Pyörämarkkina painumassa vuosituhannen pohjalle

Suomen pyörämarkkina supistuu jyrkästi. Vielä pari vuotta sitten Suomessa myytiin ennätysmäärä polkupyöriä ja sähköpyöriä, mutta tänä vuonna markkinalle tulee ennusteen mukaan vähemmän pyöriä kuin kertaakaan vuoden 2000 jälkeen. Pyöräliiton kokoaman tulli- ja tilastokeskusdatan mukaan pudotus ei ole sattumaa, vaan seurausta siitä, että markkinaa ensin voimakkaasti kasvattanut työsuhdepyörien verovapaus päättyi vuoden vaihteeseen* ja vaikutukset realisoituvat markkinaan. Vertasimme Suomen kehitystä EU:n keskiarvoon. Muualla Euroopassa markkina on hakenut tasapainoa pandemian jäljiltä maltillisesti, mutta Suomi nousi selvästi muuta Eurooppaa korkeammalle — ja putoaa nyt syvemmälle.

Suomen pyörämarkkinan koko –  tuonti ja kotimainen valmistus yhteenlaskettuna –  painuu ennusteen mukaan noin 182 000 kappaleeseen vuonna 2026. Tämä on vähemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella — −21 % vuosituhannen aiempaan pohjaan (2002), −34 % vuodesta 2025, −60 % vuoden 2022 huipusta, jolloin tuonti ja valmistus oli yhteensä 452 000 pyörää. On kuitenkin hyvä huomioida, että luku mittaa erityisesti kauppaportaan tilauksia, ei loppukysyntää. 2026 pohjaa syventää myös mahdollinen varastojen purku.

Markkinan tukkuarvo seuraa samaa käyrää: ennuste on 95 miljoonaa euroa, 61 % vähemmän kuin huippuvuoden 245 miljoonaa ja 40 % viime vuodesta. Luku kuvaa tuonnin ja kotimaisen tuotannon arvoa, ei vähittäismyynnin loppuhintoja, jotka ovat tätä huomattavasti korkeampia. Vientiä (keskimäärin 5 %) ei ole vähennetty, joten luku yliarvioi kotimarkkinaa hieman.

Suomen tuonti ja valmistus yhteensä
Tuhatta kpl, 2017-2026

Suomen tuonnin ja valmistuksen arvo
Miljoonaa euroa, 2017-2026

Kaikkein kovinta pudotus on sähköpyörissä. Tuloverovapaa työsuhdepyöräetu vauhditti erityisesti arvokkaampien sähköavusteisten polkupyörien hankintaa. Niiden tuonnin arvo on laskenut 71 prosenttia vuoden 2023 huipusta ja 50 prosenttia pelkästään viime vuodesta.

Suomen pyörätuonnin arvo
Miljoonaa euroa, 2019-2026

Suomen pyörätuonti
Tuhatta kpl, 2019-2026

Koronapandemia kasvatti pyöräilyn suosiota vuosina 2020–2021, kun ulkoilun ja työmatkapyöräilyn kysyntä kasvoi äkillisesti. Varsinaisen kysyntäpiikin sytytti kuitenkin vuoden 2021 alussa voimaan tullut työsuhdepyörän verovapaus, joka mahdollisti työsuhdepyöräedun 1 200 euroa vuodessa tuloverovapaasti.

Vaikutus näkyy datassa selvästi: sähköpyörien osuus kaikesta pyörätuonnista lähes kymmenkertaistui, kolmesta prosentista vuonna 2017 peräti 27 prosenttiin vuonna 2024. Huippuvuoden 2022 tuontiluku kertoo myös osansa toimitusketjuista — vuoden 2021 saatavuusongelmien jälkeen alalla varauduttiin poikkeuksellisen suurilla tilauksilla, mikä kasvatti varastoja kysyntää nopeammin.

Vuonna 2023 sähköpyörien tuonnin markkina-arvo ylitti tavallisten polkupyörien arvon ensimmäistä kertaa vaikka kappalemäärät ovat matalampia.

Sähköpyörien osuus Suomessa
Osuus tuonnista, 2017-2026

Hallitus ilmoitti huhtikuun 2025 kehysriihessä, että työsuhdepyörän verovapaus poistuu vuoden 2026 alusta uusilta, huhtikuun 23. päivän jälkeen tehdyiltä sopimuksilta. Ennen määräaikaa tehdyt sopimukset säilyttävät edun sopimuskauden loppuun asti.

Päätöksen vaikutus näkyi välittömästi. Työsuhdepyörien kysyntä kääntyi jyrkkään laskuun ja sitä myötä erityisesti arvokkaampien pyörien kysyntä sakkasi. Huhtikuussa 2026 pyörätuonti oli jo 49 prosenttia pienempää kuin vuotta aiemmin. Tilanne realisoituu lopullisesti vuodelle 2026 ja notkahdus jatkuu erityisesti sähköpyörissä, joiden osuus tuonnista on kääntynyt laskuun kahtena vuotena peräkkäin.

Muutos ei ole vain tilastoa. Kotimainen valmistus on pudonnut vuoden 2021 huipusta noin puoleen: 28 000 pyörästä 14 000 pyörään vuonna 2025 ja tulee todennäköisesti laskemaan edelleen.

Suomen suurin polkupyörävalmistaja Helkama Velox on pysäyttänyt tuotantonsa Hangon tehtaalla ja lomauttanut noin 30 työntekijää ylitarjonnan ja kysyntäsokin vuoksi. Yhtiön tulos oli viime vuonna yli 2,8 miljoonaa euroa pakkasella, ja vuonna 2024 tappiota kertyi lähes 1,4 miljoonaa euroa.

Yli satavuotias Tunturi hakeutui konkurssiin elokuussa 2026 pitkän tappioputken jälkeen. Tunturin kohdalla syyt ovat osin kotimarkkinaa laajemmat: brändi on ollut hollantilaisen Accell Groupin omistuksessa vuodesta 2003, ja konsernin ajautuminen maksukyvyttömäksi vei mukanaan useita merkkejä eri maissa. Suomen kysyntäsokki heikensi kuitenkin toimintaedellytyksiä myös täällä.

Yle Uutiset 05.08.2026: Ikoninen polkupyörä­yhtiö Tunturi hakeutuu konkurssiin

Yle Uutiset 12.08.2026: Legendaarinen Helkama rämpii miljoonatappioissa – toimitusjohtaja: ”Me olemme täällä jäädäksemme”

Kotimainen valmistus
Tuhatta kpl, 2017-2025

Koko Euroopan pyörämarkkina hakee yhä tasapainoa pandemia-ajan poikkeuksellisen kasvun jäljiltä: ensin syntyi ylituotantoa ja varastojen kasvua, sitten Ukrainan sodan kiihdyttämä korkojen nousu ja heikentynyt kuluttajien luottamus iskivät erityisesti kalliimpiin hankintoihin, kuten sähköpyöriin. EU:n myynti on kuitenkin alkanut tasaantua usean laskuvuoden jälkeen.

EU:n pyörämarkkinat
Miljoonaa kpl, EU27 + UK, 2017-2025

EU:n pyörämarkkinan arvo
Miljoonaa euroa, EU27 + UK, 2017-2025

Suomen heilahtelu on ollut EU:ta huomattavasti rajumpaa. Kun Suomen volyymi nousi vuoden 2019 tasoon suhteutettuna huipussaan 60 prosenttia yli lähtötason, EU:n vastaava luku jäi noin 12 prosenttiin. Ja kun Suomi painuu tänä vuonna reilusti lähtötasoa alemmas, EU pysyttelee selvästi lähempänä sitä. Markkinan arvossa ero on vielä jyrkempi. Suomen markkina-arvo lähes kolminkertaistui vuoden 2019 tasosta huippuvuonna 2022, kun EU:ssa nousu jäi 61 prosenttiin. Verovapauden tuoma voimakas kannustin loi Suomeen poikkeuksellisen jyrkän nousun ja yhtä jyrkän laskun.

Vertailussa on hyvä huomata, ettei se ole täysin yhteismitallinen: Suomen luvut kuvaavat tuontia ja kotimaista valmistusta ja vuoden 2026 osalta ennustetta, kun EU-luvut kuvaavat myyntiä ja ulottuvat vuoteen 2025.

Suomi vs. EU – Myynti indeksoituna
2019 = 100, kappalemäärä, 2017-2026

Suomi vs. EU – Myynti indeksoituna
2019 = 100, miljoonaa euroa, 2017-2026

Työsuhdepyöräbuumi aiheutti markkinoilla saturaatiota erityisesti sähköpyörien hankinnassa ja ottaa aikaa ennen kuin markkina löytää uuden tasapainon. Sähköpyörät ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen ja Suomi nousi vauhdilla suhteellisissa osuuksissa EU-alueen keskiarvoon.

Sähköpyörien osuus markkinoista

• Tuonti ja valmistus 182 000 pyörää: alin määrä tällä vuosituhannella, −34 % vuodesta 2025, −60 % vuoden 2022 huipusta
• 95 miljoonan euron markkina-arvo (tuonti ja valmistus): −61 % vuoden 2022 huipusta
• Sähköpyörien tuonnin arvo −71 % vuoden 2023 huipusta, −50 % viime vuodesta
• Huhtikuun 2026 pyörätuonti −49 % edellisvuodesta
  

Suomen tullidata (Uljas-tietokanta, CN 8712 ja CN 8711 60 10)
Tilastokeskus, StatFin-tietokanta, Teollisuustuotanto
European Cycling Industries: Bicycle Industry & Market Profile 2026

Vuoden 2026 ennuste perustuu tammi–toukokuun tuonnin muutokseen vuoden 2025 vastaavaan jaksoon verrattuna.

*Verovapaus säilyy ennen 24.4.2025 sovituissa polkupyöräeduissa sopimuskauden loppuun, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan edun käyttöönotosta.

Pyöräliiton Dynamo-verkosto kokoaa pyöräalan yritykset jakamaan tietoa, seuraamaan markkinaa ja vaikuttamaan yhdessä alan toimintaedellytyksiin. Markkinakatsaukset julkaistaan jatkossa puolivuosittain ja verkoston jäsenet saavat ne ensimmäisenä. Lisäksi verkosto tarjoaa paljon muuta mielenkiintoista tietoa pyöräalan kehityksestä.

Dynamo-verkosto