Suomessa on käynnissä tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliitto on ollut vahvasti mukana uudistusprosessissa ja on esittänyt parikymmentä korjausta, uudistusta tai lisäystä nykyiseen lakiin.
Olin puhumassa Riga Cycling Conferencessa viime viikolla ja samalla kuulin Latvian uudesta tieliikennelaista ja pyöräilyn- ja kävelyn suunnitteluohjeista. Molemmat oli uudistettu samaan aikaan, joten ne toimivat hyvin yhteen. Suomessahan uudistettiin ensiksi suunnitteluohje, nyt lait ja sen jälkeen lienee jälleen vuorossa suunnitteluohjeen päivitys.
Latviassa mallia pyöräliikenteen järjestelyille oli haettu fiksusti eri maista: Tanskasta, Hollannista, Ruotsista ja Suomesta. Samaa tehdään lainsäädäntötyössä Suomessakin – onneksi.
Muutamia mielenkiintoisia poimintoja uusista laista ja ohjeista Latviasta:
– Pyöräilijät saavat käyttää jalkakäytäviä ja suojateitä, mutta heidän on mentävä jalankulkijoiden ehdoilla. Suojatie ja pyörätien jatke antavat niillä pyöräilevälle saman ”suojan” kuin jalankulkijallekin. Pitkällä aikavälillä ajatuksena on päästä pois jalkakäytäväpyöräilystä, mutta nykyisen infran kanssa tämä oli nähty järkeväksi.
– Pyöräilijä saa myös ajaa muiden ajoneuvojen tavoin ajoradalla. Ainakin Riikassa varsinaista pyöräilyinfraa on vähän, joten valinta on tehtävä usein jalkakäytävän ja ajoradan välillä. Pyöräilijän on käytettävä ajoradan oikeaa laitaa.
– Jos menosuuntaan on enemmän kuin kaksi kaistaa, pyörällä ei voi kääntyä muun ajoneuvoliikenteen lailla vasemmalle, vaan tulee tehdä nk. 90-asteen käännös.
– Tienpitäjä voi määrittää väistämisvelvollisuuksia aika paljon. Tähän on useita ratkaisuja suunnitteluohjeissa.
– Nk. Sharrow –merkintä, eli ohjeellinen pyöräkaista sallittiin.
– Yhdistetty pyörä- ja joukkoliikennekaistan leveys on vähintään 4 metriä.
– Pyöräily yksisuuntaista katua vastavirtaan on sallittu, jos pyöräilijöille on rakennettu oma kaista vastavirtaan ja asia on merkitty liikennemerkein.
– Jos pyöräily on eroteltu muista liikennemuodoista, tulisi sille laittaa omat liikennevalot valo-ohjatuissa risteyksissä.
– Niissä tilanteissa, joissa autoilija ei suoraan näe tulevaa pyörätienjatketta, voidaan siitä varoittaa ennakkovaroitusmerkillä.
– Pyöräilyn erottelu muusta liikenteestä voidaan tehdä hyvin monella tavalla: kaistamaalauksilla, pollareilla, kivillä, reunakivellä jne.
– Pyörätaskun voi suunnitella vain jos kadulla on yli 250 pyöräilijää huipputunnin aikana.
– Pyöräteiden poikki ei merkitä suojateitä. Pyöräilijöillä on jalkakäytävän ja pyörätien risteyskohdassa etuajo-oikeus.
– Pyöräteiden kuivatukseen suositellaan sivukuivatusta kadun pintaan asetettavien ritilöiden sijaan.
– Ohjeessa on mukana myös pyöräpysäköinnin määrittelyä ja tulossa on myös työmaaohjauksen ohje.
– Pyörässä on pakolliset valot edessä ja takana, mutta jos valot eivät toimi, on pakollista käyttää heijastinliiviä.
– Suunnitteluohjeen mitoitusnopeutena pyöräilijöille käytettiin 25 km/h.
Kaiken kaikkiaan Latvian uudet säännökset vaikuttavat erittäin hyvältä. Itse olen lähinnä huolestunut jalankulkijan asemasta esim. suhteessa pyöräilijöihin. Mutta monilta osin Latviasta voitaisiin hakea oppia meille. Esimerkiksi ohjeellinen pyöräkaistamerkintä on mahdollinen toteuttaa EU:ssakin, kuten latvialaiset osoittavat.
