- Blogi
Data, mallit ja tonttikadut – nostoja Pyöräliiton webinaarista
VeloFinland on Suomen suurin pyöräliikenteeseen ja pyörämatkailuun keskittyvä tapahtuma. Pyöräliitto on järjestänyt tapahtuman 11 kertaa, ja joka kerta paikalle on kokoontunut useita satoja suunnittelijoita, asiantuntijoita ja päättäjiä eri puolilta Suomea ja muualta Euroopasta.
Tänä vuonna VeloFinland on tauolla. Sen tilalla järjestämme syksyn aikana VeloFinland Mini -webinaareja, joka toinen perjantaiaamu puolitoista tuntia kerrallaan. Haluamme pitää yllä laadukasta keskustelua pyöräliikenteen tärkeimmistä kysymyksistä ja antaa sille tilaa.
Webinaarisarja alkoi syyskuussa Pyöräliikenteen datakartasta. Sen jälkeen Aalto-yliopiston tutkijat ovat puhuneet pyöräilyaiheisten opintomatkojen opeista, Critical Massista ja Oulun pyöräilykulttuurin historiasta. Kaikki jo pidetyt webinaarit voi katsoa tallenteina linkkien kautta.
Viidennessä webinaarissa 6.11. Rambollin suunnittelupäällikkö Niko Palo puhui pyöräliikenteen virroista ja verkkotason suunnittelun työkaluista.
Data ja sen puute
Palo lähti liikkeelle tutusta ongelmasta: pyöräliikenteestä on vähän dataa. Laskureita on harvassa, ja työmaat sotkevat niiden luvut. Esimerkiksi Munkkiniemen sillan pyöräliikenne romahti, kun Tammisairaalan työmaa alkoi. Työmaiden aiheuttamalla harmituksella on pysyvä paikkansa uutisvirrassa, mutta työmaiden valmistuminen ei samalla tavalla kiinnosta, ja ihmiset löytävät takaisin vanhalle reitille hitaasti.
Laskurien rinnalle Palo esitteli kaksi työkalua. Stravan GPS-aineisto kertoo, mitä reittejä ihmiset todella valitsevat ja missä risteyksissä matka hidastuu. Aineisto on eri tavoin vinoutunut (esimerkiksi lapset näkyvät siinä huonosti), mutta pyöräliikenteen suhteellisia virtoja se kuvaa verrattain hyvin.
Rambollin Brutus-malli taas arvioi, mitä uusi yhteys tekisi virroille. Helsingissä sitä on käytetty muun muassa Pohjoisbaanan kallioleikkausten ja Kaisaniemen tunnelin tukena. Hämeentiellä malli osoitti, että pyöräilijöitä tulee, kun kadulla on turvallista ajaa, ja näin myös kävi. ”Yleinen harha on, ettei pyöräteitä tarvita, koska pyöräilijöitä ei ole”, Palo totesi.

Brutus-mallin arvio pyöräliikenteen muutoksesta, kun Hämeentielle rakennetaan pyörätiet. Kuva: Ramboll
Mallin antamia pyöräilijämääriä ei kannata lukea tarkkoina lukuina, vaan pitää katsoa suuruusluokkia ja sitä, miten reitit kuormittuvat suhteessa toisiinsa. Sekä GPS-data että mallintaminen ovat silti parempia vaihtoehtoja kuin suunnittelu sokkona.
Tonttikadut ovat verkon perusta
Minulle webinaarin tärkein oivallus oli kuitenkin muualla kuin datassa. Palon mukaan liikenteen rauhoittaminen on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa tehdä pyöräliikenteelle sopivia katukilometrejä kaupungissa. Tämän pitäisi olla jokaisen kunnan pyöräliikenteen ohjelmassa ensimmäisenä.
Tonttikatuja on arviolta 50–60, jopa 70 prosenttia minkä tahansa kaupungin katuverkosta. Kun varmistetaan, etteivät autot aja liian nopeasti, tonttikadut itsessään ovat pyöräliikenteelle mitä parhain ympäristö. Palon mukaan ne vastaavat mitoitukseltaan parasta baanatasoa. Erillisiä pyöräteitä tarvitaan siellä, missä autoliikennettä on paljon. Kun autoliikenne keskitetään pääkaduille, muu katuverkko voidaan rauhoittaa.

Pyöräliikenneverkon hierarkia. Valtaosa verkosta on perusverkkoa eli tonttikatuja ja muita paikallisia yhteyksiä. Baanoja on vähiten. Kuva: Helsingin kaupunki
Toinen nostoni koskee pääverkkoa. On mahdollista toteuttaa pyöräliikenteen pääverkko, joka kulkee pelkästään ”takapihojen kautta”. Mutta onko sellaisessa järkeä, Palo kysyi, ja vastasi: tuskin. Kaikkiin osoitteisiin pitää päästä turvallisesti myös pääkatujen varrella, joten sinnekin joudutaan joka tapauksessa rakentamaan pyöräteitä. Siksi pyöräliikenteen pääverkko kannattaa rakentaa samoille kaduille, jotka ovat autoliikenteen pääreittejä. Ne ovat yleensä suorimmat yhteydet, ja ihmiset tuntevat ne valmiiksi.
Näissä kahdessa on minusta verkkosuunnittelun ydin: rauhoitetut tonttikadut ja kunnolliset pyörätiet pääkaduilla. Rauhallisista tonttikaduista hyötyvät lisäksi muutkin kuin pyörällä liikkuvat: niillä on turvallisempaa kävellä, ja lapset voivat kulkea niillä itsenäisesti. Kun pyöräliikenne ohjataan pääkatujen pyöräteille, niillä myös liikkuu eniten pyöräilijöitä, ja niihin tehdyt investoinnit palvelevat mahdollisimman montaa.

Verkosta toteutukseen: laadukas infra
Seuraava webinaari on perjantaina 20.11. klo 9.30–11.00. Marek Salermo, Helsingin kaupungin johtava liikenneinsinööri ja liikennesuunnittelun laadunhallintavastaava, puhuu aiheesta Laadukas pyöräliikenteen infra – Mitä se on ja kuinka siihen päästään?
Salermon lähtökohtana on, ettei laadukas infra synny pelkästään suunnitteluohjeita noudattamalla. Se on hyvää jatkoa Palon esitykselle: kun verkko on päätetty, se pitää myös rakentaa hyvin.
Webinaarien rinnalla olemme käynnistäneet podcastin nimeltä VeloFinland radio, jota juonnan yhdessä toiminnanjohtajamme Hemmo Rättyän kanssa. Uusia jaksoja tulee 1–2 viikon välein. Tervetuloa kuulolle!
Martti Tulenheimo
Kirjoittaja on Pyöräliiton vaikuttamistyön päällikkö