Mikä edistämisohjelma on?

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma on ensimmäinen Suomessa valtioneuvoston tasolla hyväksytty ohjelma aktiivisten liikennemuotojen lisäämiseksi. Siinä on 31 toimenpidettä, joista osalle on määritetty rahoitus ja rahoitustarpeet.

Mihin tällä pyritään?

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle asetettiin tavoitteeksi 30% prosentin kasvu kävely- ja pyörämatkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä, millä pyritään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Strategiassa asetettiin tavoitteeksi myös henkilöautoliikenteen kasvun taittaminen kaupunkiseuduilla. Henkilöautoliikenteen sijaan kaupunkiliikenteessä, sen suunnittelussa ja rahoituksessa tulisi keskittyä ns. kestävien kulkumuotojen suosimiseen. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma on keskeisiä keinoja näiden päämäärien toteuttamiseksi.

Kävelyn ja pyöräilyn lisäämistä tukevat toimenpiteet ovat osoittautuneet myös erittäin kustannustehokkaiksi keinoiksi lisätä terveyden ja fyysisen toimintakyvyn kannalta välttämätöntä fyysistä aktiivisuutta. Liikunnan puute näkyy miljardiluokan suorina että epäsuorina kansantaloudellisina kustannuksina, kuten sairaanhoitomenoina, tuottavuuden laskuna, työkyvyttömyytenä sekä ennenaikaisina kuolemantapauksina.

Miksi pyöräilyä kannattaa edistää?

Pyöräily on yhteiskunnan kannalta hyvä investointi. Helsingin kaupungin tutkimuksen mukaan jokainen pyöräilyyn sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle 8 euron hyödyt. Tärkein hyöty on pienentyneet sairaanhoitokulut parantuneen kansanterveyden ansiosta (Pyöräilymetropoli 2017 -katsaus).

Miksi edistämisohjelma on merkittävä askel?

Ensimmäistä kertaa kävely ja pyöräilyn edistäminen on nostettu valtioneuvoston periaatepäätökseen, siis koko valtionhallintoa sitovaksi linjaukseksi. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun valtionhallinnossa selvästi luvataan rahaa pyöräilyn ja kävelyn kehittämiseen.

Mikä valtioneuvoston periaatepäätös on ja mikä sen rooli tässä on?

Periaatepäätöksellä annetaan valtionhallinnolle ohjeita ja suuntaviivoja asioiden valmistelulle. Luonteeltaan ne ovat valmistelevia päätöksiä.

Lopulliset päätökset tekee asiaa käsittelevä ja valmisteleva viranomainen.

Periaatepäätökset sitovat sitä hallitusta, joka on ne hyväksynyt, mutta tulevat hallitukset voivat myös pitää voimassa edellisen hallituksen periaatepäätöksiä.

Kävely ja pyöräilyn periaatepäätöksen yhdistyy kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, jossa on määritelty tarkemmat toimenpiteet. Periaatepäätöksen myötä hallitus on sitoutunut toteuttamaan edistämisohjelman toimenpiteitä.

Mitkä ovat tärkeimmät toimenpiteet?

• 30 miljoonan euron vuosittain rahoitus kuntien pyörä- ja kävelyinvestointien tukemiseen (valtio maksaa 50%). Tälle ja ensi vuodelle on jo varattu 5 miljoonaa, ensimmäinen haku on syskyllä 2018
• Maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL) -rahoituksessa hankkeet arvioidaan jatkossa ilmastopäästöjen näkökulmasta.
• Valtiolle palkataan pyöräilykoordinaattori
• Sähköavusteisten pyörien hankintatuki
• Valtion pyöräteiden korjausvelan vähentäminen

Mihin kaikkeen laitetaan rahaa? Mitä tämä kaikki maksaa?

Rahoitusta on määritelty seuraaville toimenpiteille (suluissa vuosittainen investointi)

• Kuntien pyöräilyn ja jalankulun investointien tukeminen (30 miljoonaa euroa)
• Sähköavusteisten pyörien hankintatuki (3-5 miljoonaa euroa, osana nykyistä rahoitusta)
• Kuntien kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmia ja/tai viisaan liikkumisen suunnitelmien valmistelun tukeminen (0,5 miljoonaa)
• Liikkumisen ohjaus –toiminnan jatkuminen sekä valtakunnallisesti että seututasolla (nyt 0,9 miljoonaa, jatkossa 1,5 miljoonaa)
• Toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämistä koskevan periaatepäätöksen tavoitteita palveleva 2-vuotinen viestintäkampanja. (0,2 miljoonaa)
• Huolehditaan siitä, että maastopyöräilyn ja kävelyreittien perustamiseen ja ylläpitoon Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla on käytettävissä riittävä rahoitus. (0,8 miljoonaa)
• Huolehditaan siitä, että kävelylle ja pyöräilylle on kunnissa, maakunnissa ja valtion tasolla riittävät henkilö- ja t&k-resurssit. (0,5 miljoonaa)

Ohjelma ei sinänsä vielä suoraan päätä näistä rahoista, vaan niistä tehdään rahoituspäätöksensä vielä erikseen. Valtioneuvoston periaatepäätös linjaa tulevia päätöksiä. Tässä vaiheessa päätös on tehty ensimmäisestä viidestä miljoonasta kuntien pyöräinvestointien tukemiseen.

Onko sähköpyörien hankintatuki nyt tulossa?

Ehkä, ehkä ei. Asiasta näyttää olevan hallituksessa erilaisia näkemyksiä.

Vaikuttaisi siltä, että jos tuki tulee, se on todennäköisemmin Ruotsin tapaan prosentuaalinen, eikä tasasumma. Sähköpyörätuesta laajemmin erillisessä kysymyslistassa
https://pyoraliitto.fi/blogi/kysymyksia-ja-vastauksia-sahkopyorien-tuesta

Millä ehdoin valtio antaa kunnille rahaa pyöräinvestointeihin?

Tarkkoja kriteerejä ei ole vielä päätetty. Ainoa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa mainittu kriteeri on, että kunnalla tulee olla kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ja tuettavien hankkeiden siihen perustuvia. Rahaa on tarkoitus antaa investointeihin. jotka edistävät kävelyä tai pyöräilyä. Ei riitä, että tehdään pyörätie, vaan sen pitää myös olla hyödyllinen.

Suunniteltu 30 miljoonaa euroa vuodessa vastaa Helsingin ja Tampereen suunnittelemaa investointitasoa vuodelle 2020. Jos kunnat innostuvat laajasti edistämään pyöräilyä ja kävelyä, rahat saattavat loppua kesken.

Miksi valtio antaa kunnille rahaa? Eikö kunnilla ole omat verotulonsa?

Toistaiseksi ainostaan neljällä suurimmalla kaupunkiseudulla on ollut mahdollista saada MAL-sopimusten kautta pientä tukea kävelyn ja pyöräilyn hankkeille – ja tämäkin on ollut mahdollista vain parin viime vuoden ajan.

Kuitenkin valtio on tukenut kaikkia muita liikennemuotoja hyvin merkittävin panostuksin: Kuntien läpi kulkee runsaasti valtion teitä ja valtio osallistuu suuriin joukkoliikennehankkeisiin yleensä kolmanneksen osuudella.

Kuntien onkin kannattanut tehdä sellaista yhdyskuntarakennetta, joka perustuu autoilulle ja joukkoliikenteelle, koska silloin suurimmat liikenneinfran kustannukset ovat menneet valtion pussista. Nyt kunnille avautuu järkevä mahdollisuus tehdä jalankulkuun ja pyöräliikenteeseen pohjautuvaa yhdyskuntarakennetta.

Kunnat ovat jo tähän mennessä investoineet varsin mukavasti jalankulkuun ja pyöräliikenteeseen erityisesti tällä vuosikymmennellä.

Mitä pyöräilykoordinaattori tekee?

Valtion pyöräilykoordinaattorin päätehtävänä on varmistaa pyöräliikenteen huomiointi eri valtion hallinnonaloilla. Pyöräilyyn liittyviä päätöksiä tehdään mm. Liikenne- ja viestintäministeriön, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Ympäristöministeriön, Valtiovarainministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla. Useimmista näistä ministeriöistä ei ole kovinkaan hyvää tietämystä pyöräliikenteen kehittämisestä. Pyöräilykoordinaattori tarjoaa tietoa, osaamista ja ideoita tavoitteiden saavuttamiseksi.

Pyöräilykoordinaattoreita on valtion hallinnossa mm. Hollannissa, Tanskassa ja Luxemburgissa sekä Suomessa Helsingin kaupungilla. Heidän roolinsa on ollut merkittävä kun pyöräliikenteen olosuhteita on kehitetty.

Mikä on liikenteen plussavisio?

Ruotsissa kehitettiin 1990-luvulla liikenteen nollavisio, jossa tavoitteena on saada liikennekuolemat nollaan. Tämä visio on hyväksytty myös Suomessa liikenneturvallisuustyön tavoitteeksi, joskin sen toteutus on viime vuosina ollut varsin heikkoa.

Nollavisio ei kuitenkaan huomioi sitä, että kävelyllä ja pyöräilyllä voidaan vaikuttaa niin merkittävästi ihmisten liikkumiseen, että ne vähentävät merkittävästi ennenaikaisia kuolemia. Plussavisiossa huomioidaan aktiivisten kulkumuotojen pelastamat ihmishenget ja pyritään nimenomaan edistämään aktiivisia liikennemuotoja – vaikka niiden käyttäjistä joillekin voi tapahtua vakaviakin onnettomuuksia.

Mikä on edistämisohjelman merkitys päästövähennyksissä?

Energia- ja ilmastostrategiassa asetettiin tavoitteeksi vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi yli 3 Mt:n päästövähennystä. Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamisella on arvioitu saavutettavan 1 Mt:n päästövähennykset. Tästä noin kolmaosan on kaavailtu tulevan kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisen kautta.

Kävely ja pyöräily ovat myös poikkeuksellisen kustannustehokkaita päästövähennystoimenpiteitä: niiden vaatimat investoinnit ovat murto-osan ajoneuvo- ja joukkoliikenteen investointivaatimuksista ja kaupan päälle aktiivisen liikenteen avulla saadaan merkittäviä säästöjä kansanterveyden parantumisen myötä.