Blogi

← Takaisin

Gentin liikenne uudistettiin kerralla

Tämä kirjoitus on osa Eurooppalaisia kokemuksia -kirjoitussarjaani, johon on kerätty havaintoja vuoden 2017 opintomatkaltani. Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Tie & Liikenteessä 6/2017.

Ydinkeskustan pyöräparkissa lapsiperheet on huomioitu erinomaisesti: pyörästä jalankulkuun vaihtava saa lainattua lastenrattaat.

Belgian kolmanneksi suurin kaupunki uudisti liikennejärjestelyt kirjaimellisesti yhdessä yössä.

Jo aiemmin kaupungissa oli jonkin verran kävelyalueita ja pyöräilyn kulkutapaosuus oli korkea, mutta kaupungin läpi kulki paljon yksityisautoliikennettä. Siitä haluttiin eroon historiallisen keskustan elävöittämiseksi sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosion kasvattamiseksi. Kaupunkilaisten matkoista ennen uudistusta 46 % tehtiin autolla, 31 % pyörällä ja 15 % kävellen.

Keväällä 2017 kaupungissa pistettiin toimeksi ja voimaan astui Circulatieplan Gent (suunnitelman verkkokartta), eli Gentin kiertosuunnitelma. Kaupungin keskusta ympäristöineen jaettiin kuin piirakka kuuteen alueeseen. Yksityisautolla ajo suoraan alueelta toiselle estettiin ja aluetta vaihtavan autoilijan pitää kulkea keskustan kehäkadun kautta.

Autoilulta rajoitettu keskusta-alue on halkaisijaltaan noin kolme kilometriä, joten se on merkittävästi laajempi kuin hieman Gentiä pienemmän Tampereen keskustan kehäsuunnitelmat.

Liityntäpysäköintiä, joukkoliikennettä ja pyöräilyä

Filip Watteuwn mukaan Gentin pyöräteissä on vielä paljon kehitettävää.

Kyse ei ole pelkästään autoilun rajoittamisesta, vaan vaihtoehtojen tekemisestä houkuttelevammaksi kertoo Gentin apulaispormestari Filip Watteuw:
”Osana kiertosuunnitelmaa toteutettiin 2400 liityntäpysäköintipaikkaa keskustan ulkopuolelle, joilta on nopea bussiyhteys keskustaan. Tärkeä osa kiertosuunnitelmaa on myös tilan tekeminen pyöräilijöille”.

Gentin keskustassa pyöräily onkin varsin miellyttävää: kaduilla on tilaa ja vähäisten moottoriajoneuvojen nopeudet ovat pääsääntöisesti rauhallisia. Varsinainen pyörätieverkko ei ole kovinkaan kummoinen, mutta ajoradalla pyöräily on miellyttävän ja turvallisen oloista.   

”Gentin läpi kulkee nyt 40 % vähemmän autoliikennettä”, Watteuw kertoi kiertosuunnitelman tuloksista kesällä 2017.

Automaattinen kameravalvonta apuna

Aiemmin vilkkaasti liikennöidyllä sillalla on autoilun rajoittamisen jälkeen tilaa oleskelulle. Kuvassa myös yksi leikkauksista.

Yksi kiertosuunnitelman erikoisuus suomalaisesta näkövinkkelistä on sen fyysinen toteutus. Kielletyt ajoreitit on pääsääntöisesti merkitty katuihin punaisella ”leikkauksella” koko katutilan poikki. Leikkauksen yli voi siis helposti ajaa, mutta seurauksena on 50 euron sakko. Sakotus tapahtuu automaattivalvontakameroilla, joten jokainen kieltoa rikkova saa sakon.

Järjestely on mahdollistanut myös sen, että niille, joiden todella pitää päästä ajamaan sektoreilta toisille, voidaan myöntää tähän lupa. Niinpä uudet järjestelyt eivät merkittävästi muuttaneet huoltoajon, taksiliikenteen tai hälytysajoneuvojen kulkua.

Sakotus on mahdollista, sillä Belgiassa ajoneuvon omistajalla on haltijavastuu. Vastaavaa käytäntöä on esitetty Suomessakin uuteen tieliikennelakiin. Gentin uusi kiertosuunnitelma on hyvä esimerkkinä haltijavastuun käyttömahdollisuuksista liikennesuunnittelussa.

Iso osa kiertosuunnitelmaa ovat uudet yksisuuntaiset kadut. Niitä oli kaupungissa aiemminkin varsin paljon, mutta uudistuksen myötä noin 200 katua muuttui yksisuuntaiseksi ja jonkin verran myös yksisuuntaisia katuja kaksisuuntaiseksi.

Osaan keskustan jakavista leikkauksista on tehty fyysiset ajoesteet.

Osa leikkauksista on toteutettu fyysisillä esteillä, joista osa on perinteisiä pollareita ja osa penkkejä, pöytiä ja muita kalusteita, joilla katutilaa on muutettu oleskeluun houkuttelevaksi.

”Osa alueista on täysin autoliikenteeltä rauhoitettuja alueita ja osalla autoilu on kielletty vain klo 11-18, jotta huoltoajo onnistuu.”

Kuten kaikki isot muutokset, myös Gentin kiertosuunnitelma, oli poliittisesti haastava:
”Alussa suunnitelma kohtasi suurta vastarintaa. Vuodesta 2012 lähtien muutosta ryhdyttiin valmistelemaan tosissaan. Lopulta muutos vietiin lopulta läpi vihreiden, sosiaalidemokraattien ja liberaalien tuella”, vihreä apulaispormestari Watteuw sanoo.

Pyöräily kadulle yksityisautoilua rauhoittamalla

Muutoksen laajuuteen nähden sen kustannukset olivat hämmästyttävän pienet:

”Muutos maksoi noin kolme-neljä miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen kustannus on bussiliikenteen järjestäminen liityntäpysäköintipaikoilta keskustaan. Toki osa kustannuksista näkyy tänä vuonna ja tulevaisuudessa normaalissa katurakentamisen budjetissamme. Investointeja teemme vuositasolla noin 9 miljoonan edestä.”

Gentissä muutoksen läpi vieneellä Watteuwalla on selkeä näkemys mitä suomalaisten kannattaa tehdä kaupungeissaan jos pyöräliikennettä halutaan lisätä:
”Kannattaa ehdottomasti aloittaa yksityisautoilun rauhoittamisesta. Pyöräilyinfran rakentaminen on kallista ja hidasta. Kaupungeissahan on jo kadut, joilla on hyvä pyöräillä. Ne on vain saatava riittävän rauhalliseksi, jotta pyöräily on turvallista ja miellyttävää”.  

Matti Koistinen

Pyöräliiton toiminnanjohtaja, joka polkee lähinnä taitto- ja tavarapyörillä. Liikkuu yli 40000 km vuodessa kaikenlaisilla liikennevälineillä Suomessa.

Tule mukaan!

Liittymällä Pyöräliittoon olet mukana edistämässä pyöräilyn erottamista jalankulusta, hyvää reittien talvikunnossapitoa, turvallisia kouluteitä, pyöräilykasvatuksen viemistä osaksi koulupäivää ja pyöräliikenteen huomioimista lainsäädännössä.

Pyöräliitto tavoittelee 25 % nousua pyöräilyn kulkutapaosuudessa vuosien 2015-2020 välillä. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme tukeasi.

Liity joukkoon iloiseen!

Back to top