Tiedote, julkaistu 23.3.2023
Pyöräliiton puolueille osoittamassa kyselyssä selvisi, että useimmat nykyiset eduskuntapuolueet kannattavat valtion investointeja pyöräliikenteeseen ja jalankulkuun.
Pyöräliiton kyselyssä parhaan arvosanan sai vasemmistoliitto, ja heti kannoilla oli vihreät. Pyöräily edistyisi kohtalaisesti kokoomuksen, SDP:n, RKP:n ja kristillisdemokraattien linjauksilla ja vähän heikommin keskustan politiikalla. Liberaalipuolue ei käyttäisi valtion rahaa ollenkaan pyöräliikenteen ja jalankulun edistämiseen. Kysely lähetettiin kaikille puolueille. Suurista puolueista Perussuomalaiset jätti vastaamatta kyselyyn. Kyselyn vastaukset löytyvät tarkemmin eriteltyinä täältä.
”On ilahduttavaa, että valtaosa puolueista näkee pyöräilyinvestoinnit tärkeinä. Monen puolueen ehdottama nykyinen noin 25-50 miljoonan euron investointitaso ei tosin riitä. Valtakunnallinen tavoite on lisätä pyörällä ja jalan tehtäviä matkoja kolmanneksella vuosien 2017-2030 välillä. Tähän eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet. Tammikuussa julkaistu henkilöliikennetutkimus kertoo, että tavoitetta ei olla saavuttamassa”, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.
“Vasemmistoliiton 100 miljoonan ja Vihreiden 80-100 miljoonan vuosittaisella investointitasolla pyöräliikenteen ja jalankulun määrät saataisiin kasvuun. Asiaan vaikuttavat myös kaupunkiseutujen muut liikenneinvestoinnit. Jos valtio haluaa parantaa kansanterveyttä ja saavuttaa ilmastotavoitteensa, tulisi suuret investoinnit autoiluun kaupunkiseuduilla lopettaa ja kohdentaa rahoitus kestäviin liikennemuotoihin.”
Vasemmistoliitolta ymmärrystä liikenneturvallisuudelle
Kysely painottui Pyöräliiton hallitusohjelmatavoitteisiin ja siinä kysyttiin pyöräliikenteen, jalankulun ja pyörämatkailun rahoittamisesta valtion budjetista, sähköpyörien pysäköinnin tukemisesta, kunnossapitolain uudistamisesta, taajamien yleisnopeusrajoituksen laskemisesta ja autojen pysäyttämisen kieltämisestä jalkakäytävillä ja pyöräteillä.
“Olemme pettyneitä, että puolueissa ei tunnuta ymmärtävän taajamien yleisrajoituksen laskemisen merkitystä liikenneturvallisuudelle ja -melulle sekä tiestön kulumiselle. Ainoastaan vasemmistoliitto kannatti Pyöräliiton ehdotusta laskea taajamien yleisnopeusrajoitus 30 km/h:iin. Nykyinen yleisrajoitus 50 km/h on erikoinen, koska se ei todellisuudessa ole yleinen. Vain 15 prosenttia katuverkosta on enää tämän rajoituksen piirissä”, Koistinen huomauttaa.
Pyöräpysäköinnin tukemiselle kohtalaista kannatusta
Valtio on tukenut sähköautojen latausinfran rakentamista, ja Pyöräliitto on ehdottanut, että vastaavasti sähköpyörien latausjärjestelmiä ja pyörien pysäköinnin turvallisuuden parantamista tuettaisiin taloyhtiöissä, oppilaitoksissa ja työpaikoilla.
Vihreät, vasemmistoliitto, SDP ja kristillisdemokraatit olivat valmiita käynnistämään sähköpyörien pysäköinnin tuen. Kokoomus, keskusta ja RKP olivat valmiit selvittämään asiaa. Liberaalipuolueen mukaan valtion ei tule tukea pyöräpysäköintiä.
”Pyörävarkaus on yleisin rikos, jonka uhriksi suomalainen joutuu. Erityisesti sähköpyörien hankintaa arastellaan, koska pelätään niiden varastamista ja ollaan huolissaan mahdollisuuksista ladata niiden akkuja turvallisesti. Pyöräpysäköinnin kehittäminen on taloyhtiöissä usein hankalaa, mutta pieni valtion tuki saisi asiat liikkeelle taloyhtiöissä, työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Samalla kasvatettaisiin alan yritystoimintaa ja saataisiin veroeuroja”, Koistinen sanoo.
Pyöräilyn edistämisen hyödyt kannattaisi ulosmitata
Pyöräily on Suomen toiseksi suosituin liikuntamuoto jalankulun jälkeen. Arkiliikkumisen merkitys kansanterveydelle onkin suurempi kuin minkään urheilulajin. Suurimmat hyödyt pyöräilyn investoinneista tulevat kansanterveyden paranemisesta, mutta myös ilmastovaikutukset, ajansäästö erityisesti tiheään rakennetuilla alueilla sekä onnettomuuksien ja melun väheneminen parantavat monen arkea merkittävästi.
”Päättäjien on hyvä muistaa, että pyöräilyyn ja jalankulkuun investoidut eurot tuovat sellaisia hyötyjä, joita ei muilla liikennemuodoilla saavuteta. Pyöräilyyn ja jalankulkuun panostaminen ratkaisee yhtä aikaa liikkumattomuuden ongelmia ja auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Onko yhteiskunnalla varaa jättää nämä hyödyt ulosmittaamatta?”, kysyy Koistinen.
Lisätietoja:
Matti Koistinen, toiminnanjohtaja,
p. 044 279 5588
matti.koistinen(a)pyoraliitto.fi