euroopan parlamentin päätöslauselma on merkittävä askel pyöräliikenteelle. Se osoittaa myös hyvin miten tärkeää pyöräliikenne on koko Euroopalle”, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen kiteyttää.

Euroopan parlamentin päätöslauselmassa pyöräily tunnustetaan paitsi keskeiseksi liikennemuodoksi, niin myös tärkeäksi voimavaraksi pitkän aikavälin ympäristötavoitteiden ja kestävän tuotannon tavoitteiden saavuttamiseksi. Parlamentti ja EU:n jäsenmaat ovat yhdessä ehdottaneet vuotta 2024 Euroopan pyöräilyn teemavuodeksi, mikä tarjoaisi komissiolle sopivan hetken käynnistää EU:n pyöräilystrategian ja osoittaa rahoitusta pyöräliikenteen edistämiseksi kaikkialla Euroopassa.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans ilmoitti keväällä rohkeista suunnitelmista: jo tänä kesänä ollaan tekemässä Euroopan pyöräilyjulistus yhdessä komission, Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden eli Eurooppa-neuvoston kesken. Toimielinten yhteisjulistus edustaisi EU:ssa korkeinta mahdollista poliittista sitoutumista.

“EU:n tavoitteet ja toimenpiteet voivat tarkoittaa jopa 20 miljardin euron rahoitusta pyöräliikenteelle. Suomen pitää olla valmiina rahoituksen hakemiseen kun mahdollisuus siihen aukeaa”, Koistinen sanoo.

“Suomen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma vanhenee tänä vuonna eikä edellinen hallitus saanut sitä uudistettua vaikka lähes kaikki sidosryhmät sitä toivoivat. On kuitenkin mahdollista, että EU velvoittaa rahoituksen myöntämiseksi ajantasaista pyöräliikenteen strategiaa. Suomen kannattaakin tehdä nyt uusi pyöräliikenteen strategia ja myös varata rahoitus sen toimenpiteiden toteutukseen”.

“On selvää, että jos EU-rahoitusta halutaan saada, niin Suomen on oltava valmis investoimaan myös itse pyöräliikenteeseen. Muutoin huonoimmassa tapauksessa käy niin, että EU-rahoitus menee Suomelta sivu suun ja hyödyn keräävät muut maat”, Koistinen toteaa.

Viime aikoina Suomessa on keskusteltu paljon liikkumattomuudesta. Toukokuun lopulla julkaistiin Valtion liikuntaneuvoston arviointi liikenne- ja viestintäministeriön roolista liikunnan edistämisessä. Siitä käy selville miten tärkeää arkiliikkuminen on: “Liikkumisen määrä on vähentynyt erityisesti siksi, että arjessa liikutaan yhä vähemmän. Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen on myös kustannustehokas keino parantaa väestön terveyttä ja toimintakykyä”.

“Jalankulun ja pyöräliikenteen suosion ratkaisee infran laatu. Ihmiset valitsevat sujuvimman, mukavimman ja nopeimman liikennemuodon. Se on nyt usein kaupungissakin autoilu, koska siihen on panostettu vuosikymmeniä valtavia summia rahaa. Jos kansanterveyden ongelmia halutaan ratkoa, pitää investoida pyöräliikenteeseen. Tämä olisi järkevää myös siksi, että siihen voi olla mahdollista saada EU-rahoitusta”, Koistinen päättää.