Tämä on kolmas osa kirjoitussarjassa, jossa esitellään miten Suomen valtio voisi edistää pyöräilyä. Ensimmäinen osa käsitteli pyöräliikenneinfran rahoitusta ja toinen ansiotuloverotusta.
Ehdotus #6: Sähköavusteisten pyörien hankintaan tukea
Luodaan sähköavusteisten pyörien hankintaan kannustava tukijärjestelmä. Sähköpyörien hinnat ovat usein huomattavasti perinteisiä pyöriä korkeammat ja sen vuoksi niiden hankkiminen jää monelta tekemättä. Hollannissa myydyistä pyöristä jo neljäsosa on sähköpyöriä, Suomessa vain muutama prosentti.
Tuki voidaan toteuttaa esimerkiksi ALV-alennuksena tai ostosetelinä. Yksi vaihtoehto on myös ohjata tuki ainoastaan yritysten käyttöön.
Perustelut
Sähköavusteisen pyöräliikenteen kasvattaminen on tehokas tapa vähentää yksityisautolla tehtäviä matkoja. Se on kaupunkiympäristössä nopein kulkuneuvo jopa 15 km matkoilla ja madaltaa merkittävästi pyöräilykynnystä.
Brittiläisen tutkimuksen mukaan sähköavusteinen pyöräily kiinnostaa myös monia ihmisiä, joita tavallinen pyöräily ei innosta. Tällä on suuri merkitys ilmastopäästöjen vähennyksen näkökulmasta.
Vaikutukset
Esimerkiksi Itävallassa toteutetussa hankkeessa annettiin haja-asutusalueella asuville sähköpyöriä käyttöön. Kokeiluun osallistuneet kertoivat, että sähköpyörällä tehdyistä matkoista kolmasosa korvasi autolla tehdyn matkan. Tuki siis vähentää yksityisautoilla tehtäviä matkoja ja lisää pyörällä tehtäviä matkoja.
Sähköavusteisuus ei kuitenkaan tutkimusten mukaan vähennä pyöräilyn terveyshyötyjä.
Ehdotus #7: Kaupunkipyöräjärjestelmät joukkoliikennetukikelpoisiksi
Tehdään kaupunkipyöräjärjestelmistä joukkoliikennetukikelpoisia.
Perustelut
Kaupunkipyöräjärjestelmät kannattaa toteuttaa aina osana joukkoliikennejärjestelmää, sillä sitä ne käytännössä ovat: joukkoliikennetta – ei ajoneuvon vuokrausta. Sen vuoksi niitä tulee tukea samoin perustein kuin muitakin kaupunkiseutujen joukkoliikennevälineitä.
Vaikutukset
Lisää kaupunkipyöräjärjestelmien kiinnostavuutta kaupunkiseutujen näkökulmasta ja ohjaa kaupunkeja toteuttamaan järjestelmät osana joukkoliikennejärjestelyitä, joka takaa käyttäjille hyvän ja sujuvan käyttäjäkokemuksen.
Ehdotus #8: Liikennekaaressa avattava kaupunkipyöräjärjestelmien lipunmyynnin rajapinnat
Hallituksen esityksessä Liikennekaaresta kaupunkipyörät on määritetty osaksi liikkumispalveluita – ei kuljetuspalveluihin. Tämä on johtamassa siihen, että kaupunkipyöräjärjestelmien toimittajien ei ole pakko avata lipunmyynnin rajapintaa.
Säädöskokoelmaa on muutettava niin, että kaupunkipyöräoperaattoreiden pitää avata myös lipunmyynnin rajapinta.
Perustelut
Kaupunkipyörät ovat osa matkaketjua. Jos asiakas ostaa matkan vaikkapa Tampereelta Tallinnaan, niin Helsingin rautatieasemalta satamaan nopein ja kätevin kulkuväline on kaupunkipyörä. Asiakkaan pitää saada ostettua lippu myös tähän kulkuneuvoon – ei vain perinteisiin julkisiin kulkuneuvoihin tai takseihin. Rajapinnan avaaminen integroi kaupunkipyörät matkaketjuun tehokkaasti.
Kaupunkipyörät lienevät osana liikkumispalveluita sen vuoksi, että niiden on ajateltu rinnastuvan vuokra-autoihin. On hyvä huomata, että kyse on hyvin eri tyyppisestä palvelusta: vuokra-autojen käyttöaika on paljon pidempi ja niiden käyttöön liittyy paljon raskaampia vastuutekijöitä, vaikka molemmissa asiakas on myös kuljettaja. Lisäksi autovuokraamoja lienee Suomessa satoja, kaupunkipyöräjärjestelmää pyörittää tällä hetkellä ainoastaan City Bike Finland Oy. Näin ollen rajapintojen avaaminen ei ole myöskään taloudellisesti tai teknisesti kovinkaan merkittävä asia.
Vaikutukset
Kaupunkipyörien asema ja kilpailukyky osana matkaketjua vahvistuu ja asiakkaan on helpompi ostaa lippu koko matkaketjulle. Rajapinnan avaaminen antaa kotimaisille liikkumisoperaattoreille kokemusta kaupunkipyörien integroinnista järjestelmiin. Tämä kokemus on erittäin arvokasta kun vastaavia palveluita myydään ulkomaille. Kaupunkipyöräjärjestelmiä oli jo vuonna 2014 käytössä yli 700 kaupungissa, joten ne ovat varsin yleisiä.
