Sähköpyörien lisääminen on nopea ja helppo tapa sähköistää liikennettä ja laskea sen hiilidioksidipäästöjä. Sähköpyörien hankintatuki on monissa maissa käytössä oleva ja tutkitusti vaikuttava keino liikenteen sähköistykseen. Sähköpyörien lisääntymisellä on merkittäviä kansanterveydellisiä hyötyjä, jotka todennäköisesti ylittävät tuen kustannukset.
Sähköpyörien tuet Euroopassa
Sähköpyörien ostotukia on käytössä useissa Euroopan maissa sekä alueilla tai kaupungeissa. Tuet ovat joko prosentuaalisia (20%-33%) tai kiinteitä summia. Tuen taso on tyypillisesti 200-600€, joissain tapauksissa jopa yli 1000€.
Suomessa esitys sähköpyörien hankintatuesta kaatui keväällä 2018. Julkinen keskustelu aiheesta oli pahasti värittynyttä ja mukana oli paljon väärinymmärryksiä mm. siitä ettei sähköpyörillä olisi terveysvaikutuksia ja että tuki olisi tehoton. Pyöräliitto oikaisi näitä väärinkasityksiä.
Vaikutukset liikenteeseen
Sähköpyörien yleistyminen on merkittävä liikenteen muutos. Sähköpyörämatkat korvaavat henkilöautomatkoja merkittävältä osin. Ranskalaisessa 22 000 vastaajan tutkimuksessa sähköpyörä korvasi automatkoja 61% matkoista ja perinteisiä pyörämatkoja vain 21%. Sähköpyörät ovat nopeimmin kasvava liikenteen sähköistymisen muoto, ja siten myös yksi merkittävimmistä keinoista vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä.
Suomi on sähköpyörien yleistymisessä jälkijoukossa ja muutosta hidastavat asenteet ovat näkyvästi esillä julkisuudessa. Muihin maihin ja erityisesti Itävallan kokemuksiin vertaamalla voidaan arvioida, että määräaikainen tuki toimisi tehokkaana muutoksen käynnistäjänä.
Kattavin tutkimus sähköpyörätuen vaikutuksista on Norjan liikennetaloustieteen instituutin (Transportøkonomisk institutt, TØI) tutkimus Oslon sähköpyörätuesta 2016, jossa tutkittiin tuensaajia sekä verrokkiryhmiä kyselyillä ja aktiivisuutta automaattisesti seuraavalla kännykkäsovelluksella. Siinä havaittiin sähköpyörän hankinnan lisäävän pyöräilymäärää 12 – 18km viikossa. Lisäys oli pääosin liikenneajoa, ei harrasteajoa ja merkittävimmin sähköpyörä korvasi yksityisautoilua.
Tutkimuksen perusteella arveltiin hiilidioksidipäästöjen vähenevän tuensaajaa kohden 87-144 kiloa vuodessa. Suora hiilipäästöjen vähenemä yhteiskunnan käyttämää tuhatta euroa kohden olisi sähköpyörien tuessa vastaava kuin romutuspalkkiossa ja sähköautojen hankintatuessa. Kerrannaisvaikutukset olisivat todennäköisesti moninkertaiset, kun sähköpyörien osuus lähtisi nopeaan kasvuun ja liikenteen sähköistyminen Suomessa saataisiin tehokkaasti käyntiin.
Terveysvaikutukset
Sähköavusteisten pyörien terveyshyödyt ovat samaa tasoa kuin tavallistenkin, sillä sähköavusteisilla ajetaan pidempiä matkoja ja useammin kuin tavallisilla pyörillä. Tukea ei kannattaisi myöntää pyöriin, jotka toimivat ilman polkemista, vaan ainoastaan sähköavusteisiin pyöriin, joissa moottori ei toimi ilman polkemista.
Pyöräliikenteen lisäämisen suurin taloudellinen hyöty tulee arkiliikunnan lisäämisestä ja sitä kautta sairastavuuden ja kuolleisuuden alenemisesta. UKK-instituutti on arvioinut liikkumattomuuden kustannuksiksi Suomessa 3,2-7,5 miljardia vuodessa. Sähköpyöräily kuten muukin pyöräily on tehokasta arkiliikuntaa.
Ruotsin mallista oppia
Ruotsissa sähköpyörätuki on ollut erittäin suosittu. Siellä on myös tulossa tuen vaikutuksista tutkimuksia.
Suomessa kannattaisikin kopioida Ruotsin mallista pääkohdat: tuen osuus 25 %, mutta enintään 1000 euroa pyörän hinnasta ja että tukea myönnetään vain yksityishenkilöille. Myös hieman alemmalla subventiolla toimiva tuki toimisi tehokkaana liikenteen sähköistymisen edistäjänä.
