Valtionvarainministeriöllä on parhaillaan käynnissä lausuntokierros hallituksen esityksestä vuoden 2021 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta.
Ehdotus sisältää työsuhdepyörän muuttamisen osittain verovapaaksi ansiotuloksi. Ehdotus on hyvä, mutta sen yksityiskohdat vaativat vielä kehittämistä.
Työsuhdepyörän verovapauden raja on liian matala
Lakiluonnoksessa esitetään, että työsuhdepyörän verovapauden enimmäismäärä olisi 750 euroa vuodessa.
Tyypillinen työsuhdepyörän leasing-sopimus on 2-3 vuotta, joka sisältää yleensä pyörän, huollot, varkausvakuutukset, varusteet ja kypärän. Verottoman paketin enimmäisarvo olisi siis 1500-2250 €, käytännössä pyörän osuus olisi luokkaa 1100-1900 €. Alle 2000 euron hintaluokkaan kuuluu sähköpyöristä vain edullisimmat.
750 euron vuosittainen verovapauden raja on tullut nähtävästi VM:n vetämän virkamiestyöryhmän väliraportista. Virkamiestyöryhmä ehdotti sekä työsuhdepyörälle että joukkoliikenteen työsuhdematkalipulle enintään 750 euron verovapautta vuodessa.
Kuitenkin nyt lausuttavana olevassa lakiluonnoksessa työsuhdematkalipun verovapauden yläraja on 3400 euroa vuodessa, mutta työsuhdepyörälle ehdotetaan verovapauden ylärajaksi edelleen vain 750 euroa vuodessa.
Tämä asettaa eri kulkumuotoja käyttävät selkeästi eriarvoiseen asemaan. 750 euron verovapauden taso on matala ja se rajaa erityisesti työmatkoihin hyvin sopivia sähköpyöriä pois.
Toki työntekijä voisi höydyntää etua myös osittain verollisena. Ongelmana on, että jos etu on osittain verollinen, monet työnantajat eivät sitä tarjoaisi, koska kokisivat sen monimutkaiseksi. Tämä on tilanne nykyisen täysin verollisen työsuhdepyörän kohdalla ja myös nykyisen työsuhdematkalipun kohdalla.
Kestävien liikennemuotojen verovapaiden työsuhde-etujen enimmäismäärä 3400 euroon
Työsuhdepyörän ja työsuhdematkalipun ansiotuloverovapaa enimmäismäärä tulisi asettaa 3400 euroon. Käytännössä tämä tarkoittaisi lakiluonnokseen muutosta ainoastaan työsuhdepyörän kohdalle, jonka verovapauden enimmäismäärä nostettaisiin 3400 euroon.
Perustelut muutosehdotukselle
- Selkeyttää etuviidakkoa ja vähentää byrokratiaa: työnantaja voisi tarjota kestävään liikkumiseen yhteensä 3400 euron edestä verovapaita työsuhde-etuja
- Työntekijä voisi valita vapaasti mitä etuja käyttää ja miten niitä yhdistelee
- Tekisi etujen markkinoinnin ja viestinnän selkeäksi
- Tekisi sähköavusteisista pyöristä realistisen vaihtoehdon työsuhdepyöräksi
- Lisää työsuhdepyöräedun houkuttelevuutta merkittävästi
- Lisäisi liikenteen päästövähennyksiä, sillä juuri sähköpyörillä on suuri potentiaali korvata automatkoja
Kokemuksia muualta
Ruotsin sähköpyörätuen yhteydessä tehdyn kyselyn vastaajat (n=3500) ilmoittivat, että puolet sähköpyörämatkoista korvasivat automatkoja (Elcykling – Vem, hur och varför, 2019, s. 6).
Pohjoisiin ilmasto-olosuhteisiin sähköavusteiset pyörät sopivat erityisen hyvin. Ruotsissa sähköpyörän hankkineiden työmatkapyöräily (sähköavusteinen ja tavallinen yhteensä) talvikuukausina kasvoi 17 prosentistasta 50 prosenttiiniin ja autolla kuljettujen työmatkojen osuus talvella tippui 51 prosentista 32 prosentiin ja joukkoliikenteellä 23 prosentista 13 prosenttiin. Kesällä muutokset olivat vielä suurempia.
Sähköpyörän hankkineiden yhteenlaskettuna pyörällä ja joukkoliikenteellä kuljettujen työmatkojen määrä lisääntyi talvella 40 prosentista 63 prosenttiin ja kesällä 47 prosentista 84 prosenttiin (Elcykling – Vem, hur och varför, 2019, s. 97).
Ruotsin sähköpyörien hankintatuen perusteella voidaan siis olettaa, että sähköpyörien hankintaa vahvemmin tukeva verovapaus vähentäisi runsaasti autolla kuljettuja työmatkoja.
Iso-Britanniassa verovapaa työsuhdepyöräetu oli aiemmin rajattu 1 000 punnan arvoisen pyörän hankintaan, mutta ylärajasta on sittemmin luovuttu, koska etu kohdistui vain ei-sähköisten polkupyörien hankintaan sähköisten polkupyörien hankintahintojen ollessa tyypillisesti selvästi entistä ylärajaa korkeampia. (Liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän väliraportti, 2020, s. 29)
Kerralla kuntoon
Työsuhdepyörän verovapaus on erinomainen asia ja on hienoa että se on viimein toteutumassa. Mutta se kannattaa tehdä kerralla kunnolla. Muutostarve lakiluonnoksessa on pieni ja helppo tehdä tässä vaiheessa. Muutoksen vaikutus valtiontalouteen on hyvin pieni, mutta lisääntyvän pyöräilyn aiheuttamat kansanterveyshyödyt suuret.
