Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaatii Suomelta nopeita toimia öljyriippuvuuden ja liikenteen energiankäytön vähentämiseksi. Siirtymä pyörä- ja joukkoliikenteeseen on tehokas, edullinen ja nopeasti vaikuttava toimi. Valtion tuleekin vuoden 2023 talousarviossa sekä muissa toimenpiteissä kannustaa tähän. Alla on listattu Pyöräliiton esityksiä, joilla energinkäyttöä voidaan tehokkaasti ja nopeasti alentaa sekä samalla siirtyä kohti pysyvästi kestävämpää liikennejärjestelmää.

Talousarvioon liittyvät toimenpiteet

Verotus

• Korotetaan verovapaata polkupyöräetua 2000 euroon vuodessa (nyt 1200 €/vuosi). Polkupyörien inflaatio on ollut nopeaa ja nykyinen taso on liian alhainen erityisesti autoja korvaaville perhepyörille, joiden hinnat ovat tyypillisesti 4000 – 6000 euroa.
• Alennetaan polkupyörien, niiden tarvikkeiden ja huollon sekä kaupunkipyörien arvonlisäverokannat 10 prosenttiin. EU:n uudet linjaukset mahdollistavat arvonlisäveron alentamisen. Nykyisessä inflaatiotilanteessa tämä lisäisi pyöräilyn houkuttelevuutta merkittävästi ja asettaisi pyöräliikenteen samalle tasolle julkisen liikenteen kanssa, jonka alv on jo 10 %.
• Tehdään autojen pysäköinnista työpaikkojen yhteydessä veronalainen luontoisetu. Edun arvostus voidaan tehdään niin, että etu on verovapaa pienillä paikkakunnilla ja muualla, jossa pysäköintipaikan arvo ei ole merkittävä. Tätä on myös VM ehdottanut vuonna 2020.
• Luovutaan työmatkakuluvähennyksen väliaikaisesta korotuksesta. Se houkuttelee käyttämään autoa, eli lisää energiankulutusta ja on valtiolle kallis (vuodelle 2022 arvio kustannuksesta on ollut 140 miljoonaa euroa). Lisäksi se kohdistuu hyvätuloisiin, joille polttoaineen kohonnut hinta ei ole ongelma.
• Muutetaan polkupyörällä tehtävää matkakuluvähennystä:
  • Nykyinen 85 €/vuosi ei kata nykyhinnoilla pyörien kuluja edes työmatkojen osalta. 
  • Muutetaan vähennys kilometriperusteiseksi kuten muillakin ajoneuvoilla ja asetetaan vähennystasot houkutteleviksi:
    • Sähköpyörä 0,16 €/km
    • Tavallinen polkupyörä 0,09 €/km 
• Muutetaan verovapaiden matkakustannusten korvauksia (eli nk. kilometrikorvaus) pyörän käyttöön houkuttelevammaksi ja sähköpyörän kustannuksia paremmin kattavaksi:
  • Sähköpyörän kilometrikorvaus samaksi kuin mopon: 0,19 €/km
  • Polkupyörälle määritellään oma kilometrikorvauksensa, joka on 0,14 €/km. Tämä houkuttelisi lisäämään pyörän käyttöä työhön liittyvillä matkoilla.

Jalankulun ja pyöräliikenteen investoinnit

Öljyriippuvuutta voidaan vähentää pysyvästi investoimalla vahvasti kaupunkiseutujen pyöräliikenteen infrastruktuuriin. 1970-luvun öljykriisi oli lähtölaukaus pyöräliikenteen kehittämiselle Tanskassa ja Hollannissa ja se vei kyseisten maiden liikenteen kehityksen pysyvämmin kestävämmälle pohjalle. Koronakriisin myötä esimerkiksi Ranska investoi merkittävästi pyöräliikenteeseen.

YK:n ympäristöjärjestö on suositellut, että valtiot ja kaupungit käyttäisivät 20 % liikennebudjetistaan jalankulkuun ja pyöräilyyn. Suomessa ollaan tästä vielä kaukana.

Ehdotuksemme rahoitustasoksi jalankulun ja pyöräliikenteen osalta eri osa-alueilla:

	Talousarvio 2022 (miljoonaa €)	Ehdotus talousarvio 2023 (miljoonaa €)
Maantieverkon kehittäminen (eli uudet hankkeet)	7,5 m €	15 m €
Maantieverkon parantaminen (vanhan infran korjaus)	10 m €	10 m €
Investointituki kunnille ja kävelyn ja pyöräilyn edistäminen	7 m €	40 m €
Liikkumisen ohjaus	0,6 m €	2 m €
Yhteensä	25,1 m €	67 m €
Osuus väyläverkkojen menoista	1,2 %	3,2 % (jos menot 2082 miljoonaa €)

Investointitukea kannattaisi suunnata myös kaupunkien nopeille liikennejärjestelmätason muutoksille. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupungin keskustan yksityisautoilla läpiajo rajataan ja ohjataan keskustan kehäkadulle. Pyörä- ja joukkoliikenne, jalankulku ja huoltoliikenne pääsisi kuitenkin edelleen keskustan läpi. Myös pihakatukokeilut ja muut kevyet muutokset tulisi saada tuen piiriin. Tämän tyyppisillä muutoksilla on saatu isoja siirtymiä kestäviin kulkumuotoihin monessa eurooppalaisessa kaupungissa kuten Gentissä. Muutokset ovat yllättävän edullisia, mutta ne vaativat paljon poliittista tahtoa. Uskomme, että valtion tuki lisäisi tätä valmiutta tehdä muutoksia.

Lisäksi valtion omalle väyläverkolle on investoitava, jotta seudulliset yhteydet saadaan kuntoon sekä liitynnät joukkoliikenteen pysäkeille sujuviksi.

Sähköpyörien latausinfran tuki taloyhtiöille

Ennusteemme mukaan noin puolet myydyistä pyöristä on sähköavusteisia vuonna 2025 – 26. 

Suurimpia esteitä sähköpyöräilyn kasvulle on pyöräpysäköinnin laatu taloyhtiössä. Niissä on vähän tai ei ollenkaan tarjolla palo- ja varkausturvallisia säilytys- ja latausratkaisuja. 

SPEKin mukaan sähköpyörien akut tulisi ladata pyöräkellareissa, jotka ovat palo-osastoituja tiloja. Tällä hetkellä taloyhtiöt eivät ole rakentaneet laisinkaan latausinfraa. Käytännön ratkaisu taloyhtiöihin olisivat yhteiskäyttöiset latauskaapit (kuvassa) ja runkolukittavat pyörätelineet.

Ehdotamme, että laajennetaan ARA:n myöntämää sähköautojen latausinfra-avustusta koskemaan myös sähköpyöriä ja keveitä sähköajoneuvoja ja vahvistetaan liikenteen sähköistymistä kautta linjan ja tasapuolisesti. Tuki saisi taloyhtiöissä päätökset liikkeelle ja nopeuttaisi merkittävästi sähköpyörien ja keveiden sähköajoneuvojen huomiointia juuri siellä, missä niiden käyttöpotentiaali on suurinta.

Säästöjä on saatavissa väyläverkon investointiohjelmasta

Pyöräliitto ehdottaa, että säästöjä tehdään väyläverkon investointiohjelman tieinvestoinneista kaupunkiseuduilla. Nämä investoinnit lisäävät kaupunkiseutujen autoriippuvuutta ja öljyn ja energian kulutusta sekä hidastavat siirtymää kestävään liikenteeseen juuri siellä, missä vaihtoehtoja voitaisiin kehittää kustannustehokkaasti. 

Tälläisiä hankkeita ovat muun muassa:

• Vt 4 Kehä I–Kehä III (Koskela–Järvenpää) 102 m€
• Vt 9 Tampere–Orivesi, välillä Alasjärvi–Käpykangas 95 m€
• E 18 kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa 189 m€

Lisätään kestävän joukkoliikenteen ostoja

Valtion tulee kasvattaa joukkoliikenteen ostoja linja-auto- ja junaliikenteessä. Näin saadaan varmistettua riittävä vuorotarjonta, jotta joukkoliikenne on todellinen vaihtoehto auton käytölle. Ostot tulee kohdistaa erityisesti niille yhteysväleille, joilla liikenne on koronan myötä vähentynyt. Lisäksi ostoja voitaisiin tehdä myös osuuksille, joissa nykyinen kapasiteetti on selvästi liian alhainen (esimerkiksi Pieksämäki-Joensuu junayhteys). Myös yöjuna-yhteyksien (esim. Kajaani-Helsinki) ja vuoromäärän lisäämistä tulee harkita.

Valtion tulee myös joukkoliikenteen ostojen yhteydessä vaatia parempaa polkupyörienkuljetusta joukkoliikennetoimijoilta. Linja-autoissa asia ratkeaa helposti 3-5 pyörän telineellä bussin perään ja junissa käyttämällä uusia pyöränkuljetusvaunuja ja muokkaamalla Pendolinoja niin, että niihin voi ottaa polkupyöriä mukaan.

Säästöjä saadaan lopettamalla lentoliikenteen ostot maakuntakentille ja korvaamalla nämä bussi- ja junayhteyksillä lähimmille isoille lentokentille. Myös Finavia on toivonut tätä.

Muita toimenpiteitä

Maanteiden nopeusrajoitusten lasku

Lasketaan IEA ehdotuksen mukaisesti maanteiden nopeusrajoituksia 10 km/h:lla. Tämä vähentää merkittävästi polttoaineiden ja sähkön kulutusta sekä parantaa huomattavasti liikenneturvallisuutta. Esimerkiksi Ruotsissa on yleisesti käytössä 110, 90, 70 km/h nopeusrajoitukset ja ne sopisivat erinomaisesti pysyvästi Suomenkin teille. Tällöin 70 km/h olisi maanteiden yleisrajoitus. Ruotsissa nopeusrajoitusten lasku 1990-luvulla tehtiin nimenomaan ympäristösyistä. Nopeusrajoitusten lasku myös vähentää investointitarvetta teihin.

Pieni muutos voitaisiin saada aikaan myös tiukentamalla poliisin tulkintoja. Nythän voi käytännössä ajaa noin 6 – 8 km/h ylinopeutta ilman seuraamuksia. Tämä on sekä polttoaineen kulutuksen että liikenneturvallisuuden kannalta merkittävä ongelma.

Autottomat sunnuntait kaupungeissa

Kaupungeissa järjestetään autoton sunnuntai -tapahtumia, joissa keskustoja ja niiden lähialueita määritellään vain hälytysajoneuvoille ja huoltoajolle sallituksi. Valtio voisi kannustaa tähän esimerkiksi pienellä tapahtuma-avustuksella. Vaikka tämän vaikutukset polttoaineen kulutukseen ovat rajallisia, edistää se merkittävästi ihmisten kokemusta laadukkaasta pyöräily-ympäristöstä, kun ajoratoja voi turvallisesti käyttää pyörällä liikkumiseen. Hollannissa autottomat sunnuntait olivat merkittäviä 1970-luvun muutoksessa, jolloin päätettiin investoida pyörätieverkostoon.

Lasketaan taajamien yleisnopeusrajoitus 30 km/h:ssa

Taajamien yleisnopeusrajoituksen laskeminen nykyisestä 50 km/h:sta 30 km/h:ssa olisi valtion näkökulmasta erittäin edullinen, helppo ja tehokas tapa vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja kuntien liikennesuunnitteluun sekä vähentää polttoaineen kulutusta. Taajamanopeuksissa kiihdytysten määrä ja pituus vaikuttavat olennaisesti auton energiankulutukseen. Alhaisemmat nopeudet vähentävät kiihdytyksiä ja mahdollistaisi myös liikennevalojen poistoja, jolloin pysähdykset vähenevät.

Nykytilanne on erikoinen, sillä yleisrajoitus ei ole taajamissa yleinen: Liikenneturvan mukaan vuonna 2021 yleisin nopeusrajoitus on 40 km/h, joita on 52 % katuverkosta. Vain 15 % taajamien kaduista on nopeusrajoitukseltaan 50 km/h ja 25 %:lla  katuverkosta on 30 km/h nopeusrajoitukset.

Yleisrajoituksen laskun hyödyt:

• 30 km/h yleisrajoitus on tehokkain tapa lisätä lasten turvallisuutta liikenteessä
  •  Kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia tapahtui vuosina 2011 – 2015 30 km/h rajoitusalueilla 1000 tiekilometriä kohden yli kolme kertaa vähemmän kuin 40 km/h alueilla ja yli neljä kertaa vähemmän kuin 50 km/h rajoitusalueilla.
• 30 km/h on yleisesti hyväksytty ja toivottu kotikadulle
  • Liikenneturvan kyselyssä lähes kahdeksan kymmenestä pitää edes jokseenkin hyväksyttävänä 30 km/h nopeusrajoitusta alueilla, joissa kävellään ja pyöräillään paljon.
• 30 km/h vaikuttaisi vain vähän yksityisautoilun matka-aikoihin taajamissa
• 30 km/h vähentäisi polttoaineen kulutusta, päästöjä ja melua
  • Tasaisemmasta ajotavasta johtuen typenoksidi- ja CO2 -päästöt ovat 30 km/h alueella noin 25 % alhaisemmat kuin 50 km/h nopeudella.
• 30 km/h yleisrajoitus muuttaisi katujen suunnittelua turvallisempaan suuntaan

Yleisrajoitus ei automaattisesti alenna nopeuksia kaikilla kaduilla, vaan jatkossakin voitaisiin määrittää korkeampi nopeuksia kaduille erillisellä liikennemerkillä.