Tänään perustettiin Eduskunnan kestävän liikenteen verkosto. Verkostoa olivat perustamassa kansanedustajat Jenni Pitko (vihr), Joonas Könttä (kesk), Mai Kivelä (vas) ja Mari-Leena Talvitie (kok).
Pyöräliitto on ollut aktiivisesti mukana valmistelemassa verkoston toimintaa ja liiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen valittiin sen sihteeriksi.
Rekisteröimättömän yhdistyksen tarkoitus on antaa jäsenilleen tietoa ja mahdollisuus käsitellä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä liikennemuotoja, edistää erilaisia kestävän liikenteen ja liikkumisen muotoja sekä työskennellä aktiivisesti yhteistyössä erilaisten kestävän liikenteen sidosryhmien kanssa. Jäseneksi voi ilmoittautua kuka tahansa eduskunnassa työskentelevä.
Timo Harakka: Verkoston perustaminen on tärkeää
Verkoston perustamiskokouksessa kuultiin puhe liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalta (sdp).
Ministeri Harakka piti verkoston perustamista ajankohtaisena.
“Hallitusohjelmatavoitteita kirjoitetaan nyt”, hän totesi.
Ministeri nosti esiin kuinka ilmasto- ja kestävyyskriisit eivät odota vaikka juuri on selvitty pandemiasta ja Euroopassa käydään sotaa. Venäjän hyökkäys on vain korostanut tarvetta päästä eroon fossiilista polttoaineista.
Ministeri nosti esiin matkaketjujen laadun vaikutuksen kestävän liikenteen suosioon:
“Kestävä liikkuminen on nähtävä kokonaisuutena, jossa eri ratkaisut sopivat eri tilanteisiin ja tarpeisiin. Jos kuulen jonkun sanovan, että on pakko käyttää omaa autoa, niin ymmärrän sen niin, että joukkoliikenne ei ole onnistunut riittävän hyvin”.
MAAS-palveluiden toteutus on ollut odotettu hankalampaa, eikä ne ole yleistyneet toivotusti.
“Käytännön ongelmat ovat osoittautuneet suuremmiksi kuin lainsäädäntö”, Harakka sanoi. Hän totesi pettyneensä myös siihen, ettei maaseudulla ole saatu aikaan toimivaa kutsuliikennettä.
Pyöräliikenteen näkökulmaa ja erityisesti rahoituksen kasvua Harakka käsitteli laajasti. Istuva hallitus on investoinut pyöräliikenteeseen historiallisen paljon ja tällä on ollut monia vaikutuksia:
“Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toteutus on ollut myös hallituksen merkittävin liikunnan edistämisen teko”, ministeri sanoi.
Kestävään liikenteeseen kuuluu laaja työkalupakki
Kansanedustajien paneelikeskustelussa nousi esiin laaja valikoima toimenpiteitä kestävän liikenteen suosio kasvattamiseksi.
Mai Kivelä näki, että ensisijaisesti joukkoliikenteen on oltava houkutteleva vaihtoehto. Hän nosti esiin myös hintaohjauksen, kuten ruuhkamaksut ja joukkoliikenteen lippujen hinnat.
Joonas Könttä korosti käyttäjälähtöisyyttä. Kun kestävien liikennemuotojen käyttö on sujuvaa ja helppoa, niitä myös käytetään.
Jenni Pitko korosti yhdyskuntarakenteen merkitystä. Hän piti tärkeänä myös, että toimet ovat hyväksyttäviä koko maassa ja että ratkaisuja kestävään liikenteeseen löytyy erilaisiin ympäristöihin.
Mari-Leena Talvitie nosti esiin raideinvestointien merkityksen ja verotuksen kannustimet.
Kansanedustajat olivat varsin yksituumaisia sen suhteen, että seuraavan hallituksen taloudellinen liikkumavara pienenee nykyisestä. Kivelä ja Pitko pitivät Pyöräliiton ehdotusta kävelyn ja pyöräilyn rahoitusosuuden kasvattamista 20 prosenttiin liikenneinvestoinneista kuitenkin tärkeänä.
Mikä merkitys verkostolla on?
Uskon, että verkostolla tulee olemaan iso vaikutus kestävästä liikenteestä käytävään keskusteluun. Poliittisessa keskustelussa korostuu vahvasti yksityisautoiluun liittyvät tekijät, vaikka 37 % kaikista suomalaisten tekemistä matkoista tehdään jalan, pyörällä tai julkisella liikenteellä. Ja tavoitteen on kasvattaa mm. jalan ja pyörällä tehtäviä matkoja 30 % vuosien 2016-2030 välillä.
Kestävän liikenteen näkökulmat ovat kuitenkin loistaneet poissaolollaan Eduskunnassa käytävässä keskustelussa. Polttoaineen hinta on mediassa esillä säännöllisesti, mutta pyöräliikenteen rahoitus tai seudullisen junaliikenteen järjestäminen ei. Onneksi kunnissa kestävän liikenteen teemoista on keskusteltu enemmän – ja myös tehty enemmän niihin liittyviä isoja päätöksiä.
Kestävän liikenteen verkosto tulee toivottavasti järjestämään monipuolista toimintaa ja ohjelmaa niin eduskunnassa työskenteleville kuin kansalaisille. Tämä toivottavasti saa päättäjät ymmärtämään entistä paremmin kestävän liikenteen laajat hyödyt ja tekemään asiaa edistäviä päätöksiä.
Pyöräliiton hallitusohjelmatavoitteista löytyy meidän näkemyksemme siitä miten pyöräliikenteen suosio saadaan kasvuun.
On kuitenkin hyvä huomata, ettei pyöräliikenteen suosio ole riippumaton muiden kestävien liikennemuotojen suosiosta. Erityisesti joukkoliikenteen on toimittava keskipitkillä ja pitkillä matkoilla, jotta pyöräliikenteen määrä voi kasvaa merkittävästi. Toisaalta myös joukkoliikenteen suosiota voidaan kasvattaa merkittävästi edistämällä pyöräilyä. Pidinkin tilaisuudessa esityksen pyörä- ja raideliikenteen yhdistämisen potentiaalista Suomessa.
