Hallitus julkisti eilen tämän vuoden neljännen lisätalousarvionsa. Lisätalousarvion myötä kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman rahoitus nousee 18 miljoonalla yhteensä 32,5 miljoonaan euroon tänä vuonna. Lisätalousarviossa määriteltiin myös, että vuodelle 2021 kohdistetaan 25 miljoonaa euroa kävelyn ja pyöräilyn hankkeisiin.
Viime vuonna investointiohjelmasta myönnettiin kunnille yhteensä 3,5 miljoonaa, joten korotukset ovat todella merkittävät. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa investointituen tasoksi määriteltiin 30 miljoonaa euroa. Toivottavasti tämän ja ensi vuoden investointitaso säilyy myös tulevaisuudessa, vaikka on täysin selvää, että valtiolla on tämän vuosikymmenen aikana edessään merkittäviä leikkauksia ja veronkorotuksia. Toisaalta nytkin myönnettiin kymmeniä miljoonia eritasoliittymiin ja maanteiden lisäkaistoihin, jotka lisäävät auton käyttöä. Eli päästövähennysten näkökulmasta löytyy kyllä helppoja leikkauskohteita tuleville vuosille.
Kävelyn ja pyöräilyn investoinnit ovat äärimmäisen tärkeitä, kun liikennejärjestelmää muutetaan päästöttömäksi. Ja lisäbonuksena tulevat merkittävät terveyshyödyt, joiden ansiosta säästetään merkittäviä summia sote-sektorilla.
Investointiohjelman lisäksi hallitus esittää 936 miljoonan euron varaamista Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseudun MAL-sopimuksiin vuosina 2020-2031. Iso osa MAL-liikennerahoituksista ohjautuu kestävään liikkumiseen.
Kunnilla on valmius käynnistää hankkeita nopeasti
Investointuki kattaa enintään 50 % hankkeen kustannuksista, joten myös kuntien on pistettävä euroja väylien rakentamiseen. Pyöräliitto selvittikin huhti-toukokuussa yhdessä Pyöräilykuntien verkoston kanssa kuntien investointivalmiutta. Ainakin vielä muutama viikko sitten kuntien viesti oli selvä: puolet vastanneista kunnista ilmoitti, että ne voivat käynnistää pyöräilyhankkeita nopeutetusti jo tämän vuoden aikana, jos lisärahoitusta tulee. Näin kertoivat erityisesti isommat kaupungit.
Tämä tieto oli hallituksen käytössä lisätalousarviota tehdessä. Ja se selkeästi vaikutti siihen, että lisärahoitusta myönnettiin. Lisätalousarvio onkin tuorein esimerkki Pyöräliiton ja Pyöräilykuntien verkoston onnistuneesta vaikuttamistyöstä.
Tavalliselle pyöräilijälle vuosia tehdyn työn tulokset alkavat hiljalleen näkyä pyöräreittien laadun parantumisena. Valtiolta investointiohjelman rahoitusta ovat saaneet mm. Hervannan baana Tampereella, Oulun Mäntybaana, Joensuun Kauppakadun muuttaminen pyöräkaduksi, Jyväskylän Kankaan baana ja Kuopion Puijonkadun kehittäminen. MAL-rahoituksella on taas toteutettu esimerkiksi Oulun seudun pyöräliikenteen viitoitusjärjestelmä ja Pirkkalan ja Kangasalan pyöräteitä.
Haluatko parempaa pyöräily-ympäristöä? Liity Pyöräliittoon tai sen paikallisjärjestöön tai lahjoita meidän vaikutustyöhön. Tehokas tapa olla tekemässä muutosta on osallistua Pyöräliiton paikallisjärjestön toimintaan ja tehdä kotikunnastasi todellinen pyöräilykunta. Se ei tapahdu ilman aktiivisia kuntalaisia.
