Päätöksenteko, talous ja säännöt

Pyöräliiton perusti ryhmä pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneita perustajajäseniä 14.9. 2014 Tampereella. Samalla julkaistiin niin kutsuttu Tampereen julistus, jonka mukaan pyöräilyn lisääntyminen on kaikkien etu ja siksi kaikkien kaupunkien tulee olla hyviä pyöräilykaupunkeja.

Pyöräliiton sääntöjen 7§ mukaan ylintä päätösvaltaa Pyöräliitossa käyttää liittokokous. Liittokokouksen tehtävistä, koollekutsumisesta, edustuksesta sekä muista seikoista määrätään sääntöjen 5, 8-12 sekä 15 ja 17§:ssä.

Liittokokous järjestetään sääntöjen mukaan vuosittain syys-marraskuussa ja vakiintuneeksi käytännöksi on tullut järjestää liittokokous syys-lokakuussa VeloFinland -tapahtuman yhteydessä.

Jokaisella jäsenmaksunsa ajallaan maksaneella varsinaisella henkilöjäsenellä on yksi ääni. Jäsenyhdistykset voivat lähettää edustajia jäsenmääränsä mukaan. Läsnäolevalla edustajalla on 50 ääntä.

Jäsenmäärä | Edustajia

Enintään 100 | 1
101-300 | 2
301-600 | 3
601-1000 | 4
1001-2000 | 5
Yli 2000 | 6

Liiton varsinaisiksi jäseniksi hyväksytään sen toiminta-ajatusta kannattavat yksityishenkilöt ja vaikutuspiirissään sitä toteuttavat rekisteröidyt pyöräilijäyhdistykset. Jäsenillä on oikeus saada tieto jäsenluettelosta.

Lähtökohtaisesti päätökset tehdään yksinkertaisen enemmistön kannan mukaan. Liiton puheenjohtajan vaalissa ehdokkaan on saatava ehdoton äänten enemmistö tullakseen valituksi. Yhdistyslain mukaisesti sääntömuutokset ja muutamat muut erityistapaukset edellyttävät vähintään kolmen neljäsosan annettujen äänten enemmistöä.

Liiton hallitus valitaan tarvittaessa enemmistövaalitavan mukaan. Kukin liittokokousedustaja voi kirjoittaa äänestyslippuun enintään niin monta nimeä, kuin on valittavia henkilöitä. Kaikki äänestyslipussa mainitut nimet ovat keskenään samanarvoisia. Valituksi tulevat ne ehdokkaat, jotka saavat laskennassa eniten ääniä.

Pyöräliiton sääntöjen 7§ mukaan hallitus käyttää liiton toimeenpanovaltaa. Hallituksen tehtäviä ovat hoitaa yhdistyksen asioita ja johtaa sen toimintaa. Tarkemmin tehtävistä, vastuista ja vallasta määrätään sääntöjen 3, 7 ja 13-16 §:ssä sekä yhdistyslaissa. Lisäksi hallitus on hyväksynyt talous- ja johtosäännön, joka ohjaa toimintaa käytännönläheisesti.

Hallitus tekee päätöksensä kokouksissa, joita pidetään tavanomaisesti kuukausittain kesäkuukausia lukuun ottamatta. Toiminnanjohtaja vastaa viime kädessä kokousasioiden esittelystä. Vuoden 2023 alusta lähtien hallitus on päättänyt, että esitykset valmistellaan avoimesti. Samalla päätettiin, että esityslistat ja pöytäkirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Poikkeuksen muodostavat erikseen salassa pidettävät asiat.

Hallitus päättää jäsenten hyväksymisestä.

Liittokokous päättää talousarviosta, tilinpäätöksen vahvistamisesta, jäsenmaksuista ja luottamushenkilöiden palkkioista. Hallitus tekee tavanomaisesti kokoukselle niin kutsut pohjaesitykset. Talousarvion valmistelusta vastaa käytännössä toiminnanjohtaja.

Talous- ja johtosääntö velvoittaa pitkän aikavälin taloussuunnitelman ja kassavirtaennusteen tekemiseen. Toiminnanjohtaja vastaa liiton päivittäisestä taloudenhoidosta. Taloustietojen julkisuus on rajoitettu henkilökuntaan ja hallitukseen.

Liiton toiminta on avointa kaikille. Myös muut kuin jäsenet voivat osallistua ja vaikuttaa liiton toimintaan.

Talous- ja johtosäännön mukaan jäseniä osallistetaan ja heiltä pyydetään aktiivisesti näkemyksiä ja kommentteja liittoa koskeviin asioihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että monet valmistelevat asiat julkaistaan Facebookissa Pyöräliitto keskustelu -ryhmässä. Julkaisussa on usein linkki valmisteltavan asian yhteiskirjoitusasiakirjaan, jossa jäsenet ja kaikki kiinnostuneet voivat osallistua valmisteluun.

Toimintasuunnitelmat valmistellaan avoimesti jäsenten mielipiteiden perusteella ja valmisteluun voi osallistua kuka tahansa.

Liitto pyrkii vaikuttamaan pyöräilypolitiikkaan. Vaikuttamistavoitteet on laadittu jäsenten mielipiteiden perusteella ja ovat julkista tietoa. Samoin tieto siitä, keitä päättäjiä liitto tapaa, on julkista tietoa.