Pyöräliikenteen suurin seminaari Velo-City järjestettiin tänä vuonna Leipzigissä Saksassa. Osallistuin tapahtumassa useampaan tavarapyörien ammattikäyttöä käsitelleeseen sessioon. Tähän kirjoitukseen olen kerännyt kiinnostavimpia havaintoja aiheesta.

Viime vuonna tavarapyöriä myytiin Euroopassa 400 000 – 500 000 kappaletta ja alan kasvu on erittäin nopeaa. Ala on lähti vahvaan kasvuun sähkömoottorien kehittymisen myötä. Nykyiset sähkömoottorit tarjoavat niin runsaasti tehoa ja vääntöä, että pyörillä voidaan kuljettaa jopa satojen kilojen lasteja. 

Erityisesti tavarapyörissä tapahtuu paljon teknologisia innovaatioita ja erilaisia kokeiluja. Ala elää nopean kehityksen vaihetta ja tavarapyörien suosion rajojen ennustaminen on hankalaa. Joka tapauksessa suosio tulee vielä kasvamaan merkittävästi.

Suomessa tavarapyörien ammattikäyttö on rajoittunut pitkälti erilaisiin promootio-, myynti- ja kahvilapyöriin. Myös kirjepostia kuljetetaan polkupyörillä. Monessa Euroopan maassa pyörien käyttötarkoitukset ovat kuitenkin laajentuneet vauhdilla ja niiden hankintoja yrityskäyttöön on myös tuettu esimerkiksi Saksassa.

Leipzigissä kaupungin elinkeinotoimi tuki pienten ja keskisuurten yritysten tavarapyörien- ja kärryjen hankintoja. Tuen osuus oli enintään 50 % hankinnasta, mutta kuitenkin enintään 2000 euroa pyörää kohti. Tukea myönnettiin 65 pyörän hankintaan. Yritysten oli sitouduttava pyörän käyttöön kolmeksi vuodeksi.

Eniten pyöriä ostivat yksityiset perhepäivähoitajat, jotka pystyivät tavarapyörien ansiosta liikkumaan huomattavasti laajemmalla alueella lasten kanssa. Myös luovien alojen yrittäjät kuten valokuvaajat, käsityöläiset ja taiteilijat tarttuivat tukeen innokkaasti. Lisäksi pyöriä hankkivat remonttifirmat, kiinteistöhuollot ja siivousalan yritykset.  

Tarkemmat tutkimukset käyttäjien ja yritysten kokemuksista ovat vasta tekeillä, mutta alustavassa palautteessa merkittäväksi asiaksi oli noussut matka-aikojen parempi ennustettavuus tavarapyörällä kuin autolla. Puuseppä pystyy ennakoimaan pyörällä hyvin tarkasti mihin aikaan pitää lähteä, jotta hän ehtii asiakkaan luokse mittailemaan keittiötä. Toki myös alhaiset käyttökustannukset olivat nousseet esiin positiivisina ilmiönä. 

Leipzigin kaupunki on päättänyt tukikampanjansa, sillä Saksan liittovaltio ja Saksin osavaltio tukevat yritysten tavarapyörähankintoja. Näissä tukiohjelmissa on mukana myös yhditykset ja isommat yritykset, jotka voivat hyödyntää tavarapyöriä vaikkapa tehtaan sisäiseen logistiikkaan. 

Velo-Cityssä vahvistui käsitykseni siitä, että tavarapyörien ammattikäytöllä on valtavasti potentiaali. Moni yritys ei ole vielä ymmärtänyt miten tehokkaasti ja edullisesti tavarapyörällä voi korvata jopa pakettiauton. Esimerkiksi puuseppä tarvitsee pakettiautoa kun hän toimittaa valmiit tuotteet asiakkaalle, mutta valtaosan ajasta auto on käyttämättä – tai sillä tehdyt ajot voisi tehdä pienemällä välineellä. Voisiko tavarapyörän ja vuokrapakun yhdistelmä olla taloudellisesti tehokkaampi ratkaisu tälläiselle yrittäjälle? Myös hoiva- ja siivouspalveluissa polkupyörä on usein nopeampi, edullisempi ja helpompi ratkaisu. 

Usein suurimpana muutoksen esteenä on kulttuuri: on totuttu tekemään asia tietyllä tavalla eikä toisin tekemisen mahdollisuuksia hahmoteta. Yrityksille suunnatut tukiohjelmat ovatkin hyviä kulttuurinmuutoksen välineitä. 

Olisi hyvä miettiä Suomessakin miten nimenomaan yritysten siirtymää keveisiin ja käyttökustannuksiltaa edullisiin liikennevälineisiin voitaisiin kannustaa. Voisiko niiden hakintaa tukea suoraan tai voisiko joku veroetu edistää asiaa?