Näin opetat lapsen pyöräilemään

Potkupyörien suosion kasvu ja sopivan kokoiset lasten pyörät ovat alentaneet pyöräilyn oppimisen ikää entisestään. Vaikka lapset ovat luontaisesti taitavia oppijoita, voivat aikuiset tukea pyöräilyn ja turvallisen liikennekäyttäytymisen oppimista. Tälle sivulle on kerätty hyviä vinkkejä ja keinoja siihen, miten lapsi pääsee sujuvasti nauttimaan pyöräilyn riemusta.

• Muista, että kaikki lapset kehittyvät eri tahtiin. Toiset innostuvat pyöräilystä hyvin nuorena, toiset eivät. Lasta kannattaa rohkaista, mutta edetä hänelle sopivalla tahdilla.
• Potku- ja polkupyöriä on saatavilla paljon käytettynä. Kalustoon ei tarvitse satsata satasia, vaan hyvinkin edullisesti pääsee alkuun.
• Toki laadukkaammalla ja kevyemmällä pyörällä pidemmätkin matka sujuvat mukavasti.
• Kaatumiset kuuluvat asiaan. Lohduta lasta, mutta älä turhaa pelottele niillä tai ole itse järkyttynyt. Pienten lasten keho kestää hyvin pyöräilyssä tapahtuvat kaatumiset. Pintanaarmuja vakavammat vammat ovat hyvin harvinaisia.
• Pitäkää hauskaa! Tehkää harjoittelusta leikki, jossa koitetaan ottaa kiinni saippuakuplia tai potkia palloa. Lisää ideoita löydät Pyöräilyleikkioppaasta.
• Muista kehua lasta, vaikkei pyöräily heti onnistuisi.
• Iloitkaa onnistumisista yhdessä. Pyöräilyn oppiminen on monelle lapselle – ja vanhemmalle – iso ilon aihe!

Potkupyöräily helpottaa pyöräilyn oppimista merkittävästi. Potkupyörä on myös kätevä tapa pidentää lapsen aktiivisesti kulkemia matkoja ja helpottaa perheen arkea. Lapsi voi aloittaa potkupyöräilyn kun hän kävelee ja juoksee sekä yltää potkupyörän satulaan. Useimmiten tämä onnistuu noin 1,5–3 -vuotiaana.

Myös potkulauta auttaa tasapainon löytämisessä. Lapset oppivat potkupyöräilyn useimmiten helposti. Vanhemmilta tarvitaan alussa lähinnä hieman tukea ja kannustusta. Huomaa, että potkupyöräkin rullaa vauhdilla alamäkeen. Potkupyörän pysäyttämistä sekä alamäkien kulkemista kannattaa harjoitella turvallisessa paikassa. Ylämäessä kevyt työntäminen selästä helpottaa pientä potkuttelijaa ja pitää homman hauskana.

Kuva: Matti Koistinen

Potkupyöräilijänkin kanssa voi lähteä varsin nopeasti liikenteeseen. Kun potkupyöräily on teknisesti hyvin hallussa, niin aikuisenkin voi olla helpompi kulkea potkupyöräilijänkin kanssa polkupyörällä. Nopeaa potkupyöräilijää voi olla nimittäin hankala saada juosten kiinni. Pyörällä voi tarvittaessa myös estää liian innokkaan potkuttelijan etenemisen.

Potkupyörällä kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia maastoja,  sillä niissä lapsi oppii pyörän käsittelyä. Polut, pumptrackit ja vaikka luistelukentätkin voivat olla potkuttelijasta hauskoja. Potkupyörä on myös hyvä väline liikkumiseen talvella.

Jos lapsi on käyttänyt potkupyörää aktiivisesti ja hän pystyy ajamaan sillä sujuvasti, siirtymä polkupyörää voi olla nopeaakin – tai sitten ei. Polkemisen yhdistäminen tasapainotteluun voi tuntua pienestä pyöräilijästä pelottavalta. Pyöräilyä kannattaa ryhtyä kokeilemaan noin 3-5 -vuotiaan lapsen kanssa.

 

Polkemista voi aluksi harjoitella vaikka polkuautolla tai kolmipyörällä. Tämän jälkeen polkemisen yhdistäminen pyörällä tasapainotteluun on helpompaa.

Ensimmäisen polkupyörän kannattaa olla sopivan kokoinen ja alussa satulan niin alhaalla, että lapsen jalat yltävät helposti maahan. Potkupyöräilleen lapsen kannattaa aloittaa pyöräilyharjoittelut ilman apupyöriä. Valitkaa paikaksi loiva alamäki turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Alamäessä pyörä saa hieman vauhtia, jota tarvitaan pystyssä pysymiseen.

Harjoittelutilanteessa aikuinen:

• Tukee lasta hartioista tai kannattelee tätä kainaloiden alta laitettavalla liinalla.
• Auttaa polkimen ja jalan oikeaan asentoon ensipolkaisua varten. Oikea asento on hieman keskiön etupuolella, jotta polkaisu lähtee oikeaan suuntaan. Liikkeelle lähtö on kaikkein hankalin vaihe.
• Kannustaa lasta
• Kun polkeminen alkaa sujumaan, voi tukea hiljalleen vähentää ja antaa lapsen itse tasapainotella. Kun pyörä alkaa pysyä hallinnassa, voitte kokeilla vaikka koululaisten temppuilurasteja omassa kotipihassa.

• Jos pyörä tuntuu lapsesta oudolta, voi tavallisestakin pyörästä tehdä potkupyörän ottamalla siitä polkimet tai sekä polkimet että kammet pois. Näin lapsi saa tuntumaa pyörään.
• Jos lapsi on arka ja pelkää polkemista, voi pyörään kiinnittää apupyörät. Apupyöriä voi myös säätää siten, etteivät ne heti ota maahan, vaan ovat lähinnä henkisenä tukena.
• Huomion kiinnittäminen johonkin muuhun voi viedä arkuuden. Kokeile vaikkapa saippuakuplien jahtaamista tai mutkittelurataa. Lisää pyöräilyleikkejä löydät täältä.
• Kannustimet ovat tärkeitä: harjoittelusta voi saada vaikka jäätelön tai retken uimahalliin.
  Polkeminen voi olla helpompi oppia pyörällä, jossa ei ole jalkajarrua. Ensipolkaisut voivat jalkajarrusille pyörällä lipsahtaa jarrutukseksi.
• Jos harjoittelu pelottaa, lukekaa pyöräilynoppimiseen kannustavia kirjoja vaikka iltasaduksi. Esimerkiksi Günther Jakobsin Ring ring – Rohkeasti pyörän selkään!, Rentta Sharonin Simo oppii ajamaan tai Ann-Karin Garhamnin Ruu osaa pyöräillä ovat hyviä vaihtoehtoja.

Turvallisen pyöräilyn liikenteessä oppii vain ajamalla itse. Aikuisen seurassa lapsi oppii säännöt ja pyöräilyn käytänteet. Kannattaa siis lähteä liikkeelle jo pienen pyöräilijän tai potkupyöräilijän kanssa!

 

Ottakaa pyöräily tavaksi: tutuilla reiteillä päiväkotiin, kirjastoon, uimarannalle ja lähipuistoon on helpointa opetella oikeaa liikennekäyttäytymistä. Samalla lapsi saa liikuntaa.

Ensimmäisillä kerroilla kannattaa kerrata perusasiat ennen liikkeelle lähtöä:

• Keskustelkaa miksi on tärkeää, että liikenteessä aikuisen ohjeita totellaan.
• Risteyksistä ei saa ajaa yli ennen kuin aikuinen on antanut luvan.
• Liikenteessä ei kisailla, kaahailla tai tehdä äkkijarrutuksia, vaan tärkeintä on edetä turvallisesti. Pyöräteillä on paljon muitakin.
• Varmista, että lapsi tietää kumpi puoli on oikea ja kumpi vasen. Esimerkiksi kello voi olla tangossa vasemmalla ja oikealle voidaan sitoa punainen nauha. “Käännytään kellon puolelle” on lapselle selkeämpi ohje kuin “vasemmalle”.
• Aikuisen kannattaa muistaa, että on liikkeellä aloittelijoiden kanssa, joille sattuu virheitä. Maltti on tärkeää säilyttää ja kannustaa virheidenkin jälkeen.

Anna ohjeet todella selkeästi ja toista niitä. Liikenneympäristössä on usein melua, joten puheen lisäksi kannattaa ohjeistuksessa käyttää myös käsimerkkejä.

Pääsääntöisesti liikenteessä kannattaa polkea lapsen takana, jotta voit ohjeistaa ja kehua häntä pienistäkin onnistumisista: “Hienosti väistit jalankulkijaa”.

Opeta oikea paikka tiellä ja sopikaa, ettei risteystä ylitetä ennen aikuisen lupaa. Näytä suuntamerkit selkeästi. Lapsen oppiessa ajamaan yhdellä kädellä muistuta häntäkin suuntamerkkien näyttämisestä.

Taitojen karttuessa kannattaa lasta ryhtyä opastamaan hiljaisilla kaduilla jalkakäytävältä ajoradalle. Näin jalkakäytäväpyöräilystä ei jää hänelle huonoa tapaa. Jalkakäytävien ja ajoratojen risteyksiä ei myöskään ole suunniteltu pyöräilijöiden nopeuksille, joten jalkakäytävältä lapsi voi tulla autoilijan näkökulmasta yllättävästi ja siksi ajorata voi olla turvallisempi paikka.

Opeta lapsi havainnoimaan ja ennakoimaan riskejä:

• Varo erityisesti risteyksiä, porttikongeja ja tonttiliittymiä, joissa on huonot näkemät.
• Pidä väliä pysäköityihin autoihin, jottei pyöräilijä törmää avautuvaan oveen.
• Pidä turvaväli edellä pyöräilevään.
• Varo erityisesti liikkeelle lähdössä olevia autoja, sillä peruuttava tai kääntyvä kuljettaja ei välttämättä näe pientä polkijaa.
• Varo aina kuorma- ja pakettiautoja ja kerro niiden kuolleista kulmista.