Riittävästi ja laadukkaita investointeja pyöräliikenteeseen
Kuntien liikenneinvestoinneista vähintään 20 % on sijoitettava pyöräliikenteeseen ja jalankulkuun. Tätä tasoa suosittelee YK:n ympäristöjärjestö.
Pyöräliikenteen investoinneilla on tavoiteltava mahdollisimman suurta pyöräliikenteen kasvua. Tämä tapahtuu toteuttamalla sujuvia, turvallisia ja laadukkaita ratkaisuja, jotka tarjoavat autoa nopeamman vaihtoehdon.
Asuinalueille ja keskustoihin on toteuttava turvallinen piha- ja pyöräkatujen verkosto, joilla nopeusrajoitus on enintään 30 km/h ja pyöräily pääsääntöisesti ajoradalla.
Lähiöiden ja keskusten välille reiteille tulee luoda baanaverkosto. Verkosto voi koostua osittain myös hitaan liikenteen kaduista kuten pyöräkaduista ja pihakaduista.
Kuntien on lisättävä käyttäjien mahdollisuuksia vaikuttaa liikennesuunnitteluun.
Yksityisautoilun suoritetta on vähennettävä
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan liikennejärjestelmän kokonaisvaltainen muutos, jossa yksityisautoilun osuus laskee ja päästöttömien liikennemuotojen, kuten pyöräliikenteen vastaavasti nousee. Lisäksi laadukas pyöräily-ympäristö vahvistaa alueen elinvoimaa ja lisää työpaikkoja erityisesti ravintola-alalla.
Rajallinen katutila on jaettava, niin että kestävien kulkumuotojen suosio kasvaa. Tämä tarkoittaa autoille varatun tilan, kuten kaistojen ja kadunvarsipysäköinnin, vähentämistä. Liikenteen rauhoittaminen parantaa pyöräilyn turvallisuutta ja lisää sen suosiota. Uusi tieliikennelaki ja sen liikennevirhemaksu mahdollistavat ajokiellon valvonnan kameravalvonnan avulla. Tämä taas mahdollistaa keskustojen rauhoittamisen ilman isoja infrainvestointeja Gentin mallin mukaisesti.
Pysäköintinormeista on luovuttava ja siirryttävä markkinaehtoiseen pysäköinnin rakentamiseen.
Joukkoliikenteen tarjonnan ja pyöräliikenteen infran parantaminen on tärkeää erityisesti nyt kun on riski, että ihmiset siirtyvät koronatilanteen vuoksi käyttämään enemmän yksityisautoja.
Isojen kaupunkien on valmisteltava ruuhkamaksujen käyttöönottoa.
Kävelyn ja pyöräilyn hyödyt huomioitavat suunnittelussa ja päätöksenteossa
Maankäyttöä ja liikennettä koskevien päätösten vaikutukset eri kulkutapoihin ja kansanterveyteen on arvioitava osana päätöksentekoa.
Liikenne- ja viestintäministeriön esittämässä plussavisiossa otetaan huomioon kaikki tavat, joilla liikenne vaikuttaa ihmisten terveyteen kuten liikenneonnettomuudet, liikunnan muutokset, melu ja päästöt.
Ruotsalaistutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri EU:ssa tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euron arvosta hyötyä ja kävelty jopa 0,37 euroa. Yksityisautoilusta taas aiheutuu yhteiskunnalle 0,11 euron kustannus jokaista kilometriä kohden.
Kuntien tulee ottaa Oulun yliopiston kehittämä liikuntakaavoitus suunnitteluprosessia ohjaavaksi käytännöksi.
Sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet kouluihin, liikunta- ja tapahtumapaikkoihin
Kouluihin sekä liikunta- ja tapahtumapaikkoihin pitää olla sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet ja laadukas pyöräpysäköinti. Liikunta- ja tapahtumapaikkojen pyöräpysäköinnit ovat tyypillisesti vähäisiä, huonokuntoisia ja syrjässä.
Koulujen oppilaat tulee ohjata kulkemaan koulumatkat pyörällä tai kävellen eikä koulumatkapyöräilyä saa rajoittaa. Joidenkin koulujen järjestyssäännöissä olevat pyöräilykiellot on poistettava, sillä ne ovat laittomia ja haitallisia lasten liikkumiselle.
Kouluissa tulee suositella ettei lapsia saateta autolla ainakaan perille, sillä kyyditykset aiheuttavat ison liikenneturvallisuusriskin koulujen läheisyydessä.
Koulujen ja päiväkotien läheisyydessä olevien katujen liikennettä on rauhoitettava ja nopeuksien tulee olla enintään 30 km/h. Mahdollisia katujen läpiajokieltoja voidaan valvoa kameroilla eikä niiden toteutukseen tarvita välttämättä suuria infrainvestointeja.
