Kestävän liikenteen tavoitteita ei olla saavuttamassa

Tuore henkilöliikennetutkimus osoittaa, että valtakunnallisia kestävän liikenteen tavoitteita ei olla saavuttamassa. Tämä uhkaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Traficomin tekemän henkilöliikennetutkimuksen mukaan vuonna 2021 kaikista matkoista 62 % tehtiin henkilöautolla joko kuljettajana tai matkustajana. Toiseksi yleisin kulkutapa oli jalankulku, jolla tehtiin 23 % matkoista. Pyöräliikenteen osuus matkoista oli 7 % ja joukkoliikenteen 6 %.

Valtioneuvoston hyväksymänä tavoitteena on lisätä pyörällä ja jalan tehtyjä matkoja kolmanneksella vuodesta 2016 vuoteen 2030 mennessä. Matkamäärät eivät ole vuodesta 2016 vuoteen 2021 kehittyneet oikeaan suuntaan: jalankulkumatkojen määrä on laskenut 12 % ja pyöräliikennematkojen määrä 22 %.

“Vaikka kyseessä on korona-aikaan tehty tutkimus, niin tulokset ovat erittäin huolestuttavia. Valtion on tartuttava toimeen ja ryhdyttävä määrätietoisesti investoimaan jalankulkuun ja pyöräliikenteeseen. Vuonna 2024 valtion pitäisi investoida vähintään 100 miljoonaa euroa vuodessa aktiivisiin kulkumuotoihin, jotta kasvu-uralle päästäisiin”, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen vaatii.

Pyöräliikenteen ja jalankulun suosioon vaikuttaa myös joukkoliikenteen palvelutaso, sillä merkittävä osa pyörällä ja jalan tehtävistä matkoista jatkuu raiteilla tai bussilla. Toimivat matkaketjut ovat vähäpäästöinen vaihtoehto pidemmillekin automatkoille.

“Hollannissa on 2000-luvulla onnistuttu tuplaamaan junamatkustajien määrä. Kasvusta 85 % on tullut pyörällä asemalle saapuvista matkustajista.”

“Pyörä- ja raideliikenteen matkaketjujen kehittämisessä on Suomessakin valtava potentiaali. Yli puolet suomalaisista asuu alle 5 kilometrin päässä rautatieasemasta. Ongelmana on vain se, ettei junia mene riittävän usein eikä asemilla ole riittävän laadukasta pyöräpysäköintiä”, Koistinen kertoo.

“Ratkaisut ovat pitkälti valtion ja kuntien käsissä: vahvistetaan paikallisten joukkoliikenneviranomaisten mahdollisuuksia kilpailuttaa alueellista junaliikennettä ja investoidaan laadukkaaseen pyöräpysäköintiin asemilla sekä kehitetään kaupunkipyöräpalveluita”.

“Arkiliikunta on ylivoimaisesti tehokkain keino lisätä koko väestön fyysistä aktiivisuutta ja samalla parantaa henkistä hyvinvointia. Jos sote-kustannuksia halutaan alas, pitää luoda kaupunkeja ja taajamia, joissa pyörämatka on suorempi, nopeampi ja houkuttelevampi kuin automatka.”

Eri liikennemuotojen yhteiskunnallisia kustannuksia ja tuottoja EU:ssa kartoittaneen tutkimuksen mukaan pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euroa kilometriltä ja kävely 0,37 euroa. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset pyöräilevät 1271 ja kävelevät 1955 miljoonaa kilometriä vuodessa. Tutkimuksen keskiarvoilla Suomessa pyöräilystä syntyy 228 miljoonan euron ja kävelystä 723 miljoonan euron hyödyt joka vuosi. Merkittävimmät taloudelliset hyödyt tulevat terveysvaikutuksista.

“Aktiivisista kulkumuodoista syntyy joka vuosi noin miljardin euron hyödyt yhteiskunnalle. Investoinnit hyötyihin nähden ovat marginaalisia: esimerkiksi tänä vuonna valtio investoi aktiivisiin kulkumuotoihin tai tukee kuntien hankkeita yhteensä noin 20 miljoonalla eurolla. Suuruusluokka on sama kuin maakuntien lentoihin käytettävässä tuessa. Kuitenkin lähes kaikki suomalaiset käyttävät jalankulun ja pyöräliikenteen väyliä ja tuettuja lentoja vain hyvin harvat”, Koistinen kummastelee.

Yksityisautoilusta arvioidaan EU:ssa syntyvän yhteiskunnalle 0,11 euron kustannus jokaista ajettua kilometriä kohden. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset ajavat autoilla 41270 miljoonaa kilometriä vuodessa. Tämä tarkoittaa noin 4,5 miljardin kustannuksia yhteiskunnalle. Suurin osa kustannuksista liittyy teiden rakentamiseen, maankäyttöön ja ilmastopäästöihin.

“Suomessa tarvitaan liikennejärjestelmän kokonaisvaltainen uudistus. Ja se tarvitaan nyt. Meillä ei ole enää aikaa odottaa, sillä ilmastopäästöt on saatava alas ja kansanterveys ylös. Seuraavan eduskunnan pitää painottaa liikennepolitiikassa paljon enemmän todennettuja hyötyjä ja haittoja ja luoda ihmisille paremmat mahdollisuudet valita muukin kulkutapa kuin yksityisauto”, Koistinen korostaa.

• Pyöräliikenteen valtakunnallinen rahoitustaso nostetaan keskipitkällä aikavälillä 20 prosenttiin liikennebudjetista
• Pyöräliikenteen edistämiseen ja tutkimukseen varataan 4 miljoonan erillisrahoitus
• Luodaan tuki taloyhtiöiden pyöräpysäköinnin laadun parantamiseksi
• Taajamien yleisnopeusrajoitus lasketaan 30 km/h:ssa
• Autolla pysähtyminen jalkakäytävillä ja pyöräteillä kielletään
• Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta uudistetaan pyöräliikennettä tukevaksi