Pyöräliitto on pettynyt hallituksen budjettiriihen tuloksiin. Vuosi 2023 näyttää pyöräilyn edistämisen kannalta huonommalta kuin pitkään aikaan. Tilanne on irvokas kun samaan aikaan on käynnissä energia- ja ilmastokriisi ja kansalaisten odotetaan vähentävän yksityisautoilua.

Valtio tukee kuntien pyöräliikenteen ja jalankulun investointeja vain 3,5 miljoonalla eurolla. Sillä saadaan alle 10 km pyörätietä, kävelypainotteisia katuja tai muita kestävän liikenteen ympäristöjä. Vertailuksi nyt päätetty Kuhmon Hyryntien kunnostuksen kustannusarvio on 2,6 miljoonaa euroa. Hallitus ei näytä olevan sitoutunut valtion tavoitteeseen kasvattaa pyörällä tehtävien matkojen määrä 30 % vuoteen 2030 mennessä tai liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Hallitus ilmoitti myös jatkavansa työmatkavähennyksen korotusta. Työmatkavähennys on todettu jo vuosia sitten autolla ajamiseen kannustavaksi ja kohdistuvan ylempiin tuloluokkiin. Nyt hallitus haluaa siis kannustaa ihmisiä ajamaan autolla ja polttamaan öljyä. Tämän vuoden työmatkavähennyksen korotuksen arvioitiin alunperin vähentävän verotuloja 140 miljoonalla. Summa on enemmän kuin valtion tuki joukkoliikenteelle ja pyöräliikenteen sekä jalankulun investoinnit yhteensä. Ensi vuonna tilanne on vielä kurjempi kun pyöräilyn investoinnit vähenevät.

Suomi myös yksi harvoja EU-maita, joka ei sisällyttänyt EU:n elpymis- ja palautussuunnitelmaan pyöräliikenteen investointeja. Ei vaikka, pyöräliikenteen määrät romahtivat kaupungeissa koronan aikana. Tämä olisi ollut erinomainen mahdollisuus hyödyntää EU-rahoitusta kestävän liikenteen edistämiseen. Mutta meillä ei näin päätetty tehdä vaikka tiedetään, että pyöräliikenteen investointien kustannus-hyötysuhteet ovat erittäin hyviä.

Harvoja valopilkkuja budjettiriihen päätöksissä on valtion perusväylänpidon lisärahoitus, joka kohdistuu valtion maanteihin ja niiden rinnalle kulkeviin pyöräteihin. Tänä vuonna valtion perusväylänpidon rahoituksesta kiitettävä osuus meni pyöräliikenteen ja jalankulun olosuhteiden ylläpitoon. Toivottavasti lisärahoitus parantaa pyöräilyn olosuhteita valtion väylillä. Pidän hyvänä myös joukkoliikenteen arvonlisäveron alentamista, tosin osa siitä kohdistuu lentämiseen. Valtio verottaakin pyörällä liikkuvaa paljon enemmän kuin lentokoneella lentävää.

Mitä Pyöräliitto ehdotti liikenteen energiankulutuksen vähentämiseksi?

• Työmatkakuluvähennyksen väliaikaisesta korotuksesta luopumista.
• Maakuntakenttien lentojen tukemisen lopettamista.
• Pyöräliikenteen ja jalankulun kunnille myönnettävän investointituen nostamista 40 miljoonaan euroon (nyt päätettiin 3,5 miljoonasta eurosta).
• Valtion oman väyläverkon investointien nostamista 7,5 miljoonasta 15 miljoonaan (summa päätetään Väyläviraston investointiohjelmassa).
• Polkupyöräedun verovapauden rajan nostamista 1200 eurosta 2000 euroon.
• Polkupyörien, kaupunkipyörien niiden osien ja huoltojen arvonlisäveron laskua 10 prosenttiin.
• Taloyhtiöille suunnatun sähköpyörien latausinfran ja laadukkaan pyöräpysäköinnin tuen käynnistämistä.
• Kaupunkiseutujen maantieinvestoinnista säästämistä. Tieinvestoinnit lisäävät autoilua, öljyn ja energian kulutusta sekä hidastavat siirtymää kestävään liikenteeseen.
• Maanteiden nopeusrajoitusten laskua 10 km/h:ssa.