Pyöräliitto selvitti eduskuntavaalien 2023 alla puolueiden näkemyksiä liikennepolitiikasta. Pyöräliikenteeseen ja -matkailuun painottunut kysely lähetettiin vakiintuneille puolueille ja eduskuntavaaleissa 2023 ehdokkaita asettaville valitsijayhdistyksille. Kahdeksan puoluetta vastasi kyselyyn. Suurista puolueista Perussuomalaiset jätti vastaamatta.
Kysymykset perustuivat Pyöräliiton hallitusohjelmatavoitteisiin, ja niissä kysyttiin puolueiden mielipiteitä pyöräliikenteen, jalankulun ja pyörämatkailun rahoittamisesta valtion budjetista, sähköpyörien pysäköinnin tukemisesta, kunnossapitolain uudistamisesta, taajamien yleisnopeusrajoituksen laskemisesta sekä autojen pysäyttämisen kieltämisestä jalkakäytävillä ja pyöräteillä.
Jokaisessa kysymyksessä vastausvaihtoehdot pisteytettiin siten, että pyöräilyn kannalta paras vaihtoehto tuotti suurimman pistemäärän ja päinvastoin.
1. Kuinka monta euroa pyöräliikenteen ja jalankulun valtion rahoituksen tulisi olla vuosina 2024-2026?
Valtioneuvoston hyväksymänä tavoitteena on lisätä pyörällä ja jalan tehtyjä matkoja kolmanneksella vuodesta 2016 vuoteen 2030 mennessä. Matkamäärät eivä kuitenkaan ole kehittyneet viime vuosina oikeaan suuntaan, eikä kestävän liikenteen tavoitteita olla saavuttamassa: Vuodesta 2016 vuoteen 2021 jalankulkumatkojen määrä on laskenut 12 % ja pyöräliikennematkojen määrä 22 %. Tavoitteiden saavuttaminen olisi tärkeää niin Suomen ilmastopäästöjen kuin kansanterveydenkin näkökulmasta.
Pyöräliitto tavoittelee pyöräliikenteen valtakunnallisen rahoitustason nostamista 20%:iin liikennebudjetista. Vuonna 2022 valtio budjetoi 2 082 miljoonaa euroa väyläverkkoihin, mistä vain 1,2% osoitettiin jalankululle, pyöräliikenteelle sekä liikkumisen ohjaukseen. Jotta pyöräily ja jalankulku saataisiin tavoitellulle kasvu-uralle, pitäisi valtion vuonna 2024 investoida vähintään 100 miljoonaa euroa vuodessa aktiivisiin kulkumuotoihin.
Pyöräliiton kyselyssä kunnianhimoisimmat tavoitteet pyöräliikenteen ja jalankulun edistämiseksi löytyivät vasemmistoliitolta ja vihreiltä. Vasemmistoliitto olisi valmis satsaamaan jalankulkuun ja pyöräilyyn niiden kasvun turvaamiseksi vaadittavat 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja vihreät 80-100 miljoonaa euroa. Sekä vihreiden että vasemmistoliiton lähtökohtana oli YK:n suositus käyttää pyöräilyyn ja kävelyyn 20 prosenttia kaikista liikenneinvestoinneista sekä valtion että kuntien tasolla.
SDP viittaa vastauksessaan Liikenne 12 -suunnitelman tasoon, mikä asettuu 30 miljoonaan euroon, mutta tulisi voimaan vasta 2025. Kokoomukselta pyöräily ja jalankulku saisivat 25-40 miljoonaa euroa. Kristillisdemokraatit olisivat valmiita 30 miljoonan euron satsaukseen.
Keskusta olisi valmis varaamaan pyöräliikenteeseen ja jalankulkuun 1-2 prosenttia väyläverkon nettomenoista. Se tarkoittaisi viime vuosien tasoon suhteutettuna noin 30 miljoonan euron vuositasoa. Keskusta myös huomauttaa, ettei kevyen liikenteen väylien investointeja saisi rajoittaa koskemaan vain kaupunkeja ja taajama-alueita.
Liberaalipuolue ei käyttäisi valtion varoja pyöräilyyn ja jalankulkuun ollenkaan.
2. Tulisiko valtion rahoittaa jatkossa pyöräliikenteen ja jalankulun tutkimusta ja edistämistä sekä pyörämatkailua?
Valtio ei tällä hetkellä rahoita pyöräliikenteen ja jalankulun tutkimusta ja edistämistä. Pyöräliiton tavoitteena on, että rahoitus sisältyisi jatkossa valtion budjettiin. Neljän miljoonan euron suuruisella rahoituksella pystyttäisiin tutkimaan pyöräilyä koskevaa tutkimusta, järjestötoimintaa, pyörämatkailua sekä kuntien pyöräilykoordinaattoreiden palkkausta.
Suurin osa puolueista oli valmiina tukemaan pyöräliikenteen edistämistä ja tutkimusta sekä pyörämatkailua, vaikkakin tarkoitukseen varattavissa määrärahoissa oli suurta vaihtelua. Vahvimmin tutkimusta ja edistämistä rahoittaisi vasemmistoliitto, joka panostaisi kohteeseen 4-8 miljoonalla eurolla vuodessa. Vihreät olisi valmiita 1-4 miljoonan euroon vuodessa.
Keskusta, RKP ja SDP käyttäisivät pyöräliikenteen ja -matkailun tutkimukseen ja edistämiseen alle miljoona euroa vuodessa. Myös kokoomus varaisi alle miljoona euroa vuodessa, mutta pitäisi avoinna mahdollisuuden potin kasvattamiseen, jos tulokset puhuvat lisärahoituksen puolesta. SDP nostaa esiin erityisesti Suomeen suuntautuvassa pyörämatkailussa piilevän potentiaalin.
Liberaalipuolueen mielestä valtion rahaa ei tulisi käyttää pyöräliikenteen edistämiseen ja tutkimukseen eikä pyörämatkailun rahoitukseen. “Yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat vapaita valitsemaan tutkimuskohteensa, joihin pyörä- ja jalankulku jo nykyisellään kuuluvat”, puolue perustelee.
Kristillisdemokraatit eivät tarkenna vastaustaan rahamääränä, vaan puolue näkee pyöräliikenteen edistämisen ja tutkimuksen olevan osa kevyen liikenteen valtiontuen kokonaisuutta.
3. Tulisiko valtion tukea taloyhtiöiden, oppilaitosten ja työpaikkojen sähköpyörien pysäköintiä samaan tapaan kuin sähköautojen latauspisteiden rakentamista on tuettu?
Sähköpyörien osuus kaikista myydyistä polkupyöristä on kasvanut nopeasti viime vuosina, ja Pyöräliiton ennusteen mukaan osuus voi lähivuosina kasvaa jopa puoleen uusista pyöristä. Valitettavasti sähköpyörien pysäköinti- ja säilytysolosuhteet taloyhtiöissä, työpaikoilla ja oppilaitoksissa eivät ole pysyneet kehityksen tahdissa. Pyöräpysäköinnin puutteista onkin tullut hidaste pyöräliikenteen sähköistymiselle.
Taloyhtiöiden pyörävarastojen lukitusta, pyörätelineitä ja latausmahdollisuuksia tulisi kehittää, mutta asian edistäminen taloyhtiöissä voi olla hankalaa ja hidasta. Valtio voisi merkittävästi edistää asiaa myöntämällä ARA:n kautta avustusta sähköpyörien pysäköinnin kehittämiselle. Tämä ei välttämättä edes vaatisi lisärahoitusta, jos sähköautojen latauspistetukea laajennettaisiin sähköpyörien lataus- ja pysäköintiratkaisujen parantamiseen.
Vihreiden mielestä valtio voisi tukea sähköpyörien pysäköintiä kannustaen siirtymää autoilusta pyöräilyyn. “Pyöräpysäköinnin laatu on merkittävä este sähköpyöräilyn kasvulle. Sähköpyörät ovat perinteisiä pyöriä alttiimpia varkauksille, ja mm. palo- ja sähköturvallisuuteen pitää kiinnittää enemmän huomiota”, puolue perustelee.
Myös vasemmistoliiton mielestä valtio voisi tukea sähköpyörien pysäköintiä kannustaen siirtymää pyöräilyyn.
Kristillisdemokraatit on valmis tarjoamaan valtion tukea sähköpyörien pysäköintiin, joskin puolue korostaa myös sähköautoilun edistämisen tärkeyttä, sillä pyöräily “on jo ilman sähköä ympäristöystävällistä”. SDP:n mielestä valtio voisi tukea sähköpyörien lataus- ja säilytysolosuhteita, mutta vähemmällä rahallisella panostuksella kuin sähköautojen latausinfraa on tuettu.
RKP:n mielestä valtio voi ehkä tutkia ja selvittää asiaa, mutta sähköpyörien pysäköinnin tukemiseen ei pitäisi käyttää merkittävästi rahaa. Samaa mieltä ovat keskusta, joka korostaa rajallisten taloudellisten voimavarojen tarkkaa kohdistamista, sekä kokoomus, jonka mukaan sekä autojen että pyörien pysäköinnin kehittäminen kuuluu ensisijaisesti kiinteistön omistajan ja/tai käyttäjän vastuulle.
Valtion rahankäyttöä kyselyssä johdonmukaisesti vastustaneet liberaalit jättäisivät myös sähköpyörien pysäköinnin valtion tuen ulkopuolelle.
4. Mikä on sopiva taajamien yleisnopeusrajoitus?
Laissa määritelty 50 km/h taajamanopeus on todellisuudessa harvinainen: yleisin nopeusrajoitus on nykyisin 40 km/h, joka kattaa noin puolet katuverkosta. Vain 15% taajamien kaduista on nopeusrajoitukseltaan 50 km/h ja neljäsosassa katuverkosta on 30 km/h nopeusrajoitus. Taajamien yleisnopeusrajoituksen laskeminen nykyisestä 50 km/h:sta 30 km/h:iin olisi edullinen ja tehokas tapa parantaa liikenneturvallisuutta sekä vähentää päästöjä ja melua. 30 km/h on yleisesti toivottu nopeusrajoitus kotikadulle, ja se on lapsille jopa viisi kertaa turvallisempi kuin 50 km/h rajoitus. Merkittävää pidennystä matka-aikoihin ei synny.
Monista hyödyistä huolimatta Pyöräliiton kyselyssä ainoastaan vasemmistoliitto ilmoitti olevansa valmis 30 km/h yleisrajoitukseen. “Nopeusrajoitusten alentamisella on suuri merkitys esimerkiksi vanhusten, liikuntarajoitteisten ja pyöräilijöiden liikkumisen turvallisuuden parantamiseksi”, puolue perustelee kantaansa.
RKP:n, vihreiden, keskustan ja krisitllisdemokraattien mielestä 40km/h olisi sopiva yleisnopeusrajoitus. Keskustan ja vihreiden mielestä kaikkialle sopivaa yleisnopeusrajoitusta ei ole olemassa. Keskustan mielestä nopeusrajoituksissa on hyvä huomioida alueen erityispiirteet ja käyttäjäkunta, ja kristillisdemokraattien mielestä kaupunkien ydinkeskustoissa rajoitus voisi olla 30 km/h.
SDP ja kokoomus säilyttäisivät yleisnopeusrajoituksen 50 km/h:ssa. Kokoomus ei näe tarvetta puuttua valtakunnalliseen yleisnopeusrajoitukseen, vaan sälyttää taajamien nopeusrajoituksista päättämisen kuntien ja kaupunkien vastuulle. Samaa mieltä on SDP. Puolue viittaa vuonna 2022 hyväksyttyyn liikenneturvallisuusstrategiaan, jossa nopeusrajoitusta lasketaan 30km/h:iin esimerkiksi koulujen ja päiväkotien läheisyydessä, mutta ei linjata yleisnopeusrajoituksen muuttamisesta.
Nykyisen 50 km/h:n rajoituksen puolesta liputtaneella liberaalipuolueella ei ole nopeusrajoituksiin kantaa, mutta puolue on avoin yleisnopeusrajoituksen muuttamiselle, jos tutkittu tieto antaa siihen perustetta.
5. Pysäyttämisen kieltäminen jalkakäytävillä ja pyöräteillä
Nykyinen tieliikennelaki sallii pyörätielle ja jalkakäytävälle pysäyttämisen ehdollisesti. Epäselvyyksiä aiheuttavat kuinka kaukana on läheisyydessä, kauanko on lyhyeksi ajaksi ja mikä on pysäyttämiseen sopiva paikka, pakottava syy tai kohtuuton haitta jalkakäytävällä tai pyörätiellä kulkeville.
Ainoana puolueena vihreiden mielestä jalkakäytäville ja pyöräteille pysäyttämisen tulisi olla yksiselitteisesti kiellettyä. “Esimerkiksi lastaamiseen ja liikuntavammaisten ihmisten pysähtymiseen on kuitenkin oltava erityisjärjestelyjä, joissa lyhytaikainen pysäköinti olisi sallittua tietyin ehdoin”, puolueen vastauksessa täsmennetään. Vasemmistoliiton mielestä jalkakäytäville ja pyöräteille pysäyttämisen pitäisi olla kiellettyä, mutta lastauksen ajaksi tulisi sallia erityisjärjestelyitä kuten maksullisten pysäköintiruutujen käyttö maksutta.
Muut vastaajat, eli RKP, kokoomus, keskusta, SDP, kristillisdemokraatit ja liberaalit, sallisivat jalkakäytäville ja pyöräteille pysäyttämisen kuten nykyään. Kokoomus ratkaisisi ongelmaa paremmalla kaupunkisuunnittelulla ja voisi selkeyttää laintulkintaa sen suhteen, mitä tarkoittavat esimerkiksi ”sopiva paikka”, ”pakottavat syyt” tai ”kohtuuton haitta”. Myös kristillisdemokraatit kannattaa pysäköinnin sallivien poikkeusten tarkempaa määrittelyä.
Keskustan mielestä pysähtymisiä pyöräteille ja jalkakäytäville tarvitaan jatkossakin huolto- ja pelastusliikenteen mahdollistamiseksi. “Pysähtymisrajoituksia voidaan tarvittaessa tehdä paikallisesti nykyistä enemmän”, keskusta näkee.
Myös SDP näkee tieliikennelaissa mainitut poikkeukset tarpeellisina: “Tämä poikkeus pyörätielle ja jalkakäytävälle pysäyttämisen kiellosta on tärkeä lastauksen näkökulmasta etenkin suurten kaupunkien keskustoissa, joissa katutilaa on vähän ja pysäköintipaikat usein varattuja”, SDP perustelee.
6. Kun lakia kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta uudistetaan, miten pyöräliikenne tulisi huomioida
Pyöräteiden talvikunnossapito ja työmaiden kiertoreitit haittaavat pyöräilyn sujuvuutta ja turvallisuutta. Lähes joka neljäs suomalainen pyöräilisi enemmän jos pyöräteitä pidettäisiin talvisin paremmassa kunnossa. Talvikunnossapidon mallikaupungissa Oulussa pyöräillään talvisin viisi kertaa enemmän kuin Helsingissä.
Vihreiden mielestä pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen on oltava lain uudistuksen lähtökohta. “Käytännöt eivät ole autoilijoiden sekä kävelijöiden ja pyöräilijöiden välillä tasa-arvoisia. Asia on myös tärkeä esteettömyyskysymys”, vihreät perustelee.
Samoilla linjoilla on vasemmistoliitto: “Jalankulkijat, pyöräilijät, apuvälineillä liikkuvat ja lastenrattaita työntävät ovat riippuvaisia siitä, että jalankulun ja pyöräliikenteen väylät puhdistetaan lumesta ja jäästä riittävän nopeasti”.
Myös kokoomus ottaisi pyöräliikenteen olosuhteiden parantamisen uudistuksen lähtökohdaksi. Kokoomus ei kuitenkaan nosta pyöräilyä ja jalankulkua erityisasemaan, vaan kannattaa talvikunnossapidon parantamista “kaikkien liikennemuotojen osalta”. Kokoomus näkee talvikunnossapidon olevan pitkälti kaupunkien ja kuntien vastuulla, ja toivoo kuntien varaavan vastuulleen kuuluvien alueiden kunnossapitoon riittävät resurssit.
Keskustan, SDP:n, RKP:n ja liberaalien mielestä uudistuksessa on korjattava pahimmat epäkohdat. “Talvikunnossapidossa on kyse liikenneturvallisuudesta. On tärkeää, että talvikunnossapito toimii koko maassa. Auto- ja pyöräliikennettä ei tulisi asettaa vastakkain, ja on selvää, että myös kevyen liikenteen väylät on otettava huomioon talvikunnossapidossa ja epäkohdat on korjattava”, RKP toteaa vastauksessaan.
Kristillisdemokraattien mielestä talvikunnossapitoon on syytä panostaa, mutta tarkemmin puolue ei kantaansa taustoita. Keskustan mielestä etenkin pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee parantaa, ja myös SDP tunnistaa laadukkaan talvikunnossapidon olevan edellytys ympärivuotiselle pyöräilylle.
7. Onko puolueellanne tai valitsijayhdistyksellänne omia pyöräliikenteeseen tai -matkailuun liittyviä poliittisia tavoitteita?
Tämän avoimen kysymyksen yhteydessä puolueilla oli mahdollisuus esitellä tavoitteitaan, joista on nostettu alle poimintoja.
Vihreät mainitsee tavoitteekseen vuodelle 2035, että kävelyn ja pyöräliikenteen yhteenlaskettu kulkutapaosuus koko maan keskiarvona on vähintään 40 %. Puolue pyrkisi tavoitteeseen muun muassa siirtämällä liikennepolitiikan painopistettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien hankkeiden lisätuella ja sähköpyörien hankintaa tukemalla.
“Ratkaisuja, jotka lisäävät yhteiskunnan autoriippuvuutta tai heikentävät joukkoliikennettä tai kävelyn tai pyöräliikenteen olosuhteita, ei tule lähtökohtaisesti toteuttaa”, vihreät linjaavat.
Kokoomus kannattaa joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuden kasvattamista parantamalla niiden houkuttelevuutta erityisesti suurten kaupunkiseutujen sisäisessä liikenteessä. Puolue haluaa tukea ja ohjata kaupunkiseutuja vähäpäästöisiä liikennemuotoja edistäviin investointeihin mm. maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksilla. “Kokoomus luottaa ihmisten vapauteen valita, eikä usko eri kulkutapamuotojen vastakkainasetteluun, vaan näkee että ne täydentävät toisiaan”, kokoomus muotoilee.
Keskusta pitää liikennelinjauksessaan jalkakäytäviin, pyöräteihin sekä kevyen liikenteen väyliin satsaamisen tärkeänä, koska ne parantavat liikkumisen turvallisuutta ja lisäävät mahdollisuuksia liikuntaan: ”Liikunnalla on merkittävät ihmisten hyvinvointiin ja kansanterveyteen liittyvät vaikutukset. Polkupyörien määrän lisääntyminen liikenteessä aiheuttaa vaaratilanteita etenkin suurimmissa kaupungeissa. Kevyen liikenteen turvallisuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota”.
Keskusta suhtautuu kuitenkin kriittisesti autoille varatun tilan vähentämiseen, ja voisi olla valmis tinkimään mieluummin jalankulun tilasta:
“On mietittävä nykyistä kevyempiä ratkaisuja pyöräteitä rakennettaessa, eli välttämättä autokaistoja ei tarvitse vähentää, jos leveästä jalkakäytävästä otetaan tilaa pyörätielle”, keskustan vastauksessa todetaan.
“Liikennemerkkejä voidaan siirtää pois pyöräilijöiden tieltä ja tehdä pyörätie jalkakäytävän ja ajotien väliin. Mallia voidaan ottaa vanhoista eurooppalaisista pyöräilykaupungeista, joissa pyöräteiksi riittää reilun metrinkin levyinen väylä”.