Pyöräliiton kokoamat tiedot paljastavat, että pyöräliikenteen määrä on vähentynyt suurissa kaupungeissa vuosien 2016-2021 välillä 14,5 %. Valtaosa vähennyksestä tapahtui vuonna 2021, jolloin koronarajoitukset vähensivät ihmisten liikkumista.
Selvää on, että etätyöt, etäkoulu, tapahtumien sekä harrastusten sulut ovat vähentäneet pyörällä tehtäviä matkoja. Seitsemästä isosta kaupungista kerätty data paljastaa, että arkipyöräilyyn määrä suorastaan romahti.
Pyöräliiton yhteeenveto perustuu kaupunkien automaattisiin pyöräliikennelaskureihin. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun pyöräliikenteen laskuridataa on kerätty valtakunnallisesti yhteen. Aineistossa on mukaan yhteensä 48 laskentapistettä Helsingistä, Tampereelta, Oulusta, Jyväskylästä, Lahdesta, Porista ja Vaasasta. Aineiston löydät taulukkona täältä.
Laskentapisteet sijaitsevat yleensä kaupunkien tärkeimmillä työ- ja asiointiliikenteen reiteillä. Ulkoilureiteillä laskentapisteitä on vähemmän eikä virkistyspyöräilyn kuten maastopyöräilyn muutokset välttämättä näy laskuridatassa.
Kansanterveyden ja liikenteen päästövähennysten näkökulmasta ongelma on, ettei mahdollisesti lisääntynyt pyöräilyharrastus kuten maastopyöräily ja pyörämatkailu riitä korvaamaan vähentynyttä arkipyöräilyn suoritetta. Pyörälenkillä käydään tyypillisesti kerran tai kaksi viikossa, töihin mennään viidesti viikossa.
Autoliikenne palautumassa nopeasti – joukkoliikenne ei
Maanteiden laskentapisteet paljastavat, että autoliikenteen määrä kääntyi viime vuonna nousuun vuoden 2020 notkahduksen jälkeen. Henkilöautoliikennettä oli tieverkolla 3,8 % vähemmän kuin vuonna 2016. Näyttäisi siis siltä, että liikkumisen vähentyminen on kohdistunut epätasaisesti eri liikennemuotoihin.
HSL-alueella vuoden 2021 matkustajamäärä joukkoliikenteessä jäi 238 miljoonaan matkustajaan, mikä on noin 40 prosenttia vähemmän kuin pandemiaa edeltäneenä vuonna 2019. Ratikan aloittamisesta huolimatta Tampereen seudun joukkoliikenteessä tehtiin vuonna 2021 noin 30 prosenttia vähemmän matkoja kuin vuonna 2019
VR:n kaukojunaliiketeessä kulki vuonna 2019 yhteensä 14,9 miljoonaa matkustajaa ja vuonna 2021 enää 8,5 miljoonaa matkustajaa. Vuonna 2020 matkustajia oli vain vain 8,1 miljoonaa, joten kaukojunissa aallonpohja on jo takana. Lähijunaliikenteessä (pl. HSL-alue) matkustajia oli vuonna 2019 yhteensä 7,5 miljoonaa, vuonna 2020 yhteensä 4,3 miljoonaa ja vuonna 2021 enää 4,0 miljoonaa.
Ilmastotavoitteden näkökulmasta on erittäin huolestuttavaa, että julkisen liikenteen ja pyöräliikenteen määrät ovat tippuneet paljon, mutta henkilöautoilussa liikennemäärien lasku on ollut varsin maltillista. Tämä viittaisi siihen, että meillä kuljetaan yhä isompi osa matkoista henkilöautolla. Myös autojen määrän on uutisoitu kasvaneen erityisesti isoissa kaupungeissa.
Pyöräliikenteen osuus on laskenut pitkään
Pyöräliikenteen osuus liikennesuoritteesta on laskenut henkilöliikennetutkimuksissa vuosikymmeniä vuoden 2011 tutkimukseen saakka. Sekä vuoden 2011 että 2016 tutkimuksessa pyöräliikenteen osuus kaikista matkoista oli 8 % kun vielä vuonna 1998 se oli 11 %.
Valtioneuvosto on sitoutunut lisäämään pyörällä ja kävellen tehtäviä matkoja 30 prosentilla vuosien 2016-2030 välillä. Jos haluamme saavuttaa tuon tavoitteen, niin meidän pitäisi saada nostettua pyörällä tehtyjen osuus matkoista vähintään samalle tasolle kuin se oli 1990-luvun lopulla.
Iso kysymys onkin mihin suuntaan kestävien liikennemuotojen osuus kehittyy koronan myötä. Eri liikennemuodoista saatavien tietojen perusteella on voi olettaa, että autoilun osuus matkoista kasvaa ja joukkoliikenteen vähenee. Sen sijaan jalankulun ja pyöräliikenteen osuutta matkoista on haastavaa ennustaa koska päivittäin tehtyjen matkojen määrä (matkaluku) on todennäköisesti pienentynyt.
Vuonna 2021 on kerätty tuoreimman henkilöliikennetutkimuksen aineisto ja tietoja siitä julkistettaneen viimeistään vuoden 2023 alkupuolella. Oma veikkaukseni on, että tuossa tutkimuksessa tullaan näkemään suurempia siirtymiä eri liikennemuotojen välillä kuin aiemmin. Yleensä siirtymät ovat nimittäin varsin maltillisia, mutta koronan aiheuttama radikaali muutos liikkumiseen on voinut muuttaa tilannetta.
Autolla tehdään 42 % alle 5 kilometrin matkoista
Tavoitteet pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisäämiseksi, liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja kansanterveyden parantamiseksi näyttävätkin karkaavan. On kuitenkin keinoja, joilla pyöräliikenteen suosiota voitaisiin kasvattaa nopeastikin. Potentiaalia autosta pyörään ja sähköpyörään vaihtamiseen on. Suomalaisten automatkoista 42 % on alle 5 kilometrin pituisia ja 62 % alle 10 kilometriä. Iso osa näistä matkoista voidaan tehdä polkupyörällä, erityisti kun liikenneympäristö siihen kannustaisi.
Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen myös kansainvälinen energiajärjestö IEA on suositellut pyöräilyn lisäämistä kaupungeissa öljyn käytön vähentämiseksi, joten pyöräliikenteen edistäminen on myös järkevää turvallisuuspolitiikkaa.
Pyöräliikennettä suosivat ratkaisut keskiöön kaupunkiseuduilla
Pyöräliikenteen suosion kasvattamiseksi nopea, tehokas ja edullinen tapa on keskustojen katujen muuttaminen piha- ja pyöräkaduiksi ja autoliikenteen rauhoittaminen. Näin on toimittu mm. Jyväskylässä.
Yhdessä yössä tehtävä laaja liikennejärjestelmämuutos Gentin tapaan on mahdollista myös suomalaisissa kaupungeissa. Se vaatii vain huolellista suunnittelua ja erityisesti poliittista tahtoa muutoksen läpi viemiseksi. Muutoksessa autoliikenteen läpiajo keskussa kielletään ja keskusta jaetaan lohkoihin, joista toiseen voi autolla liikkua vain keskustakehän kautta, mutta kävellen ja pyörällä lohkoilta toiselle pääsee ilman kiertoreittejä. Tämä on myös edullinen ratkaisu, useimmissa tapauksissa puhuttaisiin vain muutamista miljoonista. Mutta poliittista tahtoa tähän harvemmin on riittävästi.
Valtion tulee myös lopettaa autoilua lisäävien investointien tekeminen kaupunkiseuduilla ja suunnata rahat pyöräliikenteeseen, jalankulkuun ja joukkoliikenteeseen. Onkin huolestuttavaa, että esimerkiksi Väyläviraston investointiohjelman luonnoksessa vuosille 2023-2030 on edelleen mukana useita erittäin kalliita kaupunkiseutujen autoilua lisääviä hankkeita kuten valtatie 9:n kehittäminen Tampere-Orivesi -välillä lähes sadalla miljoonalla ja 190 miljoonan euron tunneli Raisiossa.
Taloyhtiöiden pyöräpysäköintiä pitää tukea
Investoinnit infraan ovat avainasemassa muutoksessa, mutta sähköpyörien suosion kasvaessa erityisesti taloyhtiöiden pyöräpysäköinnin laatua ja turvallisuutta pitää parantaa. Valtio kannattaa tukea pyörien latauspisteiden ja laadukkaan pyöräpysäköinnin rakentamista taloyhtiöissä samalla tavalla kuin sähköautojen latauspisteitä tuetaan. Tämä olisi helposti tehtävissä laajentamalla nykyisen rahoituksen ehtoja eikä tähän tarvittaisi uusia varoja. Valtion osallistuminen taloyhtiöiden hankkeisiin saa hankkeet liikkeelle, sillä taloyhtiöissä muuten esimerkiksi sähköpyörien latauslaatikostojen hankkiminen pyöräkellareihin voi olla erittäin hankala prosessi. Mutta ilman turvallista säilytystä ja latausta jää moni sähköpyörä hankkimatta ja siirtymä autosta kestäviin kulkumuotoihin tekemättä.
