Pyöräilyllä on kaikista liikennemuodoista positiivisin vaikutus yksilöön, yhteiskuntaan, kansanterveyteen ja talouteen.
Hauskaa, sujuvaa ja edullista
Pyöräily on taajama-alueilla nopein, kätevin ja edullisin kulkumuoto. Se on myös hauskaa ja virkistää. Yksilön näkökulmasta pyöräily on siis loistava tapa liikkua. Mutta se on hyvä myös yhteiskunnalle.
Euro pyöräilyyn tuottaa kahdeksan yhteiskunnalle
Pyöräilyn taloudelliseksi arvoksi Suomessa arvioidaan 1,072 miljardia euroa. Pyöräilyllä on kaikista liikennemuodoista positiivisin vaikutus yhteiskuntatalouteen: 1 € pyöräilyyn tuottaa 7,8 € yhteiskunnalle. (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto).
Tutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri tuottaisi yhteiskunnalle noin 0,3–1,3 euroa investointitasosta riippuen. Mitä enemmän investoidaan hyviin pyöräteihin, niin sitä enemmän myös saadaan tuottoa.
European Cyclists Federation on laskenut, että vuonna 2010 pyöräily tuotti EU:ssa yli 200 miljardin euron hyödyt. Valtaosa tästäkin summasta koostuu terveyshyödyistä, reilu 10 % aiheutui ruuhkien vähenemisestä.
Parempia pyöräteitä
Pyöräilyn lisäämisessä tärkein asia on sujuva, houkutteleva ja turvallinen pyöräilyverkosto. Parhaiten kaupunkien ja kuntien pyöräilyverkostoa kehitetään yleiskaavoituksen yhteydessä, liikennesuunnittelijoiden kanssa yhteistyössä. Pyöräily on oma, kävelystä eroava liikennemuotonsa. Esimerkiksi yhdistetyt kävely- ja pyörätiet eivät aina ole turvallinen saatika miellyttävä vaihtoehto kummallekaan osapuolelle.
Pyöräily on turvallista
Pyöräily on turvallinen liikennemuoto. Suomessa pyöräilijöiden kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä puolittui 2000-2013. Syyksi arvioidaan erityisesti taajamanopeuksien alenemista
Liikenneturvan mukaan pyöräliikenteen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat pyöräilyinfrastruktuurin laatu, maankäyttö, liikenneverkko, autoliikenteen määrä ja nopeudet, autoilijoiden tietoisuus pyöräilijöistä sekä tienkäyttäjien liikennekäyttäytyminen ja turvallisuutta edistävä valistus.
Enemmän pyöräväyliä, vähemmän onnettomuuksia
Pyöräliikenteen määrään vaikuttavat yhdyskuntarakenne ja liikenneverkko, pyöräilyinfrastruktuurin laatu, lainsäädäntö, palvelut ja markkinointi sekä muiden
kulkutapojen hinnoittelu.
Pyöräilystä johtuva kuolemanriski on selvästi pienempi maissa, joissa pyöräillyt kilometrit vuodessa henkilöä kohden ovat suuret, verrattuna niihin maihin, joissa pyöräillyt kilometrit henkilöä kohden ovat alhaiset.
Esimerkiksi Espanjassa ja Ranskassa vuosittaiset pyöräillyt kilometrit asukasta kohden ovat alle 100 km, kun Alankomaissa ja Tanskassa ihmiset pyöräilevät vuodessa noin 900 km. Kuolemanriski Espanjassa suhteutettuna pyöräiltyihin kilometreihin on viisinkertainen ja Ranskassa kolminkertainen verrattuna Alankomaihin ja Tanskaan.
Suomessa pyöräillyt kilometrit henkilöä kohden vuodessa ovat noin kolmasosa Tanskan kilometreistä ja kuolemanriski on nelinkertainen.
Lisää turvallisuuteen liittyvää aineistoa Kulkulaarissa.
Pyöräily on tärkeää matkailu- ja ravitsemusalalle
Pyöräily on erityisen merkittävä osa matkailu- ja ravitsemusalan toimintaa. Moni ravintola ja kahvila joutuisi laittamaan lapun luukulle, jos sinne ei voisi pyöräillä. Myös pyöräturismi on vahvassa kasvussa Euroopassa. European Cyclists’ Federation arvioi, että pyöräily tuottaa suoraan tai välillisesti jopa 17000 täysiaikaista työpaikkaa Suomessa.