Nykytila: 50 km/h ei ole yleinen nopeusrajoitus
Suomessa on voimassa 50 km/h yleisrajoitus taajama-alueilla. Yleisrajoitus määrittelee tietyllä 
tietyypillä suositellun nopeuden, mutta nopeusrajoitus voi olla myös muu, kuin yleisrajoitus. Näin onkin käynyt taajamissa, joissa Liikenneturvan mukaan vuonna 2021 yleisin nopeusrajoitus on 40 km/h. 27 % katuverkosta on jo 30 km/h nopeusrajoitukset. [1]
Laissa määritelty 50 km/h taajamanopeus on siis harvinainen. Tämä hämmentää ajoneuvon kuljettajaa, aiheuttaa virheellisiä mielikuvia sopivasta ajonopeudesta ja aiheuttaa liikenneturvallisuusriskejä.
Yleisrajoitus ei automaattisesti alentaisi nopeuksia kaikilla kaduilla, vaan jatkossakin voitaisiin määrittää korkeampi nopeuksia kaduille erillisellä liikennemerkillä.
Onnettomuudet taajamissa
Valtaosa liikennevahingoista tapahtuu taajamissa[2]. Vuosina 2010-2014 taajama-alueilla liikenneonnettomuuksissa kuoli yhteensä 247 henkilöä. Luvusta on poistettu sairaskohtausten sekä tahallisten tekojen osuus. Kuolleista 59 %, eli 145 ihmistä, oli kävelijöitä tai pyöräilijöitä, joilla ei törmäystilanteissa ole auton kuorta suojanaan[3].
Erityisesti iäkkäämmät jalankulkijat ja pyöräilijät ovat haavoittuvaisia. 57 % mainituista kuolonuhreista oli yli 65-vuotiaita. Tämä on suhteettoman paljon siihen nähden, että tähän ikäryhmään kuuluu alle 20 % väestöstä, ja he kulkevat jalan ja pyörällä vähemmän ja lyhyempiä matkoja kuin nuoremmat[4].
30 km/h yleisrajoitus on tehokkain tapa lisätä lasten turvallisuutta liikenteessä
30 km/h rajoitusalue on lapsille jopa viisi kertaa turvallisempi kuin 50 km/h rajoitusalue. Kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia tapahtui vuosina 2011–2015 30km/h rajoitusalueilla 1000 tiekilometriä kohden yli kolme kertaa vähemmän kuin 40 km/h alueilla ja yli neljä kertaa vähemmän kuin 50 km/h rajoitusalueilla.[5]
EU parlamentti suosittelee onnettomuuksille alttiiden tienkäyttäjäryhmien – lasten, ikääntyneitten ja vammaisten – suojelemiseksi 30km/h nopeusrajoituksen käyttöön ottoa asuinalueilla ja kaikilla yksikaistaisilla teillä sellaisilla kaupunkialueilla, joilla ei ole erillistä pyöräkaistaa[6].
YK:n lasten oikeuksien julistus, EU:n perustamisasiakirjan 25 artikla ja vammaisia koskeva yleissopimus tulisivat täytetyiksi liikenteen osalta säätämällä yleisnopeusrajoitukseksi 30 km/h.
30 km/h on yleisesti hyväksytty ja toivottu kotikadulle
Liikenneturvan mukaan ajoneuvojen nopeudet vaikuttavat myös siihen, millaisena liikenne koetaan. Kun Liikenneturvan kyselyissä selvitettiin suomalaisten suhtautumista 30 km/h nopeusrajoitukseen, vastanneista 62 prosenttia luonnehti sitä turvalliseksi. Lähes kahdeksan kymmenestä pitää edes jokseenkin hyväksyttävänä 30 km/h nopeusrajoitusta alueilla, joissa kävellään ja pyöräillään paljon. [7]
30 km/h edistäisi joukkoliikenteen toimivuutta
Alhaisempi nopeusrajoitus parantaa linja-autoliikenteen luotettavuutta tuottamalla tasaisemman matkanopeuden ja parantamalla sen kilpailukykyä henkilöautoliikenteeseen nähden. Joukkoliikenteen nopeudelle nopeusrajoitusta tärkeämpiä asioita ovat valo- ja kaistaetuudet.[8]
30 km/h vaikuttaisi liikennekäyttäytymiseen
Alhaisempi yleisrajoitus vaikuttaisi suoraan liikennekäyttäytymiseen. Kuljettajalle olisi selkeää, että perustilanne taajamissa on 30 km/h ja sitä korkeammat erityistilanteet merkittäisiin erikseen liikennemerkillä. Tällä olisi merkitys liikennekäyttäytymiseen ja se lisäisi ihmisten kokemusta siitä, mikä on sopiva nopeus taajamissa.
30 km/h vaikuttaisi vain vähän yksityisautoilun nopeuteen kaupungeissa
Henkilöautoliikenteen matka-aikoihin vaikuttavat pitkälti liikenteen määrä ja liikennevalojärjestelyt. Helsingissä ruuhkaisilla kaduilla viiveiden eli pysähdysten (valot, ruuhka) osuus matka-ajasta on noin 20–40 %, mutta vähemmän ruuhkautuneilla katuosuuksilla vain muutamia prosentteja.
Alhaisemmat nopeusrajoitukset mahdollistavat myös liikennevalojen poistamisen, jos liikenneympäristöä muuten kehitetään turvallisemmaksi esimerkiksi korotettujen suojateiden avulla. Helsingissä nopeusrajoitusten alentamisella ei todettu olevan merkittävää vaikutusta väylien välityskykyyn tai autoliikenteen matka-aikaan. Periaatteessa alhaisempi nopeus voi lisätä väylän välityskykyä kun turvavälien pituus lyhenee. Sen sijaan vaikutus liikenneturvallisuuteen on suuri: kaupungin liikenteessä kuoli vuosituhannen vaihteessa n 15 henkeä vuosittain, kun kuolonuhreja oli vuonna 2016 vain 3. [9]
30 km/h vähentäisi päästöjä ja melua
Nopeuden lasku vähentää päästöjä. Tasaisemmasta ajotavasta johtuen typenoksidi- ja CO2 -päästöt ovat 30 km/h alueella n. 25 % alhaisemmat kuin 50 km/h nopeudella. Katupölyn syntyminen vähenee kiihdytysten vähentyessä. Katupöly myös leviää sitä tehokkaammin, mitä nopeammin ajetaan. [10]
Asia on merkittävä: ilmansaasteisiin kuolee Suomessa 1800 ihmistä vuosittain. [11]
Keskinopeuksien laskeminen 10–20 km/h vähentää melutasoa 2–4 dB raskaiden ajoneuvojen määrästä riippuen. Kolmen desibelin aleneminen melutasossa vastaa karkeasti ottaen liikennemäärän vähenemistä puoleen. [12] Matalammat taajamanopeudet lisäisivät taajamien ja kaupunkien viihtyisyyttä huomattavasti. Melu on myös merkittävä terveyshaitta.
30 km/h yleisrajoitus muuttaisi katujen suunnittelua
Alhaisempi yleisnopeusrajoitus ohjaisi tehokkaasti katujen suunnittelua turvallisempaan suuntaan.
Suomesta puuttuu valtakunnallinen ohjeistus alle 50 km/h katujen suunnitteluun. Tämä puute tulisi Liikenneviraston korjata mahdollisimman pian. Tarve on akuutti: Kolmen- ja neljänkympin rajoitusalueet lisääntyvät vauhdilla. Pelkästään Tampereella arvioidaan lähivuosina siirtyvän 30 km/h rajoitusten piiriin noin 420 km katuverkkoa ja 40 km/h rajoitusten piiriin 70 km. [13]
Viitteet:
[1] Liikenneturvan selvitys 2022
[2] Vakuutusyhtiöiden vuosina 2010-2014 maksamat korvaukset
[3] Onnettomuusinstituutin taajamaraportti 2016
[4] Henkilöliikennetutkimus, Liikennevirasto 2012
[5] Lasten liikenneturvallisuus Helsingissä, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä 2011:5
[6] Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 17.2.2017
[7] Liikenneturva selvitti suomalaisten ajatuksia alemmista nopeusrajoituksista keväällä ja alkukesästä 2021.
[8] Selvitys nopeusrajoitusten tarkistamisen vaikutuksista Kslk 17.4.2012
[9] Selvitys nopeusrajoitusten tarkistamisen vaikutuksista Kslk 17.4.2012
[10] Selvitys nopeusrajoitusten tarkistamisen vaikutuksista Kslk 17.4.2012
[11] https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet
[12] Selvitys nopeusrajoitusten tarkistamisen vaikutuksista Kslk 17.4.2012
[13] Tiedonanto Tampereen kaupungilta 3.4.2017