- Uutinen
Pyöräala menetti jopa 280 työpaikkaa 1,5 vuodessa
Pyöräliiton selvitys, julkaistu marraskuussa 2026
Pyöräliitto toteutti kyselyn pyöräalan työllisyystilanteesta syksyllä 2026. Saimme vastaukset 90 pyöräalan yritykseltä ympäri Suomea. Vastausten, julkisten konkurssitietojen ja Pyöräliiton oman toimialatietokannan perusteella alalta on hävinnyt arviolta 240–280 kokoaikaista työpaikkaa 1,5 vuodessa – ja lisää saattaa olla tulossa.
Noin viidennes pyöräalan työpaikoista on hävinnyt 1,5 vuodessa.

Kysely: henkilöstö väheni neljänneksellä
Pyöräliiton kyselyyn vastasi 90 pyöräalan yritystä ympäri Suomea 26.10.–5.11.2026. Niiden henkilöstö väheni keväästä 2025 syksyyn 2026 sekä kokoaikaisilla että osa-aikaisilla:
90 vastaajaa yhteensä. Kokoaikaisten lasku kevät 2025 → syksy 2026 on 24 %, osa-aikaisten ja kausityöntekijöiden 55 %. Pyöräliiton työllisyyskysely 2026.
Kokoaikainen henkilöstö väheni 431:stä 326:een. Osa-aikainen ja kausiluonteinen henkilöstö väheni vielä jyrkemmin, 125:stä 56:een. Lasku ei selity kausivaihtelulla: henkilöstö on vähentynyt sekä kevät- että syksytasolla edelliseen vuoteen verrattuna.
Henkilöstö väheni eniten työsuhdepyöräoperaattoreilla
Vaikutukset vaihtelevat myös sen mukaan, millaisesta yrityksestä on kyse.
Kokoaikaisen henkilöstön muutos kevät 2025 → syksy 2026 toimialoittain. Pyöräliiton työllisyyskysely 2026, 90 vastausta.
Suhteellisesti eniten henkilöstöä on vähennetty työsuhdepyöräoperaattoreilla, joiden liiketoiminta nojasi paljon verovapaaseen työsuhdepyöräetuun. Työsuhdepyöräetu on yhä olemassa ja käytössä, mutta ilman verovapautta sen kysyntä on vähentynyt, mikä on näkynyt erityisesti operaattoreiden henkilöstössä. Myös pyörien valmistajilla ja maahantuojilla henkilöstö on vähentynyt selvästi, vaikka niiden taustalla vaikuttavat veroedun lisäksi monet muut, laajemmat markkinatekijät. Pyöräliikkeissä lasku on ollut maltillisempi, ja huoltoliikkeissä henkilöstö on pysynyt lähes ennallaan.
Myös urheilu- ja sekatavarakaupoista näkyy vaikutus, vaikka pyörät ovat niille vain osa valikoimaa: kyselyyn vastanneissa kahdeksassa tällaisessa liikkeessä henkilöstö väheni 8 %. Koska niiden koko henkilöstö ei kerro suoraan pyöräosaston kehityksestä, ryhmä on jätetty koko alan arvion ulkopuolelle.
Vähennys suurin siellä, missä muutos vaikutti eniten
Yhteys näkyy selvästi, kun vastaajat jaetaan sen mukaan, kuinka paljon he itse arvioivat työsuhdepyörien veroedun poistumisen vaikuttaneen yritykseensä.
Työsuhdepyöräedun vaikutus kokoaikaiseen henkilöstöön. Muutos kevät 2025 → syksy 2026, vastaajan oman arvion mukaan. Pyöräliiton työllisyyskysely 2026, 90 vastausta.
Niissä yrityksissä, joihin vaikutus oli suuri, henkilöstö väheni kolmanneksella. Niissä, joihin muutos ei juuri vaikuttanut, henkilöstö pysyi lähes ennallaan.
Miksi näin kävi?
Työsuhdepyörien verovapaus oli yksi pyöräkaupan vahvimmista myyntivalteista, erityisesti pandemian aiheuttaman kysyntäpiikin jälkeen.
Hallitus ilmoitti huhtikuun 2025 kehysriihessä, että työsuhdepyörien verovapaus poistuu vuoden 2026 alusta. Ilmoitus osui keskelle vilkkainta pyöräilykaupan sesonkia, ja sen vaikutus pyörien kysyntään näkyi saman tien.
Veroetu ei ole ainoa syy, jonka liikkeet nostavat esiin. Useat mainitsevat myös heikon kuluttajaluottamuksen ja yleisen taloustilanteen: isompia hankintoja harkitaan nyt aiempaa tarkemmin, ja epävarmuus näkyy erityisesti kalliimpien sähköpyörien kysynnässä. Mukana keskusteluissa ovat myös pyörien ylitarjonta ja niistä seurannut kova hintakilpailu. Pyöräliiton arvion mukaan veroedun poisto on silti näistä todennäköisesti merkittävin yksittäinen syy alan henkilöstövähennyksiin.
”Suomen ja maailman epävakaa tila heijastuu mielestäni myös tähän alaan”, kiteytti yksi kyselyyn vastannut yrittäjä.
Suomalainen Helkama Velox pysäytti elokuussa 2026 tuotannon Hangon tehtaallaan ja lomautti sen noin 30 työntekijää. Toimitusjohtaja Tero Valtonen kertoi aiemmin Ylelle, että työsuhdepyörien veroedun poisto osui erityisen kovasti sähköpyöriin, joiden varaan suuri osa Helkaman liiketoiminnasta nojaa: ”Se aiheutti kysyntäsokin, joka on jatkunut näihin päiviin saakka.”
Ääniä alalta
Kyselyn avoimissa vastauksissa toistuu sama viesti eri puolilta Suomea.
”Kyllähän tämä pyöräalan alamäki alkoi, kun hallitus päätti lopettaa työsuhdepyöräedun verovapauden. Nyt on joutunut lomauttamaan parina vuona aika pitkäksi aikaa työntekijöitä, kun kaupankäynti pienentynyt rajusti.”
— pyöräliikkeen vastaus kyselyyn
”Pyöräala on romahtanut. Sähköpyörän keskihinta ja kate on pudonnut rajusti.”
— pyöräalan yrittäjä
”Kysyntä on vähentynyt niin dramaattisesti, että harkitsemme vakavasti pyöräkaupan lopettamista.”
— kyselyyn vastannut yritys
Kaikki eivät kuitenkaan ole samassa tilanteessa:
”Avasimme toisen liikkeen keväällä 2026, minkä takia tarvitsimme enemmän henkilöstöä. Jos emme olisi avanneet sitä, olisimme joutuneet vähentämään väkeä. Otimme riskin ja halusimme kasvaa.”
— pyöräliike
Osa vastaajista myös kyseenalaistaa suoran kytköksen veroetuun: heidän mukaansa edun tarkoitus oli lisätä pyöräilyä, ei ylläpitää yritystoimintaa sellaisenaan.
Konkurssit ja lopettamiset
Henkilöstövähennysten rinnalla alalla on nähty myös yritystoiminnan lopettaneita. Toukokuun 2025 ja marraskuun 2026 välillä ainakin 21 pyöräalan yritystä on lopettanut toimintansa tai ajautunut konkurssiin. Niissä työskenteli ennen lopettamista yhteensä noin 78 henkilöä.
Esimerkiksi kainuulainen pyöräliike Kainuun Pyöräpiste sulki liikkeensä syksyllä 2025. Kainuun Sanomien mukaan taustalla oli hallituksen päätös työsuhdepyörän veroedusta (Kainuun Sanomat, 17.9.2025).
Näin selvitys on tehty
Selvitys perustuu Pyöräliiton 26.10.–5.11.2026 tekemään kyselyyn, julkisiin konkurssitietoihin sekä liiton omaan tietokantaan Suomen pyöräalan toimijoista. Pyöräliiton tietokannassa on noin 600 pyöräalan toimijaa, joista suurin osa on pyörä- ja huoltoliikkeitä. Koko alan luku rakentuu kolmesta osasta: kyselyyn vastanneiden mitattu muutos, lopettaneiden yritysten henkilöstö sekä vastaamattomien yritysten varovaisesti arvioitu muutos. Jälkimmäinen olettaa, että vastaamattomat ovat muuttuneet vähintään 60 prosenttia yhtä paljon kuin vastanneet, enintään yhtä paljon.
Suurin osa menetetyistä työpaikoista on pyöräliikkeissä, koska niitä on alalla ylivoimaisesti eniten. Suhteellisesti pahiten ovat kärsineet työsuhdepyöräoperaattorit sekä pyörien maahantuojat ja valmistajat.
Osa suurista pyöräliikkeistä on kertonut Pyöräliitolle luottamuksellisesti vielä tätäkin jyrkemmistä, kymmenien prosenttien henkilöstövähennyksistä. Selvityksen luku saattaa siis pikemmin aliarvioida kuin yliarvioida todellista tilannetta.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Pyöräliitto välittää mielellään toimittajien yhteydenottoja niihin alan yrityksiin, jotka ovat ilmoittaneet olevansa valmiita kertomaan kokemuksistaan medialle.