Tänään on ammattiliittojen suuri mielenilmaus Helsingissä. Etukäteen peloteltiin hurjilla ruuhkilla:

”Julkisen liikenteen pysähtyminen ennakoidaan aiheuttavan ruuhkia erityisesti pääkaupunkiseudulla. Liikennetukosten on arvioitu olevan jopa ennennäkemättömiä. Ruuhkia tulee olemaan erityisesti Helsingin sisääntuloväylillä, jos työmatkat tehdään autoilla.

Liikenneviraston liikennekeskuspäällikkö Mika Jaatinen neuvoo välttämään ruuhkat jättämällä auton kotiin, tekemällä etätöitä tai järjestämällä aikataulunsa uudelleen. Hän kehottaa myös seuraamaan tiedotteita ja tiedotusvälineitä.”

Itse arvioin eilen illalla, että ruuhkat jäävät syntymättä:

”Sen verran olen näitä liikennejuttuja tässä viime vuosina opiskellut, että voin rauhoitella huomenna liikenteestä stressaavia. Autoliikenteen ruuhkat eivät tule olemaan pahoja (pl. Helsingin keskusta). Pyöräteillä voi olla vähän enemmän väkeä, tosin jos sää on huono niin ei sielläkään.
Valtaosa ihmisten liikennetarpeesta tulee häviämään tai muuttaa muotoaan. Yllättäen ei olekaan tarve mennä jonnekin.”

Ennusteeni osui oikeaan ja ruuhkia ei tullutkaan:

”Autoja on edelleen liikkeellä normaalia vähemmän eikä liikenne seiso missään. Liikenne kaikilla Helsinkiin saapuvilla pääväylillä sujuu toistaiseksi jopa yllättävän hyvin.

Tieliikennekeskuksen liikennepäivystäjä Jarno Nyholmin mukaan aamuruuhka alkoi tänään noin tuntia normaalia aikaisemmin.

Normaalisti arkiaamuisin liikenne seisoo jo aamuseitsemän aikaan Lahdenväylällä Koivukylän liittymän kohdalla sekä Porvoonväylän ja Kehä ykkösen risteyksessä. Tänä perjantaiaamuna liikenne ei ollut jonoutunut vielä missään puoli kahdeksalta.”

Tampereella tilanne oli ihan sama:

”Tampereella liikennemäärissä ei ole ollut lisäystä, tieliikennekeskuksesta kerrotaan.”

Mutta mistä liikenteen häviäminen (eng. Dissappering traffic) johtui tänään? Syitä on muutamia:

1. Ihmiset eivät liiku jos epäilevät sen olevan hankalaa. Moni on tänään järjestellyt elämänsä niin, ettei tarvitse liikkua – ainakaan pitkiä matkoja. Jos jyväskyläläisellä asiantuntijalla on sovittu aamupalaveri Pasilaan, hän on kenties mennyt sinne jo eilen. Tai sitten palaveri on päätetty pitää videoneuvotteluna.

2. Moni ei mene tänään töihin mielenilmauksen vuoksi – tai joutuu tekemään epänormaalin pituisen tai epätavalliseen aikaan sijoittuvan työpäivän.

3. Autoliikenteen ominaisuus on, että se täyttää sille varatun tilan aina. Toisaalta taas asia menee myös päinvastoin: jos autoliikenteeltä otetaan tilaa pois tai jos ihmiset kuvittelevat että tilaa ei ole niin paljon, niin löydetään toinen tapa liikkua.

Kaupunkien keskustojen autoilua on vähennettävä pysyvästi

On tutkittu, että kun autoilua rajoitetaan, niin noin 25 % siitä häviää kokonaan. Yllättäen tarvetta liikenteelle ei olekaan. Osa turhasta liikenteestä on ollut esim. läpiajoliikennettä tai vaikkapa pysäköintipaikan etsimisliikennettä. Osa siirtyy taas muihin liikennemuotoihin tai loppuu kokonaan: Kauempana sijaitsevan kaupan sijaan käydään lähikaupassa.

Yksi tunnettu esimerkki on Los Angelesin ”Carmageddon”, jossa kaiken piti syntyä helvetti maan päälle kun yksi kaupunkia halkovista moottoriteistä suljetaan. Ei syntynytkaan, vaan kaduilla oli paljon rauhallisempaan kuin normaalisti.

Liikenteen häviäminen on siis hyvin tunnettu ilmiö maailmalla. Jostain syystä Suomessa siihen ei vaan tunnuta uskovan. Edelleen monessa kaupungissa halutaan lisätä autoliikennettä keskustoissa, koska liikenne-ennusteet näin ”pakottavat”.

Autoliikenne-ennusteet ovat itseään toteuttavia: jos ennustetaan liikenteen kasvua, niin yleinen reaktio on rakentaa lisää kapasiteettia autoilulle. Tämä tarkoittaa lisää kaistoja ja pysäköintipaikkoja. Tämä taas johtaa siihen, että ihmiset valitsevat jatkossakin auton, koska sillä liikkuminen koetaan sujuvaksi.

Asiaan voisi suhtautua toisinkin. Jos halutaan rakentaa turvallisempaa, taloudellisesta tehokkaampaa, terveellisempää, miellyttävempää ja ympäristöystävällisempää kaupunkiympäristöä kannattaa autoilua rajoittaa ja antaa tämä tila muille liikennemuodoille. Pyöräily, kävely ja joukkoliikenne ovat tilankäytöltään aivan ylivoimaisia yksityisautoiluun nähden ja sen vuoksi ihmisten liikkuminen rajoitetun autoilun alueilla helpottuu. Yhä harvempi valitsee auton ja ruuhkat teillä vähenevät.

Kaupunkien kannattaisi siis satsata laadukkaaseen pyörätieverkkoon.