Koronakriisi murjoo taloutta ennennäkemättömällä tavalla. Suomalaisten yritysten tukemiseen on suunnitteilla elvytystä, joka kannattaa suunnata ilmastopäästöjä vähentäviin kohteisiin. Liikenteen osalta ilmastoelvytykseen löytyy monia hyviä kohteita.

Pyöräliikenteen ja jalankulun investointituen korottaminen 40 miljoonaan euroon

Tänä vuonna valtio tukee kuntien pyöräliikenteen ja jalankulun investointeja 14,5 miljoonalla eurolla. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa tukitasoksi on määritelty 30 miljoonaa euroa. Toistaiseksi valtion tuki ei ole ollut lähelläkään tätä tasoa.

Kävelyn ja pyöräilyn hankkeita on runsaasti odottamassa rahoitusta. Tästä kertoo se, että viime vuoden haussa investointituesta kilpaili 53 hanketta, joista vain 12 sai rahoitusta. Tämän vuoden rahoitus tulee hakuun kesällä, joten tuen kasvattaminen onnistuisi varsin helposti ja nopeasti. Hankkeet saataisiin käyntiin monin paikoin jo syksyllä, joten elvytysvaikutus olisi nopea.

Taloyhtiöiden pyöräpysäköinnin tukeminen 2 miljoonaa euroa

Tänä vuonna on tarkoitus myöntää 5,5 miljoonaa euroa sähköautojen latauspisteille. 

Sähköpyörien ja erityisesti tavarapyörien yleistymisen suurimpia esteitä on laadukkaan pyöräpysäköinnin puute. Ihmiset eivät uskalla hankkia tuhansien eurojen arvoisia polkupyöriä, jos he eivät voi olla varmoja, ettei niitä varasteta.

Taloyhtiöissä on hyvin hankala saada eteenpäin pyöräpysäköinnin kehittämishankkeita – aivan kuten sähköautojenkin latauspisteitä – ilman tukea. Valtion tuki vauhdittaisi merkittävästi laadukkaan pyöräpysäköinnin rakentamista taloyhtiöissä ja kannustaisi kaupunkilaisia vaihtamaan sähköpyörään ja tavarapyöriin. Pyöräilyn suurin potentiaali on alueilla, joissa on taloyhtiöitä eli kaupungeissa. Siksi tuki olisi hyvin kohdennettu ja tehokas. 

Toinen ongelma taloyhtiössä on pyörien lataaminen. Markkinoilla on jonkin verran sähköpyöriä, joista akkua ei voi ilman työkaluja irrottaa eli pyörän lataus pitää tehdä pyöräpysäköinnin yhteydessä. Taloyhtiöissä on usein kielletty akkujen lataaminen pyörävarastoissa paloturvallisuuteen vedoten.

Elvytyksen näkökulmasta pyöräpysäköinnin tuki olisi myös hyvin perusteltu: Valtaosa laadukkaammista pyörätelineistä valmistetaan suomalaisilla metallipajoilla.

Tukea pitäisi myöntää runkolukittavalle ja katetulle pyöräpysäköinnille sekä polkupyörien ja muiden keveiden sähköajoneuvojen latausinfralle sekä siihen liittyvään turvallisuustekniikkaan. 

Pyöräpysäköinnin tuki voitaisiin myöntää ARAn toimesta samalla tavalla kuin sähköautojenkin latauspisteiden kohdalla. 

Ensi vaiheessa tukeen tulee varata noin 2 miljoonaa euroa. 

Valtion oman pyörätieverkon ja asemien pyöräpysäköinnin investoinnit 20 miljoonaa euroa

Kuntien lisäksi valtiolla on runsaasti pyörätieverkkoa, jota pitäisi kehittää. Lisäksi asemanseuduilla on moninaiset vastuut pyöräliikenteen liityntäpysäköinnin järjestämisessä ja sen vuoksi laadukasta  ja turvallista liityntäpysäköinti on varsin rajallisesti tarjolla viime vuosien pienistä parannuksista huolimatta. 

Valtio investoi tänä vuonna 10 miljoonaa euroa spesifisti pyöräilyn ja jalankulun hankkeisiin. Summaa tulisi korottaa 20 miljoonaan ja investoida pyöräteiden lisäksi linja-auto- ja rautatieasemien säältä ja varkailta suojattuun pyöräpysäköintiin. Tämä vahvistaisi matkaketjuja ja parantaisi julkisen liikenteen saavutettavuutta. Valtion vuonna 2019 myöntämä tuki asemien pyöräpysäköintiin oli hyvä, mutta tuen pienuudesta johtuen useassa kohteessa tingittiin laadusta.

Työsuhdepyörän verovapauden käyttöönotto vuoden 2021 alussa

Työsuhdepyörien nykyinen verotuskäytäntö on monimutkainen ja hankala työnantajille, kallis edunsaajalle eikä houkuttele yrityksiä tarjoamaan etua. 

Työsuhdepyörien vapauttaminen työntekijän tuloverosta lisäisi kestävien kulkumuotojen suosiota osana päästövähennyksiä ja asettaisi työsuhdepyörän samalle viivalle mm. työsuhdematkalipun ja autotalliedun kanssa.

Työsuhdepyöräedun vapauttaminen tuloverosta olisi merkittävä kannustin kuluttajille hankkia laadukkaita pyöriä ja niiden huoltoja. Työsuhdepyörät hankintaan yleensä leasing-palveluina joihin sisältyy myös huollot 2-3 vuodeksi. 

Työsuhdepyöräedun vapauttaminen tuloverosta siis lisäisi pyörien myyntiä ja erityisesti niiden huoltoja. Huollot ovat hyvin työvoimaintensiivisiä, joten työllisyyden näkökulmasta tällä olisi merkittävä vaikutus. Pyörätoimiala on hyvin työvoimavaltaista. European Cyclists’ Federation on laskenut, että jokaista liikevaihtomiljoonaa kohden ala työllistää valmistuksessa 4,89 työntekijää (vrt. autoala 1,69 työntekijää / liikevaihtomiljoona). Edun käyttöönotto ei vaikuttaisi merkittävästi valtion verokertymään.  

Tarkemmin asiaa on Työsuhdenpyöräedun vapauttaminen tuloverosta päivitetty kevät 2020. 

Muut pienet kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteet 2 miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2021-2023

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa on määritetty pieniä toimenpiteitä, jotka ovat varsin kustannustehokkaita:

Pyörämatkailun kehittäminen ja pyörämatkailureittien merkitseminen: 0,5 miljoonaa euroa.

Pyörämatkailun kehittämiseen myönnettiin jo vuonna 2020 rahoitusta ja rahoitusta olisi syytä jatkaa vuosina 2021-23. Tämä on tehokas tapa auttaa kotimaista matkailusektoria toipumaan. Rahoitus vuonna 2020 oli 0,3 miljoonaa euroa, josta 0,1 miljoonaa käytetään reittien kyltitykseen. Rahoitustaso jatkossa voisi olla hieman suurempi, jolloin reittien perustamiseen voitaisiin käyttää enemmän rahaa. Nämä ovat nopeasti toteuttavia toimenpiteitä.

Pyöräliikenteen ja jalankulun tutkimus- ja kehittämistoiminta: 0,5 miljoonaa €

Edelleen Suomessa on valtaisa tietopuute pyöräliikenteen ja jalankulun sektorilla. Tietoa kulkumuotojen kehittämisestä tarvitaan lisää.

Pyörämekaanikkokoulutuksen käynnistäminen: 0,2 miljoonaa €

Pyörämekaanikkokoulutuksen pilotti toteuttiin Hämeenlinnassa 2019. Tämä oli 15 oppimispisteen kokonaisuus, joka on vielä kaukana 120 oppimispisteen tutkinnosta. Tukinnon aikaansaamista vauhdittaisi pieni aloitustuki koulutuksen järjestäjille. Pyörämekaanikoista on huutava pula: Pyöräliiton Työvoimatarpeet pyörätoimialalla mukaan vain alle 20 % mekaanikkorekryissä alan yritykset ovat saaneet palkattua valmiin ammattilaisen. Pyöräilyn suosion kasvaessa ja sähköpyörien vallatessa markkinoita mekaanikkotarpeet vain kasvavat. Pyörämekaanikoiksi voitaisiin myös kouluttaa niitä ihmisiä, jotka ovat nyt menettäneet työnsä.

Kuntien KÄPY-ohjelmat ja viisaan liikkumisen suunnitelmat: 0,5 miljoonaa €

Kuntien kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmat ovat vaatimuksena investointituen saamiselle. Ohjelmat ovat olleet kuntatasolla tärkeitä kävelyn ja pyöräilyn edistämistyökaluja. Olisi siis järkevää, että valtio tukisi niiden toteutusta.

Pyöräilykasvatus: 0,3 miljoonaa €

Koulujen ja päiväkotien pyöräilykasvatuksen on pitkäjänteisen ilmastotyön ja liikenneturvallisuustyön näkökulmasta hyvin tärkeää. Pyöräilyyn kannustaminen myös lisää pyörien myyntiä, joten sillä on lievästi elvyttävä vaikutus.